Tiedote 18.1.2007


Hyvinvointi, palvelut ja elämänlaatu Keski-Suomessa -tutkimus:

Voimavaroina ihmissuhteet ja asuinympäristö,
huolena vaikutusmahdollisuudet ja toimeentulo

Suurin osa keskisuomalaisista voi hyvin, mutta taloudelliset, sosiaaliset ja terveydelliset ongelmat kasautuvat tietyille väestöryhmille iän, elämäntilanteen ja jonkin verran myös asuinalueen mukaan. Toisaalta koko maakunnan väestö kokee oman hyvinvointinsa kokonaisuudessaan huonommaksi nyt kuin viisi vuotta sitten ja uskoo hyvinvointinsa edelleen heikentyvän.

Tiedot käyvät ilmi Sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton STKL:n toteuttamasta Hyvinvointi, palvelut ja elämänlaatu Keski-Suomessa -tutkimuksesta, joka julkistetaan Jyväskylässä 18.1. Vuonna 2006 toteutettuun laajaan kansalaiskyselyyn vastasi yli 2200 täysi-ikäistä keskisuomalaista.

Lähes kuudesosa keskisuomalaisista kokee hyvinvointinsa kokonaisuudessaan huonoksi tai melko huonoksi. Hyvinvointia heikentävät mm. ikääntyminen, työttömyys, terveys- ja talousongelmat, yksinasuminen, sosiaalisten suhteiden vähyys, epäluottamus yhteiskuntaan ja omaan itseen sekä erityisesti nuorilla huono koulutus.

Eniten hyvinvoivia keskisuomalaisia on Jyväskylän seutukunnassa ja vähiten Äänekosken sekä Saarijärven–Viitasaaren seutukunnissa. Haja-asutusalueilla voidaan huonommin kuin keskustoissa, taajamissa ja lähiöissä. Tosin jyrkimmät alueelliset erot löytyvät Jyväskylän kaupungin sisältä.

Lähes puolet keskisuomalaisista on hyvin tyytyväisiä omaan elämäntilanteeseensa, ja tyytymättömiä on noin kuudesosa. Tärkeimpiä yksittäisiä tyytyväisyyden aiheita ovat perhesuhteet, terveys, asuinalueen turvallisuus ja viihtyisyys, asumismukavuus sekä ystävyyssuhteet. Tyytymättömyyttä aiheuttavat eniten työpaikan vaihtomahdollisuudet, poliittinen päätöksenteko ja vaikutusmahdollisuudet.

Keskisuomalaisten luottamuksessa yhteiskuntaan on selvästi puutteita. 86 % pitää oikeudenmukaisuuden toteutumista tärkeänä arvona, mutta vain 41 % uskoo sen toteutumiseen. Joka kolmas on sitä mieltä, että omat vaikutusmahdollisuudet yhteiskuntaa koskeviin asioihin ovat heikot.

Omia vaikutusmahdollisuuksiaan pitävät heikoimpina nuorimmat ja vanhimmat. Viime kunnallisvaaleissa äänestivät aktiivisimmin yli 65-vuotiaat ja korkeasti koulutetut. Passiivisimpia olivat nuoret aikuiset, vähän koulutetut, yksinasuvat työttömät ja opiskelijat. Toisaalta alle 25-vuotiaiden luottamus politiikan oikeudenmukaisuuteen on huomattavan korkea.


Eniten apua kaipaavien on vaikeinta saada apua

Kolme neljäsosaa keskisuomalaisista on viimeksi kuluneen vuoden aikana hakenut apua terveysongelmiin, kolmasosa talousongelmiin ja kuudesosa omaisten tai lasten hoitoon, mielenterveysongelmiin ja hengellisiin pulmiin. Lisää apua ilmoitti tarvitsevansa 12 %, erityisesti yli 74-vuotiaat, omia vanhempiaan hoitavat keski-ikäiset, yksin asuvat työttömät, yksinhuoltajat ja työttömät lapsiperheet. Juuri nämä ryhmät kokivat kuitenkin avun saamisen kaikkein vaikeimmaksi.

