TIEDOTE 15.11.2011

Järjestöbarometri 2011:

Järjestöjen mahdollisuudet työllistää ja tuottaa sosiaalipalveluja ovat heikentyneet

Sosiaali- ja terveysjärjestöjen mahdollisuudet työllistää osatyökykyisiä ja vaikeasti työllistyviä sekä tuottaa alan palveluja ovat heikentyneet.

Erilaisten työllistämistoimien piirissä oli viime vuonna noin 126 000 suomalaista, joista järjestöt ja säätiöt työllistivät noin 30 000 ihmistä. Hieman yli kolmannes työllistyi yrityksiin ja vajaa kolmannes kuntiin ja kuntainliittoihin.

Sosiaali- ja terveysjärjestöt ovat järjestökentän sisällä merkittäviä työllistäjiä. Osatyökykyisiä työllistävät eniten paikallistasolla toimivat työttömien yhdistykset ja päihdeyhdistykset.

– Käytännössä nämä yhdistykset antavat mahdollisuuden päästä työllistymispolun alkuun juuri heille, joita muut tahot eivät ole valmiita työllistämään, sanoo toiminnanjohtaja Riitta Särkelä Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitosta (STKL).

Palkkatuki on ollut yhdistyksille tärkeä työllistämisen muoto. Kuitenkin palkkatuella työllistettyjen määrä on yhdistyksissä kolmessa vuodessa vähentynyt 2000:lla. Samaan aikaan muilla työmarkkinatoimenpiteillä kuten työharjoittelussa ja työelämävalmennuksessa olleiden määrä on yhdistyksissä kasvanut 3000:lla.

– Merkittävä osa järjestöjen työllistämispotentiaalista ja ennen kaikkea osatyökykyisten ihmisten resursseista jätetään käyttämättä. Syynä ovat palkkatuen perusteiden muutokset ja de minimis -säännöstö, joihin tarvitaan pikaista korjausta, Riitta Särkelä toteaa.

Sosiaalipalveluissa käynnissä muutos,
jonka merkitystä asiakkaille ei tiedetä

Järjestöt tuottavat noin 16,3 prosenttia kaikista sosiaalipalveluista, mikä kustannuksilla mitaten tarkoittaa noin 1,3 miljardia euroa. Järjestöjen osuus sosiaalipalvelujen toimintayksiköistä on laskenut samalla kun yritysten osuus on kasvanut.

– Alan järjestöillä on ollut merkittävä rooli. Ne ovat tuottaneet sellaisia palveluja, joita kunnat eivät tuota ja joita yritysten ei kannata tuottaa, Riitta Särkelä kertoo.

Asiakasmäärillä mitattuna järjestöjen osuus on pienentynyt 41 prosenttia vuoden 2003 jälkeen 159 000:sta 94 000:een. Yritysten asiakasmäärät ovat suunnilleen samassa ajassa kaksinkertaistuneet nykyiseen noin 74 000:een.

– Kunnat eivät ole ottaneet laajempaa vastuuta palveluista, joista järjestöt ovat joutuneet vetäytymään. Herää kysymys siitä, mihin osa palveluja käyttävistä ihmisistä on joutunut. On olemassa riski, että sosiaalipalvelujen ulkopuolelle jää entistä suurempi joukko suomalaisia, Riitta Särkelä toteaa.

– Sosiaalipalvelujen muutos on tehtävä näkyväksi, sillä nykyisin ei tiedetä, mitä muutos asiakkaiden kannalta tarkoittaa. Kokonaiskuvan saamiseksi kuntien omia palveluja käyttävien asiakkaiden määriä on alettava jälleen valtakunnallisesti tilastoida, Särkelä vaatii.

Asiakastilastoja löytyy nykyisin lähinnä suurista kaupungeista, mutta huomattavasta osasta muita kuntia näitä tietoja ei ole.

Sosiaalipalvelujen tuotanto on myös eriytynyt. Järjestöt tuottavat edelleen lähes kaikki ensi- ja turvakotipalvelut sekä suurimman osan avomuotoisesta päihdekuntoutuksesta. Sen sijaan lähes kaikki perhekotien asiakkaat ja valtaosa lastensuojelulaitosten asiakkaista oli vuoden 2010 lopussa yritysten palvelujen piirissä.

Lisätietoja:
toiminnanjohtaja Riitta Särkelä, STKL, puh. 050 63 663
tutkija Juha Peltosalmi, STKL, puh. 040 829 8959

Toimittajakappaleiden tilaus:
tiedottaja Sirkku Immonen, STKL, sirkku.immonen@stkl.fi, puh. 050 558 7470

Sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton (STKL) Järjestöbarometri 2011 on kuudes vuosittainen sosiaali- ja terveysjärjestöjen nykytilaa ja toimintaa kuvaava tutkimus. Barometri perustuu valtakunnallisten järjestöjen toiminnanjohtajille ja paikallisyhdistyksille tehtyyn kyselyyn ja tuoreisiin tilastoihin. Kyselyyn vastasi 87 järjestöjohtajaa ja 1198 paikallisyhdistystä. Lisätietoja: www.stkl.fi.


Edellinen sivu | Sivun alkuun | Tulosta tämä sivu

Katso myös tiedote

Paikallisten sosiaali- ja terveysyhdistysten toiminta kasvaa

Tiedotustilaisuudessa 15.11.2011
 esitetyt diat (pdf)