 |
Etusivu

STKL

Koulutus

Tutkimus

Julkaisut

Kannanotot

Tiedotteet

Alueellinen
toiminta
Kansainvälinen
toiminta

Projektit

Mitalit

Yhteystiedot

Sosiaali-
ja terveysviesti

Sosternet

Palaute

Ilmoittautuminen

Intranet

In
English

På
svenska
|
 |
TIEDOTE 19.4.2010
Sosiaalibarometri 2010:
Sanktiot eivät kannusta työttömiä
Suurin osa sosiaalijohdosta ja Kelan toimistojen johtajista arvioi,
että aktivointi- ja työnhakusuunnitelmien noudattamatta jättämisestä
annetuilla sanktioilla ei ole juuri vaikutusta asiakkaisiin.
Asiakkaan työttömyysetuutta tai toimeentulotukea voidaan alentaa,
jos hän ei toimi aktivointi- tai työnhakusuunnitelman mukaisesti.
Sosiaalibarometri 2010:n mukaan yli puolet sosiaalijohdosta ja kaksi
kolmasosaa Kelan toimistojen johtajista on sitä mieltä, että näillä
sanktioilla ei ole juuri vaikutusta. Myönteisinä sanktioiden
vaikutuksia piti neljännes sosiaalijohdosta ja 14 % Kelan
johtajista.
Työ- ja elinkeinotoimistojen johtajista 39 % arvioi, ettei
sanktioilla ole vaikutusta. 37 %:n mukaan niillä on sekä myönteisiä
että kielteisiä vaikutuksia.
Viranomaisten mukaan sovitut tapaamiset ja toimenpiteet toteutuvat
sanktioiden avulla paremmin. Toisaalta etuuksien menetyksen pelko
motivoi vain osaa asiakkaista ja toimeentulotuen kiristyminen johtaa
muiden etuuksien tarpeen kasvuun. Osalla työttömistä sanktiot
lisäävät passiivisuutta.
Toisinaan suunnitelmiin kirjattuja toimenpiteitä ei pystytä
toteuttamaan viranomaisista johtuvista tai muista syistä. Tällöin
asiakas ei kuitenkaan saa hyvitystä.
– Suunnitelmiin voidaan kirjata toimenpiteitä, joita alueella ei ole
käytännössä tarjolla. Silti toimenpiteiden toteutumatta jääminen voi
aiheuttaa etuuden menetyksen tai vähenemisen. Tämä on asiakkaan
oikeusturvan kannalta vakava ongelma, sanoo toiminnanjohtaja Riitta
Särkelä Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitosta (STKL).
Sosiaalibarometri 2010:n mukaan asiakkaan hyvittämistä kannattaisi
38 % Kelan johtajista, kolmannes sosiaalijohdosta ja kymmenesosa
TE-toimistojen johtajista.
Yhteistyö ontuu
palvelusuunnitelmissa
Hoito- ja palvelusuunnitelmat ovat tärkein väline asiakkaan kannalta
toimivan palvelukokonaisuuden rakentamiseen. Erityisen tärkeitä
suunnitelmat ovat silloin, kun asiakas tarvitsee useiden tahojen
palveluja.
Sosiaalibarometri 2010:n mukaan julkisten palvelujen tuottajat
arvioivat omien palvelusuunnitelmiensa toimivan hyvin. Kriittisemmin
suhtaudutaan yhteistyötä edellyttäviin suunnitelmiin.
Sosiaalijohdon mielestä parhaiten toimivat ikääntyneiden palvelu- ja
hoitosuunnitelmat, lastensuojelun asiakassuunnitelmat ja omaishoidon
tueksi tehdyt suunnitelmat. Heikoimmin toimivat maahanmuuttajien
kotoutumissuunnitelmat, työttömien työnhakusuunnitelmat ja
päihdehuollon kuntoutumissuunnitelmat.
Kelan toimistojen johtajat suhtautuvat kriittisesti päihdehuollon
kuntoutumissuunnitelmien ja omaishoidon asiakassuunnitelmien
toimivuuteen. Kela ja TE-toimistot pitävät työnhakusuunnitelmia ja
kotoutumissuunnitelmia onnistuneempina kuin sosiaalijohto.
Lisätietoja:
toiminnanjohtaja Riitta Särkelä, STKL, puh 050 63 663
tutkimuspäällikkö Anne Eronen, STKL, puh. 050 574 2544
Toimittajakappaleet:
tiedottaja Sirkku Immonen, STKL, sirkku.immonen@stkl.fi, puh.
050 558 7470
20-vuotias Sosiaalibarometri on Sosiaali- ja terveysturvan
keskusliiton (STKL) vuosittain julkaisema ajankohtaisselvitys
kansalaisten hyvinvoinnin ja palvelujärjestelmän tilanteesta ja
kehityssuunnista. Barometrikyselyyn vastaavat sosiaalitoimen,
terveyskeskusten, työ- ja elinkeinotoimistojen ja Kelan toimistojen
johtajat ja kuntien sosiaalihuollosta vastaavien lautakuntien
puheenjohtajat. Vastanneita oli tänä vuonna 576 ja vastausprosentti
oli 53. Lisätietoja: www.stkl.fi.

Edellinen
sivu | Sivun
alkuun |
Tulosta
tämä sivu
|
 |


Kts. myös
Palveluntuottajat eivät pysty vastaamaan heikoimmassa asemassa
olevien tarpeisiin
Tiedotustilaisuuden
19.4.2010
diaesitys (pdf)
Kts.
julkaisutiedot
|
 |