STKL.fi SOSIAALI- JA TERVEYSTURVAN KESKUSLIITTO, osoite: Kotkankatu 9, 00510 Helsinki, puh: (09) 774 721, fax: (09) 738 123, sähköposti: SosiaaliturvanKL@stkl.fi

Olet tässä: Etusivu > Tiedotteet > Tiedote

Etusivu

STKL

Koulutus

Tutkimus

Julkaisut

Kannanotot

Tiedotteet

Alueellinen toiminta
Kansainvälinen toiminta

Projektit

Mitalit

Yhteystiedot

Sosiaali- ja terveysviesti

Sosternet

Palaute

Ilmoittautuminen

Intranet

In English

På svenska

 

 

 

 

                                                                         
Lehdistötiedote 30.3.2004

Sosiaalibarometri 2004

HYVINVOINNIN MARGINAALISTA EI NOUSTA
– PALVELUJÄRJESTELMÄ MONIEN HAASTEIDEN EDESSÄ

Kansalaisten hyvinvoinnin kokonaistilanne ja mahdollisuus palveluiden turvaamiseen ovat viime vuosina arvioiden mukaan kohentuneet. Toisaalta palvelujärjestelmä ei edelleenkään kykene parantamaan kaikkein heikoimmilla olevien ihmisryhmien asemaa. Palvelujärjestelmä itsessään on monien sisällöllisten haasteiden ja muutosten kourissa. Kunnissa on käynnissä palvelujen tuottamistapojen muutoksia, mikä näkyy palvelujen ulkoistamisessa, yksityistämisessä, kilpailuttamisessa ja kansalaisvastuun korostamisessa. Haasteena ovat toiminnan systemaattisen arvioinnin ja seurannan puute ja valtionosuuksien kohdentumisen ongelmat, kertoo tämänvuotinen Sosiaalibarometri.

Sosiaalibarometri 2004:n mukaan palveluntuottajat arvioivat kansalaisten yleisen hyvinvoinnin parantuneen viime vuodesta. Hyvinvoinnin tila on tasaisesti kohentunut 1990-luvun lopulta lähtien. Toisaalta niiden ihmisryhmien tilanne, joita ei pystytä riittävästi tukemaan, on säilynyt vaikeana vuodesta toiseen, joidenkin jopa huonontunut. Tuen tuottajat arvioivat, että kaikkein heikoimmassa asemassa ovat pitkäaikaistyöttömät, ylivelkaantuneet, huumeongelmaiset, vankilasta vapautuneet, moniongelmaiset, asunnottomat, prostituoidut sekä alkoholi- ja mielenterveysongelmaiset. Pitkäaikaissairaiden ja mielenterveysongelmaisten tilanne on heikentynyt viimeisten kuuden vuoden aikana, Sosiaalibarometrissä todettiin. Eri ikäryhmistä nuorten aikuisten tilanne on heikoin. Tämä on osaksi seurausta lyhyiden työsuhteiden ja sosiaaliturvan yhteensovittamisen ongelmista ja pitkittyneestä nuorisotyöttömyydestä.

Yleisesti ottaen sosiaali- ja terveyspalvelut pystytään kunnissa turvaamaan hieman paremmin nyt kuin muutama vuosi aiemmin. Palveluissa on panostettu etenkin ohjaus- ja neuvontapalveluihin sekä tiedotukseen. Tästä huolimatta palveluita, mm. sosiaalityötä, terveyskeskuslääkäripalveluita sekä vanhusten palveluasumis- ja laitospalveluita, joudutaan jonottamaan. Viimesijaista toimeentulotukea joudutaan jonottamaan jopa viikkoja.

Julkiset palvelut nähdään merkityksellisimpänä tekijänä hyvinvoinnin toteuttamisessa tulevaisuudessa oman perheen ja itseavun ohella. Kansalaisten oma rooli on aina ollut tärkeä, mutta se on saamassa uutta sisällöllistä tulkintaa. On viitteitä siitä, että kansalaisvastuun korostamisesta olisi tulossa kunnissa vallitseva hyvinvoinnin tuottamisen ajattelutapa ja painotus. Sosiaali- ja terveysalan yksityisten yritysten, kuntien yhteispalvelujen ja järjestöjen merkityksen arvioidaan kasvavan tulevaisuudessa vuoteen 2015 tultaessa. Erityisen vahvasti julkiset palveluntuottajat luottavat tulevaisuudessa yksityisten alan yritysten merkityksen kasvuun, vaikka tällä alueella on jo nyt pulmia. Voidaan kysyä, onko kunnissa tapahtumassa perustavanlaatuinen ajattelutavan muutos ja onko julkisen vastuu vähitellen ohenemassa?

