TIEDOTE 20.4.2009

Sosiaalibarometri 2009:

Sosiaali- ja terveyspalvelut pirstaloidaan lyhytnäköisillä päätöksillä

- Sosiaalibarometri 2009:n mukaan käynnissä on merkittävin sosiaali- ja terveyspalvelujen muutos sitten hyvinvointivaltion rakentamisen, sanoo toiminnanjohtaja Riitta Särkelä Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitosta (STKL).

Sosiaalibarometri 2009:ssa arvioidaan kunta- ja palvelurakenneuudistuksen vaikutuksia sosiaali- ja perusterveydenhuoltoon. 40 % sosiaalijohdosta, terveyskeskusten johtajista ja sosiaalihuollosta vastaavien lautakuntien puheenjohtajista arvioi järjestelmän monimutkaistuvan, 26 % selkeytyvän.

Koska uudistus edellyttää sosiaali- ja terveyspalveluille 20 000 asukkaan väestöpohjaa, moni kunta siirtää sosiaalipalvelut useiden kuntien muodostamien yhteistoiminta-alueiden vastuulle. Kyseiset kunnat tyhjenevät sosiaalipalveluista usein päivähoitoa lukuun ottamatta. Tänä vuonna yhteistoiminta-alueiden kautta järjestetään jo 1,3 miljoonan ja neljän vuoden kuluttua noin 2,3 miljoonan suomalaisen sosiaali- ja terveyspalveluja.

Valtaosa kuntien sosiaali- ja terveydenhuollosta vastaavasta virka- ja luottamushenkilöjohdosta arvioi yhteistoiminta-alueiden olevan vain välivaihe, joka johtaa uusiin kuntaliitoksiin tai laajempiin toiminta-alueisiin. Esimerkiksi sosiaalipalveluja yhteistoiminta-alueille siirtävistä sosiaalitoimista vain 9 % uskoo ratkaisun pitkäjänteisyyteen.

Tilaaja-tuottajamalli otetaan käyttöön laajasti sosiaalitoimissa ja terveyskeskuksissa. Se jakaa mielipiteitä. Sosiaalilautakuntien puheenjohtajista 58 % kannattaa ja 42 % vastustaa mallia. Kannattajat uskovat mallin selkeyttävän hankintoja, toimintoja ja vastuita, säästävän kustannuksia ja auttavan kohdentamaan hankinnat vain tarpeellisiin palveluihin. Vastustajat epäilevät mallin selkeyttä sekä kustannusten ja kokonaisuuden hallintaa. Heidän mukaansa hyödyistä ei ole näyttöä.


Kuntalaiset eivät saa tietoa muuttuneista palveluista

39 % sosiaalitoimista arvioi kuntalaisten tiedonsaannin palveluista hyväksi ja viidennes puutteelliseksi. Terveyskeskuksista 55 % pitää kuntalaisten tiedonsaantia hyvänä ja viidennes puutteellisena. Kuntaliitos- ja yhteistoiminta-alueiden kunnissa palveluista tiedottamiseen on kiinnitetty jopa vähemmän huomiota kuin sosiaalitoimissa ja terveyskeskuksissa yleensä.

Kuntien sosiaali- ja terveyspoliittisia päätöksiä ohjaavat eniten taloudelliset resurssit ja laissa määritellyt määräajat. Kunnallisten hyvinvointistrategioiden merkitys ohjauksen välineenä on vähentynyt. Peräti 15 % sosiaalijohdosta arvioi, ettei strategialla ole mitään merkitystä. 31 % piti vaikutusta vähäisenä ja 25 % tuntuvana.

Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö on selvästi kohentunut. Kolme vuotta sitten yhteistyötä piti hyvänä 53 %, nyt jo 72 %. Heikkona yhteistyötä piti kolme vuotta sitten viidennes ja nyt 8 % vastanneista. Tilaaja-tuottajamallin ja yhteistoiminta-alueiden arvioidaan jatkossa olevan riski myönteiselle kehitykselle.

Valtakunnallinen linjaus välttämätön

– Yhteistoiminta-alueiden ja tilaaja-tuottajamallin käyttöönotto muuttavat ratkaisevasti kunnan vastuuta sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisesta. Osassa kuntia sosiaalialan osaajat ja kunnallinen sosiaalipolitiikka uhkaavat kadota. Käynnissä on radikaalein muutos sitten hyvinvointivaltion rakentamisen, sanoo toiminnanjohtaja Riitta Särkelä STKL:sta.

– Huolestuttavaa on, että muutosta eivät kunnissa ohjaa pitkäjänteiset sosiaali- ja terveyspoliittiset tavoitteet ja pitkän aikavälin kustannusvaikutukset, vaan lyhyen aikavälin taloudellinen tehokkuus. Tärkeä signaali on, etteivät kunnat itsekään usko kaikkien tekemiensä ratkaisujen kestävyyteen, hän sanoo.

– Ratkaisut pohjautuvat nyt aivan muuhun kuin ihmisten tarpeisiin. Käytännössä suomalaista hyvinvointimallia ollaan muuttamassa, ja tarvitaan valtakunnallinen poliittinen linjaus siitä, mikä on suunta ja miten suurta vaihtelua kuntien välillä sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisessä ja kuntalaisten saamissa palveluissa sallitaan. Kyse on ihmisten perusoikeuksien ja kunnallisen itsemääräämisoikeuden yhteensovittamisesta. Toimintaa ohjaavat lait ovat kuitenkin samat, Särkelä toteaa.


Lisätietoja:
toiminnanjohtaja Riitta Särkelä, Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto (STKL), puh. 050 63 663
tutkimuspäällikkö Anne Eronen, Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto (STKL), puh. (09) 7747 2206, 050 574 2544

Toimittajakappaleet:
tiedottaja Sirkku Immonen, puh. (09) 7747 2244, 050 558 7470, sirkku.immonen@stkl.fi


Sosiaalibarometri on Sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton (STKL) vuosittain julkaisema ajankohtaisselvitys kansalaisten hyvinvoinnin ja palvelujärjestelmän tilanteesta ja kehityssuunnista. Barometrikyselyyn vastaavat sosiaalitoimen, terveyskeskusten, työ- ja elinkeinotoimistojen, Kelan toimistojen ja valtakunnallisten sosiaali- ja terveysjärjestöjen johtajat ja tänä vuonna ensimmäisen kerran myös kuntien sosiaalihuollosta vastaavien lautakuntien puheenjohtajat. Vastanneita oli 727 ja vastausprosentti oli 48. Nyt julkaistu Sosiaalibarometri on 19:s. Lisätietoja: www.stkl.fi.


Edellinen sivu | Sivun alkuun | Tulosta tämä sivu

Katso myös
Työttömien palvelut vaarassa työ- ja elinkeinotoimistoissa

Sosiaalibarometrin yhteenveto ja johtopäätökset
(pdf)