TIEDOTE 22.10.2008

Järjestöbarometri 2008:

Sosiaalipalvelujen muutos pudottanut
kotipalvelun asiakkaita ulkopuolelle

Sosiaali- ja terveysjärjestöt ovat pitkään varoittaneet sosiaalipalvelujärjestelmän muutosten voivan johtaa siihen, että osa ihmisistä jää vaille tarvitsemiaan palveluja. Uuden Järjestöbarometrin mukaan huoli on osoittautunut aiheelliseksi.

Järjestöillä on perinteisesti ollut merkittävä rooli erityisryhmien palvelujen, kuten vammais-, päihde- ja asumispalvelujen tuottajina. Viiden viime vuoden aikana sosiaali- ja terveysjärjestöt ovat kuitenkin joutuneet luopumaan kotipalvelujen tuottamisesta. Raha-automaattiyhdistys ei enää rahoita tämäntyyppistä toimintaa, jottei annettu avustus vääristä kilpailua.

Järjestöjen kotipalvelujen asiakasmäärät ovat laskeneet alle puoleen. Kuntien omat palvelut ja alan yritykset eivät ole pystyneet korvaamaan syntynyttä vajetta. Yritykset ja järjestöt yhteensä tuottavat nykyisin vähemmän kotipalveluja kuin järjestöt yksin vielä viisi vuotta sitten. Kunnilla on vastuu kotipalvelujen järjestämisestä ja niissä resurssit suunnataan usein tehostettua apua tarvitseville.

Palvelujärjestelmään on syntynyt aukko, josta kärsivät sekä lapsiperheet että vanhukset.

– Kotipalvelu on ihmisten tukemista heidän omassa elinympäristössään, kun omat voimavarat eivät riitä ja ennen kuin ongelmat kärjistyvät. Se on juuri sitä ehkäisevää työtä, jota palvelujärjestelmän strategioissa korostetaan. Käytännössä tämä ei näytä toteutuvan, sanoo järjestöpäällikkö Marja Vuorinen Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitosta (STKL).

Vuorisen mukaan lapsiperheiden kotipalvelujen saannin tyrehtyminen saattaa jopa lisätä raskaampien palvelujen, kuten huostaanottojen tarvetta.

– Järjestöbarometrin tulos uudesta palveluaukosta on tärkeä. Se voi ennakoida vastaavaa kehitystä myös muissa palveluissa, sillä järjestöjen rooli palvelujen tuottajana on muuttumassa, Vuorinen sanoo.


Taustalla palvelujen tuottamisen uusjako

Muutosten taustalla on sosiaalipalvelujen tuottamisen historiallinen uusjako. Alalle on syntynyt uusia yrityksiä, joista valtaosa on pieniä. Kuitenkin näkyvissä on myös kehitys, jota luonnehtivat yritysostot ja ketjuuntuminen. Markkinoille on tullut pörssiyhtiöitä ja nähtävissä on viitteitä palvelutuotannon keskittymisestä suurille toimijoille.

Järjestöt ovat joutuneet pohtimaan uudelleen mahdollisuuksiaan tuottaa palveluja mm. muuttuneiden RAY-avustuskäytäntöjen, veroratkaisujen ja palvelujen kilpailuttamisen vuoksi. Vuonna 2004 lähes 70 prosenttia järjestöjohtajista piti palvelutuotantoa merkittävänä painopistealueena, mutta tänä vuonna sitä mieltä on enää alle puolet.

19 valtakunnallista järjestöä on yhtiöittänyt palvelutuotantoaan. Suuri osa yhtiöitetyistä palveluista on ollut asumispalveluja.


Järjestöt tärkeä porras matkalla työelämään

Järjestöt ovat tärkeä työmahdollisuuksien tarjoaja monimuotoista tukea ja ohjausta tarvitseville osatyökykyisille, joiden työllistämiseen yrityksillä ei ole mahdollisuuksia ja joiden kuntouttamiseen kuntien sosiaalitoimella ei ole välineitä.

Viime vuonna järjestöt työllistivät yli 30 000 suomalaista, joista yli 14 000 työllistyi palkkatuen avulla, suurin osa sosiaali- ja terveysjärjestöihin. Lisäksi järjestöissä oli yli 13 000 henkilöä työmarkkinatuella työharjoittelussa tai työelämävalmennuksessa. Järjestöt ovat tarjonneet työllistetyille mm. avustavia toimisto-, ohjaus- ja hoivatehtäviä sekä kiinteistön- ja ruokahuollon töitä.

Järjestöt ja yhdistykset arvioivat työllistämistoimiensa pysyvän tänä vuonna pääosin ennallaan. Erityisen aktiivisia työllistäjiä ovat paikallisyhdistykset, ja ne arvioivat valtakunnallisia järjestöjä useammin työllistämismahdollisuuksiensa pienenevän jatkossa. Yhdistykset ovat siis alkaneet varautua työ- ja elinkeinohallinnon suunnitelmiin vähentää järjestöille suunnattua palkkatukea.

– Palkkatukea suunnataan jatkossa erityisesti yrityksille, mikä varmasti auttaa löytämään nykyisin piilossa olevia työpaikkoja. On kuitenkin tärkeää, ettei samalla vähennetä järjestöjen tukea työllistämiseen. Muuten unohdetaan ne ihmiset, joilla ei ole mahdollisuuksia työllistyä suoraan tai ollenkaan avoimille työmarkkinoille. On kehitettävä rinnan näitä kahta mahdollisuutta. Järjestöjen työllistämismahdollisuudet on turvattava jatkossakin, sanoo STKL:n toiminnanjohtaja Riitta Särkelä.

Yli puolet järjestöistä on tarjonnut osalle työllistetyistä työsuhteen myös työllistämisjakson jälkeen ja vajaa kolmannes on tarjonnut työllistetyille erityistä tukea kuten koulutusta, ohjausta tai apua työpaikan etsintään. Järjestöbarometrin mukaan järjestöt kaipaavat tukemiseen lisää välineitä. Järjestöjohtajat korostavat, että työllistämistoimiin on kytkettävä tiiviisti myös kuntoutus, työllistettäville on saatava tukihenkilöitä ja heille tulee tehdä työ- ja toimintakyvyn arviointiin perustuvia jatkosuunnitelmia.

Lisätietoja:

toiminnanjohtaja Riitta Särkelä, puh. 050 63 663
järjestöpäällikkö Marja Vuorinen, puh. 050 412 1913
tutkija Juha Peltosalmi, puh. 040 829 8959


Sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton (STKL) Järjestöbarometri 2008 on kolmas vuosittainen sosiaali- ja terveysjärjestöjen nykytilaa ja toimintaa kattavasti kuvaava tutkimus, joka perustuu valtakunnallisten järjestöjen johtajille, aluetyöntekijöille ja paikallisyhdistyksille tehtyyn kyselyyn ja tuoreisiin tilastoihin. Kyselyyn vastasi 106 järjestöjohtajaa, 170 aluetyöntekijää ja 1239 paikallisyhdistystä. Ensimmäinen Järjestöbarometri julkaistiin vuonna 2006.




Edellinen sivu | Sivun alkuun | Tulosta tämä sivu

Kts. Järjestöbarometrin
johtopäätökset ja tiivistelmä
(pdf)
 

Diaesitykset 22.10.2008 Järjestöbarometrin
- tiedotustilaisuudessa
- järjestöjohdon tilaisuudessa