TIEDOTE 19.4.2010

20-vuotias Sosiaalibarometri:

Palveluntuottajat eivät pysty vastaamaan
heikoimmassa asemassa olevien tarpeisiin

Sosiaalibarometrin mukaan Suomeen on syntynyt 20 vuoden kuluessa ihmisryhmiä, joiden hyvinvointi on jäänyt pysyvästi muita heikommaksi. Julkisten palvelujen tuottajat tunnistavat ryhmät, mutta eivät pysty vastaamaan niiden palvelutarpeisiin.

Sosiaalibarometri on 20 vuotta seurannut vuosittain sosiaali- ja terveyspalvelujen ja kansalaisten hyvinvoinnin kehitystä. Keskeinen havainto tältä ajalta on suurten väestöryhmien hyvinvoinnin kohentuminen ja vaikeista sosiaalisista ongelmista kärsivien aseman suhteellinen heikentyminen.

Pysyvästi heikoimmaksi hyvinvointi on jäänyt pitkäaikaistyöttömillä sekä päihde- ja mielenterveysongelmista kärsivillä. Tämän vuoden Sosiaalibarometrin mukaan näiden ryhmien syrjäytymisriski kasvaa edelleen ja uutena esille on noussut nuorten, erityisesti työttömien nuorten syrjäytymisriskin kasvu. Ongelmat kasautuvat usein samoille ihmisille ja perheille, jotka tarvitsevat useiden tahojen yhdessä tuottamia palveluja.

Julkisten palvelujen tuottajat tiedostavat palvelujärjestelmän vaikeudet tukea syrjäytyneitä ja syrjäytymisvaarassa olevia. Syrjäytymiskierteitä on yritetty katkaista erilaisilla hankkeilla, viranomaisten yhteistyöllä sekä palvelujen uudelleenorganisoinnilla, mutta palveluntuottajien arvioiden mukaan tämä ei ole riittänyt.

Palvelujen karsinta on alkanut

Pysyvästi syrjäytyneiden ryhmä kasvoi 1990-luvun alun laman seurauksena. Kunnat joutuivat supistamaan sosiaalipalveluja, vaikka lama synnytti uusia tuen tarpeessa olevia väestöryhmiä. Karsittu palvelujärjestelmä ei kyennyt ajoissa reagoimaan uudenlaisiin tarpeisiin.

– Aiemman kokemuksen mukaan taloustaantuman vaikutukset iskevät sosiaali- ja terveyspalveluihin viiveellä. Sosiaalibarometri 2010 kertoo ensimmäiset signaalit siitä, että kunnat ovat jälleen ryhtyneet karsimaan näitä palveluja, sanoo toiminnanjohtaja Riitta Särkelä Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitosta (STKL).

17 % sosiaali- ja terveyskeskusjohdosta ilmoitti palveluja tai etuuksia jo karsitun ja neljäsosa kertoi, että vähennyksiä tehdään tänä vuonna. Supistukset ovat tähän mennessä kohdistuneet sosiaalipalveluissa etenkin vanhus-, kuljetus- ja lapsiperheiden palveluihin ja perusterveydenhuollossa lääkäripalveluihin. Tänä vuonna suunnitellaan kaikkien sosiaalipalvelujen karsimista tasapuolisesti ns. juustohöyläperiaatteella.

Hyvinvointia turvaavat palvelut ovat olleet vuosia muutoksessa, jonka vauhdin palveluja tuottavat tahot ovat arvioineet osin hallitsemattomaksi. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteet ovat kunta- ja palvelurakenneuudistuksen myötä monimutkaistuneet ja sosiaalipalvelut osin hajaantuneet.

Ns. täyden palvelun toimipisteiden määrä on supistunut työ- ja elinkeinotoimistoissa ja Kelassa. Samalla on voimakkaasti lisätty sähköisiä palveluja, joiden kaikilla ei ole osaamista eikä mahdollisuuksia. TE-toimistoissa palvelujen painopiste on siirtynyt henkilöasiakkaista työnantajapalveluihin. 60 % TE-toimistoista arvioi resurssinsa riittämättömiksi kaikkien tehtäviensä hoitamiseen ja tilanteen ennakoidaan edelleen heikentyvän.

– Eri uudistusten kokonaisvaikutuksia ihmisiin ja palvelujen saatavuuteen ei ole arvioitu riittävästi. On riski, että yhdellä hallinnonalalla saadut säästöt vain siirtävät kustannukset toisaalle. Tehokkuutta on haettu uudistamalla rakenteita, kasvattamalla ihmisten omaa vastuuta ja markkinaistamalla palveluja. Ei ole juuri kysytty, millaiset ratkaisut voimaannuttaisivat ihmisiä ja vähentäisivät palvelujen tarvetta, Riitta Särkelä sanoo.

Heikoimpien palveluja ei ole suojattu riittävästi

2000-luvulla eri väestöryhmien palvelujen turvaamiseksi on luotu erityislainsäädäntöä, esimerkiksi subjektiivisia oikeuksia vammaispalveluihin ja päivähoitoon. Sosiaalibarometri 2010:n mukaan tällä tavoin on saatu aikaan myönteistä kehitystä.

– Voidaan sanoa, että liian suurella osalla suomalaisista perustuslain turvaamat sosiaaliset oikeudet eivät toteudu. Huonoimmassa asemassa olevien ihmisten turvaksi tarvitaan positiivista erityiskohtelua ja nykyistä vahvempaa lainsäädännön suojaa, Riitta Särkelä arvioi.

– Hallitusohjelmaan nostettu syrjäytymisen ehkäisy ei riitä, vaan tarvitaan mittavia toimia syrjäytymiskierteiden katkaisemiseksi. Se merkitsee sosiaalityön vahvistamista kunnissa, perusturvan parantamista ja yhteistyön tehostamista eri hallinnonalojen välillä, Särkelä sanoo.

Lisätietoja:
toiminnanjohtaja Riitta Särkelä, STKL, puh 050 63 663
tutkimuspäällikkö Anne Eronen, STKL, puh. 050 574 2544

Toimittajakappaleet:
tiedottaja Sirkku Immonen, STKL, sirkku.immonen@stkl.fi, puh. 050 558 7470

20-vuotias Sosiaalibarometri on Sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton (STKL) vuosittain julkaisema ajankohtaisselvitys kansalaisten hyvinvoinnin ja palvelujärjestelmän tilanteesta ja kehityssuunnista. Barometrikyselyyn vastaavat sosiaalitoimen, terveyskeskusten, työ- ja elinkeinotoimistojen ja Kelan toimistojen johtajat ja kuntien sosiaalihuollosta vastaavien lautakuntien puheenjohtajat. Vastanneita oli tänä vuonna 576 ja vastausprosentti oli 53. Lisätietoja: www.stkl.fi.


Edellinen sivu | Sivun alkuun | Tulosta tämä sivu

Kts. myös
Sanktiot eivät kannusta työttömiä

Kts.
julkaisutiedot

Tiedotustilaisuuden
19.4.2010
diaesitys (pdf)