Tiedote 4.11.2004

Puheenjohtaja, sosiaalineuvos Elli Aaltonen, Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto

Sosiaalista yhteiskuntavastuuta on lisättävä - hyväntekeväisyydestä vastavuoroiseksi toiminnaksi
Liittyy puheenvuoroon SOK:n Hyvinvointiseminaarissa

Sosiaali- ja terveysjärjestöjen ja elinkeinoelämän yritysten yhteisen sosiaalisen vastuun toiminnalle ei ole esteitä, kun arvopohjaan kuuluvat kestävä kehitys, eettisyys, yleishyödyllisyys ja yhteisöllisyys. Sosiaalinen vastuu tavoittelee sellaista yhteistä hyvää, joka vastuullistaa ja hyödyntää molempia osapuolia. Se myös lisää sosiaalista pääomaa, jota kautta molempien osapuolten sitoutuminen ja yhteisön koheesio varmentuu.

Yhteiskuntavastuu mielletään herkästi sosiaalisen vastuun alueella hyväntekeväisyydeksi. Sen tulisi kuitenkin laajentua vastavuoroiseksi toiminnaksi, jolloin sekä yritys että sen partnerina toimiva järjestö hyötyvät. Sosiaaliseen vastuuseen tulisi lisätä sellaista kumppanuutta, jossa tuettavasta asiasta, on se lapsiin, nuoriin tai vanhuksiin kohdentuvaa, saadaan lähiyhteisö, kylä, kunta tai maakunta aidosti mukaan tälle asialle. Yhteisön sitominen toimintaa turvaa yritykselle ja järjestölle toiminnan jatkuvuuden senkin jälkeen, kun lisätuki on pienentynyt tai kokonaan poistunut.

Sosiaalisesta yhteiskuntavastuusta on monia hyviä esimerkkejä. Monet elinkeinoelämän isot yritykset ovat tehneet valtakunnallisia yhteistyösopimuksia monien järjestöjen kanssa. Yritysten yhteiskuntavastuun verkoston kanssa on tehty yhteistyötä sosiaalisen vastuullisuuden ja vajaakuntoisten työllistämisen edistämiseksi. Yritystoiminnan sisälle on syntynyt osuuskuntamuotoisia työvoimayrityksiä, joka on yksi tapa edistää sosiaalisten yritysten syntyä Suomessa. Monet kauppaliikkeet tuovat esille reilun kaupan tuotteita.

Esimerkiksi Pohjois-Karjalan Osuuskauppa toteuttaa kansalaisyhteiskuntatoimintaa, jossa yhteiskuntavastuu ja erityisesti sosiaalinen vastuu konkretisoituvat osaksi sen strategiaa ja jokavuotista toimintaa. Kansalaisyhteiskuntatoiminnan kautta sosiaalinen vastuu ei ole hetkellistä hyväntekeväisyyttä, vaan jatkuvaa, pysyvää toimintaa. Kansalaisyhteiskuntatoiminnassa korostuu erityisesti yhteisöllisyys ja panostukset lasten, nuorten ja vajaakuntoisten hyvinvointiin.

Hyvinvointivastuun selkäranka ja perusta on julkisilla toimijoilla kuten valtiolla ja kunnilla, mutta sitä ovat rakentamassa myös palveluyritykset sekä kansalaisyhteiskunta kuten järjestöt ja kansalaiset itse. Sosiaali- ja terveysalan järjestöt tuottavat Suomessa jo lähes neljäsosan sosiaali- ja terveyspalveluista, joten niiden hyvinvointivastuu ei ole enää mitätön.
Tulevaisuuden hyvinvoinnin haasteina koetaan erityisesti ehkäisevä ja hyvinvointia edistävä toiminta sekä kriisi- ja matalan kynnyksen palvelut.

Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto, valtakunnallinen sosiaali- ja terveyspoliittinen yhteistoiminta- ja vaikuttajajärjestö, edustaja jo jäsenistöllään (122 valtakunnallista sosiaali- ja terveysjärjestöä, 140 kuntaa ja 16 alueellista sosiaaliturvayhdistystä) monitoimijuutta ja korostaa laajaa yhteistyötä ja verkostoja kolmannen ja julkisen sektorin välillä.



Edellinen sivu | Sivun alkuun | Tulosta tämä sivu