Lehdistötiedote 8.11.2006

Eurooppalaiset kansalaisjärjestöt vaativat sosiaalisille oikeuksille suurempaa painoarvoa EU:ssa

Eurooppalaisten kansalaisjärjestöjen yhteinen viesti EU:n nykyiselle ja tuleville puheenjohtajamaille, Suomelle, Saksalle ja Portugalille on, että taloudellisten ja kilpailukykyä korostavien tavoitteiden ja kansalaisten sosiaalisten oikeuksien välille on EU:ssa saatava nykyistä parempi tasapaino. Pelkkä taloudellisen kasvun ja kilpailukyvyn turvaaminen ei luo kestävää sosiaalista ja taloudellista kehitystä.

Kansalaisjärjestöjen yhteinen kannanotto esitetään EU:n korkean tason ”Kansalliset erityispiirteet ja Euroopan sosiaalinen malli” –asiantuntijakonferenssille huomenna torstaina 9.11.2006 Helsingissä.

Järjestöjen mukaan yksipuolinen talouden ja kilpailukyvyn korostaminen vie EU:lta uskottavuuden kansalaisten silmissä. Ihmiset arvioivat EU:n toimintaa sen pohjalta, mitä vaikutuksia sillä on heidän omaan elämäänsä ja selviytymiseensä. Jo tällä hetkellä Euroopan unionin alueella elää 72 miljoonaa ihmistä köyhyydessä. Myös EU-tasolla taloudellisten päätösten tulee pohjautua arvoihin eikä arvojen talouteen. Kansalaisten sosiaaliset oikeudet ja arkielämän tarpeet on nostettava taloudellisten perusvapauksien eli työvoiman, palveluiden, pääomien ja tavaroiden vapaan liikkuvuuden sekä työ- ja talouselämän tarpeiden rinnalle.

Kansalaisjärjestöt pitävät EU:n perustuslaillista sopimusta tärkeänä välineenä taloudellisten perusvapauksien ja sosiaalisten oikeuksien tasapainottamisessa. Perustuslakisopimus sisältää Euroopan unionin perusoikeuskirjan, jossa määritellään kansalaisten perusoikeuksia kuten ihmisarvo, syrjintäkielto, sukupuolten tasa-arvo, oikeus koulutukseen, kohtuullisiin työoloihin ja työehtoihin sekä sosiaaliturvaetuuksiin ja sosiaalipalveluihin, lapsen oikeus suojeluun ja huolenpitoon sekä ikääntyneiden henkilöiden ja vammaisten oikeus itsenäiseen elämään ja yhteiskunnalliseen osallistumiseen.

– Ihmisten sosiaalisten perusoikeuksien avulla tulisi haastaa vahvat sisämarkkinavapaudet, erityisesti palvelujen vapaa liikkuvuus, jotta ihmisten tarpeet nousisivat päätöksenteossa talouden tarpeiden rinnalle, sanoo toiminnanjohtaja Riitta Särkelä Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitosta.


Järjestöt vaativat konsultatiivista asemaa EU:ssa

Kansalaisjärjestöt vaativat, että EU:ssa on jatkettava työtä kansalaisjärjestöjen aseman vahvistamiseksi ja niiden erityisen roolin tunnustamiseksi. Kansalaisjärjestöt ovat oleellinen osa yhteiskuntien kiinteyden ja demokratian rakentamista. Niitä ei tule rinnastaa yrityksiin.

Kansalaisjärjestöt vaativat EU:ssa samanlaista konsultatiivista asemaa, jollainen työmarkkinajärjestöillä jo on. Se antaisi järjestöille todellisen mahdollisuuden vaikuttaa, koska ne olisi silloin otettava mukaan asioiden valmisteluun. Tällä hetkellä kansalaisjärjestöjen kuuleminen ja niiden näkemysten huomioon ottaminen on EU-tasolla sattumanvaraista ja pohjautuu päätösten valmistelijoiden hyvään tahtoon.

LISÄTIETOJA

Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto
Toiminnanjohtaja Riitta Särkelä, puh. 050 63 663
Kehittämispäällikkö Kirsi Väätämöinen,
puh. 040 839 7913

Kannanoton ovat laatineet yhteistyössä Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto sekä eurooppalaisten sosiaali- ja terveysalan kansalaisjärjestöjen yhteenliittymä Social Platform, Euroopan köyhyyden ja syrjäytymisen vastainen verkosto EAPN ja saksalainen sosiaalipalvelujen kehitystä seuraava järjestö Deutscher Verein für öffentliche und private Fürsorge.
 

Edellinen sivu | Sivun alkuun | Tulosta tämä sivu

Contribution to the EU Presidency conference EUROPEAN UNION’S EVOLVING SOCIAL POLICY AND NATIONAL MODELS – Seeking a New Balance