Tiedote 23.10.2007

Järjestöbarometri 2007:

Sosiaali- ja terveysjärjestöt tarjoavat sosiaalisia kontakteja ja mielekästä tekemistä yli viidesosalle suomalaisia

Uuden Järjestöbarometrin mukaan perinteinen kansalaisjärjestötoiminta on yhä vahvemmassa roolissa sosiaali- ja terveysjärjestöissä. Toimintaan osallistuu paikallistasolla satoja tuhansia suomalaisia. Sen sijaan järjestömuotoisten sosiaalipalvelujen kasvu on taittunut.

Sosiaali- ja terveysalan yhdistysten toiminta on vireää ja monimuotoista. 44 %:ssa alan yhdistyksistä jäsenmäärä on kasvanut ja 26 %:ssa pysynyt ennallaan. Toimintaan osallistuvien määrä on noussut 40 %:ssa yhdistyksiä ja yhtä monessa yhdistyksessä säilynyt ennallaan. Vapaaehtoistyöhön osallistuvia on aiempaa enemmän 28 %:ssa yhdistyksiä ja heidän määränsä on entisellään joka toisessa yhdistyksessä.

Järjestöbarometri kartoitti ensimmäistä kertaa myös toimintaan osallistuvien suomalaisten määrää. Viimeisen vuoden kuluessa sosiaali- ja terveysalan yhdistysten koulutus-, retki- ja harrastustoimintaan on osallistunut 21 % suomalaisista eli 900 000 henkilöä. Vapaaehtoistyötä yhdistyksissä on tehnyt 500 000 ihmistä (13 %) ja vertaistoiminnassa on ollut mukana 250 000 ihmistä (6 %). Yhdistysten luottamushenkilöinä on toiminut 166 000 suomalaista (4 %).

Vapaaehtoistoiminta tarkoittaa käytännössä esimerkiksi avustajana, tukihenkilönä tai ystäväpalvelussa toimimista, vertaisryhmän vetovastuuta tai koulutus-, retki- ja harrastustoiminnan organisointia. Lähes joka toisella paikallisyhdistyksellä on liikuntatoimintaa ja noin 40 %:lla kulttuuri- ja taidetoimintaa. Yhdistyksissä voi opiskella myös esimerkiksi kieliä, ruuanlaittoa ja tietotekniikkaa.

– Ihmiset kokevat suurimmiksi hyvinvointiongelmikseen yksinäisyyden ja sosiaalisten kontaktien vähäisyyden. Sosiaali- ja terveysyhdistykset tekevät tärkeää syrjäytymistä ehkäisevää työtä, sillä ne tavoittavat erityisesti niitä ihmisiä, joita on muuten vaikea tavoittaa, kuten mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsiviä. Alan järjestöjen kyky tarjota liittymismahdollisuuksia ja tukea vaikeissa elämäntilanteissa olevien arkea on ainutlaatuinen, sanoo järjestöpäällikkö Marja Vuorinen Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitosta (STKL). 

– Tämä yhdistysten arkityö on osa sitä ehkäisevää työtä, jota nyt sosiaali- ja terveyspolitiikan toimintaohjelmissa ja strategioissa tavoitellaan. Kaksi kolmasosaa valtakunnallisten järjestöjen johtajista katsoo myös, että ehkäisevän toiminnan merkitys on suuri oman järjestön toiminnassa, Vuorinen kertoo.

Järjestöt tekevät ehkäisevää työtä paitsi tarjoamalla toimintamahdollisuuksia ja vertaistukea, myös jakamalla tietoa, neuvomalla ja ohjaamalla.

Uusia sosiaali- ja terveysyhdistyksiä perustetaan vuosittain tasaista tahtia ja kenttä uudistuu koko ajan. Viime vuonna rekisteröitiin 158 uutta yhdistystä, kuten mielenterveys- ja päihdeyhdistyksiä sekä kansainvälistä auttamistyötä tekeviä yhdistyksiä. Sosiaali- ja terveysjärjestöjä ja yhdistyksiä on rekisteröity yhteensä 13 000.

Sosiaalipalvelut markkinoistuvat

Järjestöjen tuottamien sosiaalipalvelujen vuosia jatkunut kasvu on taittunut. Sekä julkisten että järjestömuotoisten palvelujen osuus kaikista sosiaalipalveluista pienenee, kun taas yritysmuotoisten sosiaalipalvelujen määrä kasvaa voimakkaasti. Järjestöt tuottavat nykyisin noin 17 % ja yritykset noin 8 % sosiaalipalveluista.

