TIEDOTE 29.1.2008

Hyvinvointi ja osallisuus Itä-Suomessa -tutkimus:

Itäsuomalaisten osallistumishalu jää käyttämättä

Itäsuomalaiset ovat valtaosin tyytyväisiä omaan elämäänsä. Tyytymättömiä he ovat erityisesti vaikutusmahdollisuuksiinsa ja poliittiseen päätöksentekoon. Halua osallistua on selvästi enemmän kuin siihen koetaan olevan mahdollisuuksia.

Tiedot käyvät ilmi Sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton (STKL) toteuttamasta Hyvinvointi ja osallisuus Itä-Suomessa -tutkimuksesta, joka julkistettiin Mikkelissä 29.1. Viime vuonna Pohjois-Karjalassa sekä Pohjois- ja Etelä-Savossa tehty kansalaiskysely on osa Euroopan sosiaalirahaston rahoittamaa alueellista kehittämishanketta.

Itäsuomalaiset arvostavat mahdollisuuksia vaikuttaa asuinympäristöönsä, yhteiskunnallisiin asioihin ja poliittiseen päätöksentekoon. Kaksi kolmasosaa pitää tärkeänä vaikuttamista asuinympäristöönsä ja yli puolet pitää tärkeänä vaikuttamista yhteiskunnallisiin asioihin. Poliittiseen päätöksentekoon vaikuttaminen on tärkeää 43 prosentin mielestä.

Käytännössä vaikutusmahdollisuudet ovat kuitenkin monen mielestä heikot ja poliittisen päätöksenteon koetaan olevan tavoittamattomissa. Runsaan kolmanneksen mukaan mahdollisuudet vaikuttaa yhteiskunnallisiin asioihin ovat heikot ja neljäsosa on sitä mieltä, että omaan asuinympäristöön on vaikea vaikuttaa. Yli puolet arvioi mahdollisuutensa osallistua poliittiseen päätöksentekoon huonoksi tai melko huonoksi.

Heikoimmat vaikutusmahdollisuudet oman asuinympäristönsä asioihin on alle 25-vuotiailla, työttömillä, opiskelijoilla ja iäkkäillä. Yhteiskunnallisiin asioihin kokevat muita heikommin vaikuttavansa työttömät, mutta myös yrittäjät ja työntekijät. Poliittiseen päätöksentekoon haluaisivat nykyistä enemmän vaikuttaa erityisesti opiskelijat sekä he, jotka kokevat hyvinvointinsa, taloudellisen tilanteensa ja sosiaaliset suhteensa heikoiksi.

– Tulokset kumoavat käsityksen, jonka mukaan heikoimmassa asemassa olevilla ihmisillä ei olisi motivaatiota osallistua. Kyse on joskus voimavarojen puutteesta, mutta myös siitä, että päättäjillä ja viranomaisilla ei ole valmiuksia koota ja hyödyntää heidän näkemyksiään alueen kehittämisessä, sanoo tutkija Anne Perälahti STKL:sta.

– Tässä tilanteessa päättäjien ja viranomaisten olisi viisasta kehittää uusia osallistumisen keinoja. Ellei niitä löydetä, ihmiset vetäytyvät, minkä jälkeen heitä on huomattavasti vaikeampi aktivoida, Perälahti toteaa.

Kolme neljästä itäsuomalaisesta pitää äänestämistä tärkeänä, mutta vain harvan mielestä se on tehokas vaikuttamisen keino. Tehokkaampina keinoina pidetään henkilökohtaisia yhteydenottoja päättäjiin ja virkamiehiin sekä aktiivista osallistumista esimerkiksi yhdistysten toimintaan ja kunnan järjestämiin tilaisuuksiin.

Yhteisön ulkopuolella voidaan huonosti

Itäsuomalaiset ovat tyytyväisiä erityisesti asuinympäristönsä viihtyisyyteen ja turvallisuuteen sekä sosiaalisiin suhteisiinsa. Naapuriapu ja kyläilykulttuuri ovat voimissaan. Eniten läheisiä ihmissuhteitaan arvostavat nuoret aikuiset, jotka ovat myös ahkerimpia kyläilemään ja pitämään yhteyttä läheisiinsä puhelimitse, sähköpostilla ja tekstiviestein. Noin kuudesosa itäsuomalaisista ei käytä lainkaan sähköpostia tai tekstiviestejä sosiaalisessa yhteydenpidossaan.

Joka seitsemäs kärsii yksinäisyydestä joko jatkuvasti tai melko usein. Eniten jatkuvaa yksinäisyyttä potevat alle 25-vuotiaat ja 45 – 64-vuotiaat yksin asuvat. Yksinäisyyden tunne kytkeytyy heikkoon luottamukseen omaan tulevaisuuteen sekä puutteellisiin mahdollisuuksiin vaikuttaa omaan hyvinvointiin ja elämään. Yksinäisyyden kokemus vahvistuu, kun kokonaisterveydentila ja elämänhallinnan tunne heikkenevät.

