Tiedote 30.9.2009

STKL:n toiminnanjohtaja Riitta Särkelä Kainuun sosiaalifoorumissa:

Kestävä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne asukkaiden tarpeisiin

Ihmisten yhdenvertaisuus palvelujen saannissa on vaarantumassa pirstaloituvassa palvelujärjestelmässä. Siihen vaikuttaa erityisesti yhteistoiminta-alueiden muodostaminen hyvin erilaisin periaattein eri puolilla maata, totesi Sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton (STKL) toiminnanjohtaja Riitta Särkelä Kainuun sosiaalifoorumissa keskiviikkona.

Tätä taustaa vasten hän piti peruspalveluministeri Paula Risikon ja sosiaali- ja terveysministeriön ehdottamaa sosiaali- ja terveydenhuollon aluemallia monessa mielessä hyvänä.

– On välttämätöntä nähdä Paras-puitelain jälkeiseen aikaan ja luoda edellytykset kestävälle, tulevaisuuden tarpeita vastaavalle sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteelle, jossa rahoitus ja järjestämisvastuu kohtaavat, Särkelä sanoi.

Ehdotukseen sisältyvillä 40-60 sosiaali- ja terveysalueella olisi vastuu sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelujen ja myös erityispalvelujen valtaosan järjestämisestä. Alueiden edellytetään olevan maantieteellisesti ja toiminnallisesti ehyitä. Sosiaali- ja terveydenhuollon vahva yhteys ja palvelurakenteen kehittäminen asiakkaan kannalta toimivaksi kokonaisuudeksi on keskeinen lähtökohta, samoin palvelujen järjestämisvastuun ja rahoituksen tiivis yhteys, totesi Särkelä.

Asiantuntemus edelleen peruskunnissa

Ehdotuksen mukaan sosiaali- ja terveysalueet voivat muodostua myös kuntayhtymistä. Haasteena Särkelä piti yhteyden säilymistä peruskuntiin ja siellä muissa hallintokunnissa tehtävään työhön. Sosiaalisesti turvallisen arjen rakentamiseen tarvitaan kuntien koulutus-, työllisyys-, asunto-, kulttuuri- ja nuorisopolitiikkaa sekä maankäyttö-, kaavoitus- ja elinkeinopolitiikkaa. Ehdotuksen jatkokehittämisessä on siksi varmistettava yhteys näihin hallinnonaloihin.

STKL pitää tärkeänä sosiaali- ja terveyspoliittisen strategisen ja sisällöllisen asiantuntemuksen säilymistä peruskunnissa. Jatkokehittämisessä on huolehdittava siitä, että sosiaali- ja terveyspalvelut eivät irtoa peruskuntien ohjauksesta.

Ihmisten osallisuus varmistettava

STKL:n Kansalaisbarometrin mukaan kuntalaisten ja palvelujen käyttäjien osallisuus toteutuu heikosti Paras-uudistuksen tähänastisessa toteuttamisessa ja nykyisessä palvelurakenteessa. Kuntayhtymien syntyminen siirtää väistämättä päätöksentekoa kauemmas kuntalaisista.

Kuntalaisten ja palvelujen käyttäjien osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien kehittämiseen ja niiden turvaamiseen on siksi kiinnitettävä erityistä huomiota ehdotuksen jatkovalmistelussa ja tulevassa lainsäädännössä.

Palvelutarpeista ei selvitä jatkossa vain kuntien tuottamien palvelujen varassa, vaan tarvitaan myös yksityisiä palvelujen tuottajia, järjestöjä ja yrityksiä. Järjestöjen monipuolinen erityisosaaminen tulee rakentaa osaksi uudistuvaa palvelurakennetta ja järjestöjen ja kuntien yhteistyölle tulee luoda uudistustyössä toimivat edellytykset, muistutti Särkelä.

Särkelä kaipasi palvelurakenteen uudistamisesta pikaisia poliittisia linjauksia.

– Nykyinen tilanne on kestämätön sekä palvelujen käyttäjien että uudistusta toteuttavien sosiaali- ja terveydenhuollon luottamushenkilöiden, johdon ja työntekijöiden kannalta.

Lisätietoja:

toiminnanjohtaja Riitta Särkelä, STKL, puh. 050 63 663

Edellinen sivu | Sivun alkuun | Tulosta tämä sivu

Kannanotto kokonaisuudessaan (pdf)