Lehdistötiedote 21.9.2005

Järjestöt ovat joutumassa ahtaalle tuen ja palveluiden tuottajina - monet ihmisryhmät uhkaavat jäädä ilman tukea

Sosiaali- ja terveysjärjestöt ovat joutumassa ahtaalle tuen ja palvelujen tarjoajina, mikä merkitsee vaikeuksissa elävien ihmisten avunsaantimahdollisuuksien heikentymistä. Käynnissä olevat muutokset vaarantavat ikääntyvien ja vammaisten ihmisten kotona asumista ja heikentävät entisestään mahdollisuuksia kuntoutukseen. Lapsiperheille suunnatut erilaiset tuen muodot, lähinnä lastenhoitoapu, ja erilaiset kriisipalvelut ovat vaikeuksissa. Nämä tulokset ovat Valtiontilintarkastajien tilaamasta selvityksestä “Sosiaali- ja terveysjärjestöjen mahdollisuudet palvelujen ja tuen tuottamisessa”, jonka tekijä, Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto, luovutti tilaajalle keskiviikkona.

Järjestöt ovat vuosikymmeniä tuottaneet merkittävässä määrin palveluita sellaisiin tarpeisiin, joihin julkinen palvelujärjestelmä ei ole kyennyt vastaamaan, eikä yritysmuotoiselle palvelutuotannolle ole realistisia edellytyksiä. Järjestöt ovat myös perinteisesti olleet monien palvelujen kehittämisessä edelläkävijöitä. Ne tuottavat lähes 20 % kaikista sosiaalipalveluista sekä mittavan määrän kuntoutus­palveluja. Lähes 90 %:lla kuntien sosiaalitoimista on ostopalvelusopimuksia järjestöjen kanssa. Järjestöt huolehtivat myös valtaosin valtakunnallisten erityispalvelujen tuottamisesta.

Toiminta- ja elintila vaikeutuu

Monet samanaikaiset asiat ovat nyt ajamassa järjestöjä ahtaalle. Sisämarkkinoiden kehittämiseen liittyvät säännöt ja palvelujen kilpailuttamiskäytännöt pakottavat järjestöjä tuotteistamaan palvelujaan ja siten käyttäjien kannalta palvelut pirstoutuvat. Ihmisten kannalta nykyiset kilpailuttamismenettelyt ovat usein kohtuuttomia ja taloudellisesti ne saattavat olla kalliita. Lisäksi Raha-automaatti­yhdistys on vetäytymässä useiden sellaisten palvelujen rahoituksesta, joita se on aikaisemmin tukenut. Verottajan tiukentuneet tulkinnat yleishyödyllisyydestä voivat merkitä sitä, että yhä suurempi osa järjestöjen toiminnasta voidaan tulkita elinkeinotoiminnaksi. On myös viitteitä siitä, että kunnat ovat muuttamassa järjestöjen paikallisyhdistysten avustamista yleisavustuksista vain johonkin tiettyyn asiaan kohdennetuiksi avustuksiksi. Tämä kaikki rajaa järjestöjen toiminta- ja elintilaa. Näiden tekijöiden yhteisvaikutusta järjestöjen ja ihmisten kannalta ei ole vakavasti arvioitu, eikä kehitys näytä olevan kenenkään käsissä. Nyt tehtävillä ratkaisuilla on merkittäviä pitkän tähtäimen vaikutuksia ihmisten itsenäiseen selviytymiseen ja hyvinvointiin. Monet järjestöjen tarjoamista tuen muodoista ehkäisevät ongelmien vaikeutumista ja siten raskaampien palveluiden tarvetta.

Palveluista vetäytyminen uhkaa

Sosiaali- ja terveysjärjestöt joutuvat vetäytymään tietyistä palveluista tai yhtiöittämään toimintojaan. Tämä luo kuntien palveluihin aivan uusia paineita, joihin ne todennäköisesti eivät pysty vastaamaan. Raha-automaattiyhdistys on vetäytynyt ja on edelleen vetäytymässä monilta alueilta, joiden avustamisella arvioidaan olevan vähäistä suurempaa kilpailuhaittaa tai jotka ovat tulkittavissa kuntien vastuulla oleviksi. Näistä merkittävimpiä ovat kotipalvelut ja palveluasuminen, omaishoidon lomitus ja tilapäishoito. Osittain näiden rahoitus on jo loppunut ja sitä ollaan edelleen rajaamassa.