Noin kaksi kolmesta itäsuomalaisesta pitää hyvinvointinsa kokonaistilannetta vähintään melko hyvänä. Huonoksi tai melko huonoksi hyvinvointinsa arvioi noin joka seitsemäs. Väestöryhmien hyvinvointieroja selittävät elämäntilanteet: työttömät voivat huonommin kuin työssäkäyvät, yksinasuvat huonommin kuin perheelliset. Heikoimmat hyvinvointiarviot tulevat ikääntyneiltä. Kaupunkien ja maaseudun väliset hyvinvointierot syvenevät 10 – 15 vuoden kuluessa, sillä eläkeikään tulevalla väestöllä on maaseudulla enemmän hyvinvointiongelmia kuin kaupungeissa.

Yhteiskunnan ja yhteisöjen ulkopuolelle jäämisen tunne heijastuu voimakkaasti hyvinvoinnin kokemukseen. Viisi prosenttia itäsuomalaisista koki itsensä sekä syrjityksi että ulkopuoliseksi vähintään melko usein. Heistä puolet määrittelee fyysisen terveytensä ja 60 prosenttia henkisen vireytensä huonoksi, 70 prosenttia arvioi työllisyystilanteensa heikoksi ja peräti 90 prosenttia ei usko oikeudenmukaisuuden toteutumiseen. Kaikista itäsuomalaisista kolme neljäsosaa on pettyneitä oikeudenmukaisuuden toteutumiseen.

Itäsuomalaiset arvostavat julkisia sosiaali- ja terveyspalveluja ja erityisesti heikoimmassa asemassa olevat kokevat julkiset palvelut tärkeiksi oman hyvinvointinsa rakentamisessa. Käytännössä palvelut eivät kuitenkaan toimi niin hyvin kuin erityisesti heikoimmassa asemassa olevat toivovat.

Alle 65-vuotiaista yli puolet pitää työllisyystilannettaan hyvänä, ja itäsuomalaiset viihtyvät työssään varsin hyvin. Kuitenkin erilaisissa siirtymävaiheissa tai vaarassa syrjäytyä työelämästä kokonaan on kolmen viime vuoden kuluessa ollut lähes puolet alle 65-vuotiaista itäsuomalaisista. Myös työkyvyttömyyseläkeläisiä on paljon (9,3 %).

Tutkimuksen mukaan seutukuntien väliset erot ovat Itä-Suomessa suuremmat kuin maakuntien väliset erot. Kuitenkin pohjoissavolaiset kokevat hyvinvointinsa, työnsä ja toimeentulonsa keskimäärin paremmiksi kuin eteläsavolaiset ja pohjoiskarjalaiset. Pohjois-Karjalassa käsitykset omasta työ- ja taloustilanteesta ovat vuoteen 2003 verrattuna polarisoituneet: sekä negatiivisesti että positiivisesti suhtautuvien määrä on noussut.

Lisätietoja:

Tutkimuspäällikkö Aki Siltaniemi, puh. (09) 7747 2290, 050 367 3447, aki.siltaniemi@stkl.fi
Tutkija Anne Perälahti, puh. (09) 7747 2205, 050 403 2471, anne.peralahti@stkl.fi
Kehittämispäällikkö Elina Pajula, STKL Itä-Suomi, puh. 050 558 7460, elina.pajula@stkl.fi

Toimittajakappaleiden tilaus:

Tiedottaja Sirkku Immonen, puh. (09) 7747 2244, 050 558 7470, sirkku.immonen@stkl.fi

STKL:n toteuttama Hyvinvointi ja osallisuus Itä-Suomessa -tutkimus on osa laajempaa ESR-rahoitteista alueellista kehittämishanketta. Tutkimusta edelsi laaja kenttäkierros, jossa kansalaisryhmiltä, virkamiehiltä, päättäjiltä ja järjestöiltä kysyttiin näkemyksiä siitä, mitä tutkimuksessa tulisi kysyä ja kuinka saatua tietoa pitäisi jatkossa hyödyntää. Tutkimuksen pohjana ollut kansalaiskysely lähetettiin postitse 8000 kotitalouteen Itä-Suomessa keväällä 2007. Kyselyyn vastasi 3207 täysi-ikäistä itäsuomalaista.

STKL on tehnyt alueellisia hyvinvointianalyyseja 12 vuotta, viimeksi Keski-Suomessa ja Keski-Uudellamaalla. Pohjois-Karjalassa kysely tehtiin edellisen kerran vuonna 2003. Lisätietoja: www.stkl.fi.

 

 

Edellinen sivu | Sivun alkuun | Tulosta tämä sivu

Kansalaiskysely on osa Euroopan sosiaalirahaston rahoittamaa alueellista kehittämishanketta.

Johtopäätökset (pdf) ja julkaisutiedot

Julkistamistilaisuuden esitykset (pdf)

Tutkijatiimi
- Aki Siltaniemi
(hyvinvointi ja tyytyväisyys)
- Anne Eronen
(työ ja toimeentulo)
- Anne Perälahti
(osallisuus ja vaikuttaminen)