Suurin osa maakunnan asukkaista on tyytyväisiä sosiaali- ja terveyspalveluihin. Keskisuomalaisten mukaan heikoimmin heidän tarpeisiinsa vastaavat sosiaalipalveluista sosiaalityö, sosiaaliasiamies- ja päihdepalvelut sekä terveyspalveluista potilasasiamies- ja kuntoutuspalvelut. Enemmistö eri etuuksia käyttäneistä on sitä mieltä, että sosiaaliturvaetuudet ovat riittämättömiä, etenkin opinto-, työmarkkina- ja toimeentulotuet sekä lasten kotihoidon ja omaishoidon tuet. Vain 6 % olisi valmis hakemaan julkisia palveluja muualta kuin omasta kotikunnasta.

Tilastojen mukaan Keski-Suomessa on enemmän toimeentulotuen ja työmarkkinatuen saajia kuin maassa keskimäärin. Pienituloisten osuus väestöstä on kasvanut kymmenen viime vuoden aikana. Valtaosa eli 62 % pärjää kuitenkin taloudellisesti varsin hyvin. Vakain toimeentulo on korkeasti koulutetuilla, kaikenlaisilla työllisillä kotitalouksilla sekä eläkeläispariskunnilla.

Kotitalouksista 7 % kertoi tuntuvista toimeentulo-ongelmista. Neljäsosa yksinasuvista työttömistä ilmoittaa, että rahat riittävät huonosti ruokaan ja kolmanneksella on vaikeuksia kattaa tuloillaan lääkkeitä ja lääkärikäyntejä. Välttämättömyystarpeista joutuvat tinkimään myös yksinasuvat eläkeläiset ja opiskelijat.


Keskisuomalaiset tyytyväisiä asumiseensa

Keskisuomalaiset ovat hyvin sitoutuneita omaan asuinkuntaansa, ja muuttohalukkaistakin yli puolet aikoo muuttaa oman kunnan sisällä. Maakunnan asukkaat ovat tyytyväisiä asumiseensa ja asuinympäristöönsä riippumatta siitä, millaiseksi he arvioivat oman hyvinvointinsa tai taloudellisen tilanteensa.



Lisätietoja:
Tutkimuspäällikkö Aki Siltaniemi, puh. (09) 7747 2290, 050 367 3447, aki.siltaniemi@stkl.fi
Tutkimuspäällikkö Anne Eronen, puh. (09) 7747 2206, 050 574 2544, anne.eronen@stkl.fi
Tutkija Anne Perälahti, puh. (09) 7747 2205, 050 403 2471, anne.peralahti@stkl.fi

Toimittajakappaleet:
Tiedottaja Sirkku Immonen, puh. (09) 7747 2244, 050 558 7470, sirkku.immonen@stkl.fi


Hyvinvointianalyysin toteutti Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto STKL. Tutkimusta rahoittivat lisäksi Keski-Suomen liitto, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Keski-Suomen TE-keskus, Jyväskylän kaupunki, Jyväskylän maalaiskunta, Saarijärven kaupunki ja Keski-Suomen sosiaaliturvayhdistyksen Tieka-hanke.

Tutkimuksessa ovat mukana kaikki Keski-Suomen kunnat, ja kyselyyn vastasi 2238 täysi-ikäistä keskisuomalaista. Tuloksia on saatavissa maakunta- ja seutukuntatasolla sekä Jyväskylästä, Jyväskylän maalaiskunnasta ja Saarijärveltä kuntatasoisina. Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto on tehnyt vastaavia alueellisia hyvinvointianalyyseja kymmenen vuotta, viimeksi Keski-Uudellamaalla, Pohjois-Karjalassa ja Itä-Uudellamaalla. Keskisuomalaisten hyvinvointia selvitettiin edellisen kerran vuonna 2000, tosin jonkin verran nykyistä suppeammin.
 

Edellinen sivu | Sivun alkuun | Tulosta tämä sivu

Julkaisun johtopäätökset pdf-muodossa