Lehdistötiedote 14.5.2004

Kysely eurovaaliehdokkaille:
Sosiaalinen ulottuvuus ylittää kovat arvot

Sosiaalisesti ja ekologisesti kestävä kehitys sekä köyhyyden ja syrjäytymisen vähentäminen ovat merkityksellisiä Euroopan parlamenttiin aikoville ehdokkaille. Tärkeinä nähtiin myös vastuun kantaminen maailmanlaajuisesta hyvinvoinnista ja kansallisen päätöksenteon säilyttäminen sosiaali- ja terveyspolitiikassa. Tämä käy ilmi kyselystä, jonka Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto teki huhtikuun puolivälissä 149:lle silloin tiedossa olleelle parlamenttivaaliehdokkaalle. Kyselyyn heistä vastasi 60 %.

Sosiaalinen ulottuvuus tunnustetaan Euroopan unionissa, mutta käytännön poliittisissa painotuksissa ja ratkaisuissa se on jäänyt taloudellisen intressin ja kilpailukyvyn jalkoihin. Kyselyn tulos vahvistaa käsitystä Euroopan unionin sosiaalisen ulottuvuuden merkityksestä suomalaisille ja näkemyksiä siitä, mitä suomalaiset pitävät unionin tulevassa kehityksessä tärkeänä. Tulosten voi katsoa myös tukevan Lissabonin strategian tavoitetta rakentaa parempi tasapaino taloudellisen ja kilpailukyvyn, työllisyyden ja sosiaalisen ulottuvuuden välille.

Tavoitteista, joita ehdokkaat omissa toimissaan aikovat edistää, nousivat eniten esille yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus, kestävä kehitys sekä korkeatasoinen ympäristönsuojelu ja ympäristön laadun parantaminen.

Euroopan unionin harjoittama politiikka nähtiin tärkeänä osana globaalia hyvinvoinnin parantamista, sillä 95 prosenttia vastaajista nimesi vastuunkantamisen maailmanlaajuisesta hyvinvoinnista merkitykselliseksi omassa toiminnassaan. Vastaukset heijastelevat sitä, että ehdokkaat näkevät unionin globaalina toimijana merkittäväksi.

92 prosenttia ehdokkaista piti hyvinvointia ja siihen liittyvää kansallisen tason päätösvaltaa tärkeänä. Tämän turvaamiseksi parhaimpana keinona ehdokkaat näkivät toiminnan ryhmänsä jäsenenä, puolueen kautta ja yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa sekä vahvaa lobbaamista. Toiseksi eniten nostettiin esille sitä, että unionin perustuslaki on saatava tätä tavoitetta vastaavaksi ja nykyistä perustuslakiehdotusta on vastustettava. Kolmanneksi useimmin keinoksi nähtiin se, että EU saisi määrittää vain minimitason ja muu päätöksenteko tapahtuisi kansallisesti. Neljännen ryhmän keinovalikoimassa muodosti vaikuttaminen unionin lainsäädäntöön. Ehdokkaat korostivat EU-direktiivien laatimista siten, että kansalliset ratkaisut sosiaali- ja terveyspolitiikassa ovat mahdollisia. Ajankohtaisena esimerkkinä nostettiin tässä yhteydessä esille palveludirektiivin valmistelu.

Kansalaisjärjestöjen asemaa vahvistettava

Kansalaisjärjestöjä kuullaan yhteistyökumppaneina Euroopan unionissa monissa kysymyksissä, mutta niillä ei ole samanlaista konsultatiivista asemaa kuin työmarkkinajärjestöillä. Noin kaksikolmasosaa vastaajista (70 %) vastasi myöntävästi kysymykseen, pitäisikö kansalaisjärjestöillä olla samantyyppinen asema sosiaalisessa dialogissa kuin työmarkkinajärjestöillä on: niitä on kuultava asioiden valmistelussa. Ehdokkaat olivat valmiita tukemaan sosiaali- ja terveysjärjestöjä niiden pyrkimyksissä tulla kuulluiksi Euroopan unionin toimielimissä; noin 98 % vastaajista ilmaisi valmiutensa tähän.


Hyvinvointi tavoitteena

Ehdokkaita pyydettiin kyselyssä kertomaan oma tärkein tavoitteensa parlamentin mahdollisena jäsenenä. Näistä muodostui kolme selkeää kokonaisuutta. Useimmiten omana tärkeimpänä tavoitteena nostettiin esille hyvinvointi, hyvinvoinnin edistäminen ja pohjoismainen hyvinvointimalli. Tässä ryhmässä korkealla olivat myös globaali demokratia, vastuunkanto ja maailmanlaajuinen solidaarisuus sekä ihmisten ja alueiden tasa-arvo ja vakauden kehittäminen.

Toisen kokonaisuuden muodostivat kansalaisten aseman vahvistaminen Euroopassa ja tavallisten ihmisten tarpeet, ympäristöuhkien torjuminen ja ympäristöpolitiikka sekä Euroopan työllisyyden, talouden vakauden ja kilpailukyvyn turvaaminen.

Kolmanteen kokonaisuuteen kuuluvat muut ehdokkaiden ilmoittamat tärkeimmät tavoitteet: rauha, militarisoinnin vastustaminen, suomalaisten etujen turvaaminen, Suomen irrottaminen EU:sta, unionin perustuslain vastustaminen, pohjoinen ulottuvuus, suurpääoman etuja tukevien säädösten kumoaminen, ihmiskaupan estäminen ja Euroopan unionin toiminnan laajenemisen estäminen alueille, jotka eivät sille kuulu.


Kyselyn toteutus

Kysely lähetettiin internet-kyselynä 20.4. tiedossa olleille 149 parlamenttivaaliehdokkaalle. Kyselyyn vastasi määräaikaan mennessä 89 europarlamenttivaaliehdokasta. Kyselyyn vastanneista lievä enemmistö, 57 prosenttia, oli miehiä. Ikäryhmistä parhaiten edustettuina ovat 40-49 -vuotiaat (24 %) ja 50-59 –vuotiaat (35 %) sekä 20-29 –vuotiaat (20 %). Vastauksista 2/3 tuli viideltä suurimmalta puolueelta. Vasemmistopuolueiden vastaajia oli 39 prosenttia ja loput vastaukset tulivat keskiryhmiltä (mm. vihreät, liberaalit) tai oikeistopuolueilta. Vastauksista 79 prosenttia tuli puolueilta, joilla on tällä hetkellä edustus eduskunnassa.

Kyselyn toteutti Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto ry ja siihen osallistuivat toiminnanjohtaja Riitta Särkelä, tutkija Aki Siltaniemi, tutkimussihteeri Pia Londen ja tietopalveluassistentti Mari Saarteinen. Kyselyn toteutukseen saatiin rahoitusta ulkoasiainministeriön Euroopppa-tiedotuksesta.
Kyselyn tulokset julkistettiin ja vaalikeskustelu Euroopan unionin sosiaalisesta ulottuvuudesta järjestettiin perjantaina 14.5.2004 klo 12-15 Bottalla, Museokatu 10, Helsinki.

Lisätietoja:
toiminnanjohtaja Riitta Särkelä, puh. 050 63 663
 

Edellinen sivu | Sivun alkuun | Tulosta tämä sivu