Yli puolet kunnista ei arvioi omaa toimintaansa

Ihmisten tarpeita ja ympäristön muutoksia ei kunnissa arvioida riittävästi. Yli puolessa kuntien sosiaali- ja terveystoimista ei tuoteta järjestelmällisiä arviointeja sosiaali- ja terveyspalveluiden tilasta, kuntalaisten hyvinvoinnista tai tuen tarpeista. Valtiolliset toimijat, Kansaneläkelaitos ja työvoimahallinto, ovat kiinnittäneet arviointiin ja seurantaan merkittävästi enemmän huomiota.

Hyvinvointipalvelut ovat Suomessa kuntien vastuulla, mutta kunnat eivät välttämättä yksin valitse, miten palvelunsa järjestävät. Valtio on kannustanut kuntia yhteistyöhön muiden toimijoiden kanssa. Kunnat ovat useimmiten valinneet strategiaksi kuntien seutukunnallisen yhteistyön tai palvelujen tuottamisen muiden palveluntuottajien kanssa. Yhdeksän kymmenestä sosiaalitoimesta ostaa palveluja yrityksiltä tai järjestöiltä. Viidesosa terveyskeskuksista on hankkinut palveluja yksityisiltä yrityksiltä. Kunnissa näyttäytyy myös palveluiden ulkoistamisen strategia tietoisena valintana.

Silloin kun sosiaali- ja terveyspalveluita hankitaan yksityisiltä palveluntuottajilta, kunnat joutuvat kilpailuttamaan palvelut. Arviot siitä, mitä kilpailuttaminen sosiaali- ja terveyspalveluille merkitsee, vaihtelivat. Sosiaalibarometrin vastaajista viidennes näki kilpailuttamisen myönteisenä, kolmannes kielteisenä. Viidennes Sosiaalibarometri -kyselyyn vastanneista palveluntuottajista koki, että kilpailuttamisella ei ollut suurta vaikutusta, mutta yhtä suuri osa piti sitä näennäistoimintana ilman todellisia vaihtoehtoja. Osa kantoi huolta siitä, että kilpailuttaminen pirstoo palvelut ja niiden mielekkään rakentamisen käyttäjien kannalta pitkäjänteisesti. Kilpailuttamiselle kaivattiin pelisääntöjä ja rajoja sosiaali- ja terveyspalveluiden omista lähtökohdista.

Kunnille myönnetty sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuuksien huomattava tasokorotus ei kuntien palveluntuottajien arvion mukaan kohdistu eikä näy sosiaali- ja terveystoimen resurssoinnissa kuntatasolla. Tältä osin kansallinen tavoite erityisesti sosiaalialan henkilöstövajeiden korjaamisesta kunnissa ei näytä toteutuvan suunnitellulla tavalla.

Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto ry on huolissaan syrjään jätetyistä


Sosiaalibarometrin julkaisseen Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto ry:n liittohallituksen kannanotossa todetaan muun muassa, että ihmisarvoisen elämän edellytyksistä on huolehdittava. Toimeentulotukea, jonka varassa ei ole tarkoitus joutua elämään, on jouduttu useissa kunnissa lisäämään ja sillä katetaan muiden etuuksien riittämättömyyttä. Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto ry painottaa, että ns. ensisijaisten etuuksien, kuten työttömyysturvan, sairauspäivärahan, opintotuen ja pienimpien eläkkeiden, on taattava kohtuullinen toimeentulo niiden varassa eläville ihmisille.

Sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton julkaisemassa sosiaalibarometrissa selvitetään vuosittain palveluntuottajien näkemyksiä hyvinvoinnin kehityksestä. Barometriin vastasivat vuodenvaihteessa sosiaali- ja terveystoimen, Kansaneläkelaitoksen paikallistoimistojen, työhallinnon ja sosiaali- ja terveysjärjestöjen johtajat.

Lisätietoja toiminnanjohtaja Riitta Särkelä, puh. 050 63 663 ja tutkija Aki Siltaniemi, puh. (09) 7747 2290 tai 050 367 3447.
Lehdistökappaleiden tilaukset Pia Londen, puh. (09) 7747 2207 tai 050 552 0790.


KATSO JULKAISUTIEDOT
KATSO JOHTOPÄÄTÖKSET

Tiedotustilaisuudessa Sosiaalibarometria esittelivät Riitta Särkelä,

 

Aki Siltaniemi

 

 

 

 

 

ja Anne Perälahti

 

 

 

 

 



Edellinen sivu | Sivun alkuun | Tulosta tämä sivu