Tiedote 25.2.2009

Ensimmäinen valtakunnallinen Kansalaisbarometri:

Suomalaiset eivät tunne kunta- ja palvelurakenneuudistusta

Vuodesta 2005 käynnissä ollut kunta- ja palvelurakenneuudistus on valtaosalle täysikäisistä suomalaisista melko tuntematon. Neljäsosa on täysin tietämättömiä kaikista uudistukseen liittyvistä asioista ja puolet tuntee uudistuksen sisältöjä vähän tai erittäin vähän. Lähes puolet kaipaa lisää tietoa.

Tulokset käyvät ilmi Sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton (STKL) valtakunnallisesta Kansalaisbarometri 2009:sta, jossa kysyttiin ensimmäistä kertaa suomalaisten kokemuksia Paras-hankkeena tunnetusta kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta.

– Demokratian toteutumisen kannalta tulos on hätkähdyttävä. Kyse on erittäin laajasta uudistuksesta, joka vaikuttaa kuntien palvelujen laatuun, sisältöihin ja sijoittumiseen ja sitä kautta erittäin merkittävästi suomalaisten arkeen, sanoo toiminnanjohtaja Riitta Särkelä STKL:sta.

Kohtalaisena tietotasoaan pitää 15 % suomalaisista ja hyvänä tai erittäin hyvänä 9 %. Mitä suurempi kunta, sen heikommin asukkaat tuntevat uudistusta. Parhaiten uudistuksesta tiedetään alle 5000 asukkaan kunnissa maaseudulla, mutta sielläkin kaksi kolmasosaa väestöstä tuntee uudistusta vain huonosti tai ei lainkaan.

– Kuntalaisten piti olla uudistuksen keskiössä, mutta näyttää siltä, ettei näin ole. Toivottavasti kyse ei ole siitä, että heidät on haluttu pitää uudistuksen ulkopuolella, jotta muutosten toteuttaminen olisi helpompaa. Tulosten mukaan suomalaiset kuitenkin haluavat vaikuttaa uudistukseen, Särkelä sanoo.

Vain runsas kolmannes ei ole lainkaan kiinnostunut uudistuksesta ja 16 % arvioi tietonsa riittäviksi. Lisätietoa kaipaavat eniten julkisia palveluja käyttävät. Eniten halutaan tietoa uudistuksesta yleensä sekä sen vaikutuksista julkisiin palveluihin. Merkittävin tiedonsaannin kanava ovat olleet sanomalehdet.

Tiedonpuute näkyy arvioissa uudistuksen tarpeellisuudesta. Lähes 45 % ei osaa kertoa kantaansa nykytietämyksensä pohjalta. Lähes puolet on sitä mieltä, että uudistus on joko välttämätön tai tarpeellinen. Tarpeettomana uudistusta pitää vain kuusi prosenttia ja täysin välinpitämättömiä on kolme prosenttia.


Eniten tietävät kriittisimpiä

Kriittisimmin uudistukseen suhtautuvat ne, jotka tietävät siitä eniten. Erityisen kriittisiä ollaan Kainuussa. Siellä hallintokokeilu käynnistyi jo ennen Paras-hanketta, joten kainuulaisilla on muita pidempi käytännön kokemus palvelurakenteiden muutoksista. Myönteisimpiä arviot ovat pääkaupunkiseudun ympäristökunnissa ja suurissa kaupunkikeskuksissa, joissa jo on uudistuksen edellyttämä vähintään 20 000 asukkaan väestöpohja ja muutokset jäävät vähäisiksi.

Yli 40 % suomalaisista pelkää uudistuksen tarkoittavan palvelujen lopettamista tai siirtämistä kauemmaksi, mutta uskoo myös voimavarojen käytön tehostuvan. Noin 40 % uskoo uudistuksen tarkoittavan palvelujen saannin, sosiaali- ja terveyspalvelujen laadun ja kuntalaisen valinnanvapauden heikentymistä sekä kuntien talouden vahvistumista.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen heikentymistä pelkäävät erityisesti ne, jotka käyttävät palveluja eniten. Muita optimistisemmin palvelujen kehitykseen suhtautuvat ne, jotka pitävät mahdollisuuksiaan osallistua ja vaikuttaa asuinympäristöönsä, yhteiskuntaan, palvelujen kehittämiseen ja päätöksentekoon hyvinä.
– Kansalaisbarometrin perusteella kunta- ja palvelurakenneuudistusta ei tule toteuttaa vähentämällä sosiaali- ja terveyspalveluja ja palvelupisteitä sekä yksityistämällä palveluja laajasti, Riitta Särkelä toteaa.

– Tähän mennessä uudistuksessa on keskitytty muuttamaan rakenteita. Kansalaisten mielestä painopisteen pitäisi kuitenkin olla palvelujen sisällöissä, toimintatavoissa, laadussa ja saatavuudessa, hän sanoo.

Lisätietoja:
tutkimuspäällikkö Aki Siltaniemi, puh. (09) 7747 2290, 050 367 3447
tutkija Anne Perälahti, puh. (09) 7747 2205, 050 403 2471
toiminnanjohtaja Riitta Särkelä, puh. 050 63 663

Raportin toimittajakappaleet:
tiedottaja Sirkku Immonen, puh. (09) 7747 2244, 050 558 7470, sirkku.immonen@stkl.fi

Sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton (STKL) Kansalaisbarometri 2009 on ensimmäinen valtakunnalliseen kansalaiskyselyyn perustuva, suomalaisten hyvinvointia sekä kokemuksia sosiaali- ja terveyspalveluista ja kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta selvittävä tutkimus.

Keväällä 2008 tehtyyn kyselyyn vastasi 2857 täysi-ikäistä suomalaista. STKL on tehnyt kansalaiskyselyihin pohjautuvia alueellisia hyvinvointianalyyseja 14 vuotta, viimeksi Itä-Suomessa ja Keski-Suomessa.

Edellinen sivu | Sivun alkuun | Tulosta tämä sivu

Vain yksi kolmesta uskoo oikeudenmukaisuuden toteutuvan

Kansalaisbarometrin yhteenveto ja johtopäätökset

Kuvio
Paras-uudistuksen koetusta tarpeellisuudesta (pdf)