Lehdistötiedote 30.11.2004


Paikkansa pitävät
- sosiaali- ja terveysjärjestöt paikallisina toimijoina

Yhdistykset tavoittavat vaikeuksissa elävät ihmiset

Paikallisilla sosiaali- ja terveysyhdistyksillä on edelleen varsin keskeinen tehtävä osallistumisen ja liittymisen mahdollisuuksien tarjoajina sekä syrjäytymisen ehkäisyssä. Osallistumismahdollisuudet, ihmisten keskinäinen vertaistuki sekä asiantuntevan tiedon saaminen ovat paikallisen yhdistystoiminnan merkittävintä antia. Erityisen merkittäviä ne ovat ihmisille, joilla on jokin pitkäaikaissairaus, vamma tai hankala elämäntilanne. Toimintaan osallistuvien ihmisten suurimmat ongelmat liittyvät yksinäisyyteen ja sosiaalisen tuen puutteeseen. Yhdistysten toiminta pystyy vastaamaan näihin kysymyksiin hyvin. Niissä on tarjolla toimintamahdollisuuksia ja vastavuoroisia ihmissuhteita. Palvelutarjonta on usein pienimuotoista, mutta yksittäisille ihmisille ainutlaatuista.

Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto on selvittänyt sosiaali- ja terveysyhdistysten toimintaa. Tutkimukseen osallistui 279 yhdistystä 24 kunnasta eri puolilta maata sekä 69 sosiaali- ja terveysjärjestöjen aluetyöntekijää. Julkaisu Paikkansa pitävät on monivuotisen tutkimushankkeen (Alueellinen tieto kehittämisen tukena) ensimmäinen raportti. Se julkistettiin 30.11. Helsingissä.
 
Paikallisyhdistysten rooli varsinaisina sosiaalipalvelujen tarjoajina näyttää pieneltä. Joillekin ihmisryhmille yhdistysten tarjoamat palvelut ovat kuitenkin ensiarvoisen tärkeitä tai suorastaan korvaamattomia. Yli puolet yhdistyksistä arvioi tarjoavansa tukea tai palvelua, jota kukaan muu ei paikkakunnalla tarjoa. Erityisen merkityksellisenä nähdään ihmisten keskinäinen vertaistuki. Yhdistysten käynnistämät uudet toimintamuodot liittyvätkin usein vertaistoiminnan kehittämiseen. Yhdistykset tavoittavat ihmisiä monesti tilanteissa, joihin liittyy jokin elämäntilanteen muutos. Näihin tilanteisiin etsitään tietoa ja samoja asioita kokeneiden tukea. Vastavuoroisten ihmissuhteiden puute on yksi hankalissa tilanteissa elävien ihmisten kipeimpiä pulmia. Ammatillinen työ voi näihin ongelmiin vastata vain rajoitetusti, mutta yhdistystoiminta tarjoaa mahdollisuuksia ihmissuhteiden solmimiseen sekä merkitykselliseen ja mielekkääseen toimintaan, ei pelkkään tuen kohteena olemiseen.

Vapaaehtoisten määrä yhdistyksissä ei ole kasvanut, toiminnan kysyntä sen sijaan on. Yhdistykset ovat vastanneet kysyntään kasvaneella yhteistyöllä. Ne ovat yhdistäneet voimia ja tekevät aiempaa enemmän yhteistyötä. Toimintaan kaivataan kuitenkin lisää vapaaehtoisia, etenkin nuoria.

*Palvelujen saatavuus ja laatu ovat koko järjestökentän tärkeimpiä vaikuttamisen kohteita ja huolenaiheita. Valtakunnallisten liittojen johto näkee vaikuttamistoiminnan paikallistoiminnan suurimpana haasteena. Paikallisyhdistykset puolestaan pitävät jäsenistöön liittyviä kysymyksiä merkittävimpinä.

Yhdistysten taloudelliset edellytykset vaihtelevat paljon. Puolet yhdistyksistä toimii alle 20 000 euron vuosituloilla. Pienimmin resurssein toimivat vammaisyhdistykset. Pienin taloudellisin ja inhimillisin voimavaroin toimiville yhdistyksille hyvä paikallinen yhteistyö ja oman liiton tuki ovatkin merkittäviä voimavaroja. Ylivoimaisesti suurin osa yhdistyksistä on jäsenenä valtakunnallisessa järjestössä.

Alueellinen tieto kehittämisen tukena on Sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton viisivuotinen hanke, joka toteutetaan vaiheittain välillä 2003 – 2007. Hankkeen tavoitteena on kehittää tiedon tuottamisen menetelmiä, joilla voidaan tunnistaa ja kuvata alueellisella ja paikallisella tasolla sosiaali- ja terveysjärjestöjen tarjoamien palvelujen ja tuen merkitystä sekä järjestöjen roolin muutosta. Tavoitteena on pitkäjänteisesti tuottaa uutta paikallista ja alueellista tietoa järjestöjen tarjoamista palveluista ja tuesta. Hanketta toteutetaan vaiheittain käynnistyvin alueellisin pilottitutkimuksin.

Katso julkaisutiedot ja sisällysluettelo.

Lisätietoja kehittämispäällikkö Marja Vuorinen, puh. 050 412 1913
Lehdistökappaleiden tilaukset Pia Londen, puh. (09) 7747 2207 tai 050 552 0790

Riitta Särkelä, Marja Vuorinen, Anne Perälahti,
Pia Londén ja Juha Peltosalmi

Edellinen sivu | Sivun alkuun | Tulosta tämä sivu