Viime vuonna yritysten toimipaikkojen määrä ohitti selvästi järjestöjen toimipaikkojen määrän sosiaalipalveluissa. Eniten kasvoivat yritysmuotoiset lastensuojelu-, koti- ja asumispalvelut. Yrityksillä oli yli kaksinkertainen määrä lastensuojeluasiakkaita ja yhtä paljon kotipalveluasiakkaita kuin järjestöillä. Asumispalveluasiakkaita järjestöillä oli yhä lähes kaksi kertaa niin paljon kuin yrityksillä, vaikka järjestöjen ylläpitämien palvelutalojen määrä vähenikin.

Muutosta selittävät sekä uusien yrittäjien tulo markkinoille että järjestöjen palvelujen yhtiöittäminen. On kuitenkin myös alueita, joilla järjestöt kantavat lähes koko vastuun palveluista. Päihdehuollon avopalveluissa, työtoiminnassa ja työhön kuntoutuksessa yritystoimintaa ei ole käytännössä lainkaan. Järjestöt tuottavat myös 80 % ensi- ja turvakotipalveluista.

Lisäksi järjestöt ovat käytännössä ainoa kuntoutuksen tuottaja yli 65-vuotiaille ja monille muillekin työelämän ulkopuolella oleville ryhmille, jotka eivät ole oikeutettuja lakisääteiseen kuntoutukseen. Järjestöjen mukaan kuntoutusta vaille jäävät liian usein paitsi ikäihmiset, myös työ- ja toimintarajoitteiset työikäiset sekä omaishoitajat.

– Yritysten rooli näyttää vahvistuvan myös alueilla, joilla puututaan ihmisten perusoikeuksiin. Tämä kehitys edellyttää huomion kiinnittämistä erityisesti haavoittuvien ihmisryhmien palvelujen laatuun ja jatkuvuuteen, sanoo toiminnanjohtaja Riitta Särkelä Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitosta.

– Se saattaa myös merkitä tarvetta nykyistä tarkempaan etukäteisvalvontaan ja tiiviimpään tarkastustoimintaan. Palvelujen markkinoistumisen seurauksista asiakkaille tai niiden taloudellisista vaikutuksista ei vielä ole juuri tietoa, Särkelä toteaa.

Sosiaali- ja terveysjärjestöjen johtajat ovat huolissaan kilpailuttamisen vaikutuksista palvelujen laatuun ja mm. asiakkaiden palveluketjun jatkuvuuteen. Järjestöjohtajien mukaan yhteistyö kuntien kanssa on jo muuttunut, ja uhkana on, että palvelutuotanto keskittyy isoille tuottajille ja ostopalveluissa päähuomio siirtyy palvelujen kehittämisestä kustannustehokkuuteen.

Lisätietoja:

Järjestöpäällikkö Marja Vuorinen, Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto STKL,
puh. (09) 7747 2215, 050 412 1913, marja.vuorinen@stkl.fi
 

Toimittajakappaleiden tilaus:

Tiedottaja Sirkku Immonen, STKL,
puh. (09) 7747 2244, 050 558 7470, sirkku.immonen@stkl.fi

Järjestöbarometri 2007 on toinen sosiaali- ja terveysjärjestöjen nykytilaa ja toimintaa kattavasti kuvaava tutkimus, joka perustuu valtakunnallisten järjestöjen johtajille, aluetyöntekijöille ja paikallisyhdistyksille tehtyyn kyselyyn ja tuoreisiin tilastoihin. Kyselyyn vastasi 111 järjestöjohtajaa, 44 kuntoutusjohtajaa, 141 aluetyöntekijää ja 1016 paikallisyhdistystä. Lisäksi Taloustutkimus haastatteli 1039 suomalaista heidän osallistumisestaan alan järjestöjen toimintaan. STKL julkisti ensimmäisen Järjestöbarometrin viime vuonna.

Edellinen sivu | Sivun alkuun | Tulosta tämä sivu

Järjestöbarometrin
tiivistelmä, sisällysluettelo
ja johtopäätökset (pdf)

Järjestöbarometrin sisällysluettelo ja julkaisutiedot

Järjestöbarometrin
kalvopaketti (pdf)

Kaikkien vuoden 2007 Järjestöbarometrikyselyyn vastanneiden kesken arvottiin palkinnot.

Kylpyläviikonloppu meni Terttu Haapakoskelle, Eläkeliiton Pudasjärven yhdistys

Elokuvaliput voittivat Markku Iso-Pärnä, Rauman Seudun Kehitysvammaisten tuki ry ja Brita Kunelius-Määttä, Omaiset Mielenterveystyön tukena, Päijät-Hämeen yhdistys.