Järjestöt tarjoavat vielä tällä hetkellä valtaosan yksityisistä asumispalveluista. Niissä asui vuonna 2002 yli 24 000 ihmistä ja palveluista kolme neljäsosaa oli järjestöjen ylläpitämiä. RAY ei kuitenkaan enää pääsääntöisesti rahoita uusia palvelutalohankkeita.

Järjestöt ovat myös tarjonneet sijaishoidon mahdollisuuksia kotona omaistaan hoitaville ihmisille sekä kotiapua niille, jotka tarvitsevat asumiseensa tukea. Kunnan tarjoamia kotipalveluja ja lakisääteistäkään sijaishoitoa on aiempaa hankalampi saada ja mm. vanhusten mahdollisuudet saada kunnallista kotiapua ovat radikaalisti heikentyneet. Siksi Raha-automaattiyhdistyksen rahoittamalla toiminnalla on käytännössä suuri merkitys. Jos apua kotiin ei saada, on riskinä, että ne ihmiset, jotka selviytyisivät tukipalvelujen avulla kotona, joutuvat laitoksiin. Ongelma koskettaa ikäihmisiä ja vanhuksia sekä pitkäkestoisten mielenterveys-, päihde- ja perheongelmien, pitkäaikaissairauksien keskellä eläviä, kehitysvammaisia sekä muita vammaisia ihmisiä. 

Pitkään sairastaneiden, työelämän ulkopuolella olevien ja ikääntyneiden ihmisten kuntoutusmahdollisuudet ovat nykyisin olemattomat. Raha-automaattiyhdistyksen myöntämä tuki kuntoutumista tukevaan toimintaan on tärkeä. Kuntien taloudelliset paineet kasvavat, jos järjestöt joutuvat vetäytymään kuntoutuksen alueelta. Kun kunnat ovat taloudellisissa vaikeuksissa, ei ole mitään syytä olettaa, että ne olisivat valmiita lisäämään omaa rahoituksellista panostaan nykyistä laajemmin alueilla, joilla ne ovat tottuneet luottamaan järjestöjen erityisosaamiseen. Ihmisten kannalta tämä tarkoittaa sitä, että he jäävät ilman palvelua.

Poliittinen päätöksenteko valintojen pohjaksi

Kuntien toimintaan jatkossa vaikuttaa mm. eduskunnan käsittelyyn piakkoin tuleva hankintalaki. Siinä sosiaali- ja terveyspalveluihin ollaan esittämässä liian alhaisia kynnysarvoja eli rajoja sille, minkä alle meneviä palveluja ei tarvitse kilpailuttaa. Tarvitaan korkeammat kynnysarvot, jotta palvelut voidaan rakentaa ihmisten kannalta mielekkäällä ja saumattomalla tavalla.

Käynnissä on erittäin merkittävä sosiaalipoliittinen muutos sen suhteen, miten ihmisten elämän perustavanalaatuiset palvelut turvataan. On tärkeää, että nämä määrittelyt tapahtuvat poliittisen päätöksenteon osana, eivät yksittäisten hallinnonalojen sisällä tai hallinnollisina ohjeina. Monien ihmisryhmien ja järjestöjen kannalta Raha-automaattiyhdistyksen monopoliaseman ja itsenäisen aseman säilyttäminen on elinehto. Samasta syystä tarvitaan kansallinen määrittely siitä, mitä yleishyödyllisyydellä tarkoitetaan.

Selvityksen tiedot
Riitta Särkelä – Marja Vuorinen – Juha Peltosalmi
Sosiaali- ja terveysjärjestöjen mahdollisuudet palvelujen ja tuen tuottamisessa
Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto, Helsinki 2005
Valtiontilintarkastajien tilaama selvitys luovutettiin eduskunnassa Valtiontilintarkastajille keskiviikkona 21.9. Aineistona on käytetty julkisilta toimijoilta ja järjestöiltä kerättyjä kyselyaineistoja ja tilastoja sekä
haastateltu valtakunnallisten sosiaali- ja terveysjärjestöjen johtoa.

Lisätietoja antavat
selvityksen tekijöistä toiminnanjohtaja Riitta Särkelä, puh. 050 63 663 ja kehittämispäällikkö Marja Vuorinen, puh. 050 412 1913 Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitosta
Valtiontilintarkastajien kansliasta kansliapäällikkö Mauri Lehmusto, puh. 050 594 2420
Lehdistökappaleiden tilaukset tiedottaja Pirjo Tiippana, puh. 050 525 3891


Edellinen sivu | Sivun alkuun | Tulosta tämä sivu

Katso tiivistelmä
Katso sisällysluettelo
Tilaa julkaisu