Tiedote 12.4.2005

 
SOSIAALIBAROMETRI 2005:

HYVINVOINTIPALVELUISSA OSIN HALLITSEMATON MUUTOS  - IHMISTEN TUEN TARPEISIIN VASTAAMINEN HAASTE

Palvelujärjestelmässä käynnissä kova ja osin hallitsematon muutos

Kaikkien palvelun- ja tuentuottajien toiminnassa on käynnissä varsin voimakas muutos. Osittain muutos koetaan myös hallitsemattomaksi. Oman organisaation muutos koetaan voimakkaimmaksi työvoimatoimistoissa ja terveyskeskuksissa. Terveyskeskuksissa ja erityisesti sosiaali- ja terveysjärjestöissä tämä merkitsee muita tahoja useammin toimintojen laajentamista. Työvoimatoimistoissa muutos ilmenee sen sijaan muita useammin toimintojen supistamisena. Työvoimatoimistoissa on toteutettu viime vuonna ja ennakoidaan tälle vuodelle muita palveluntuottajia tuntuvammin henkilöstövähennyksiä. Työvoimatoimistojen johto on varsin pessimistinen henkilöstöresurssiensa riittävyydestä nykyisten tehtävien hoitamiseen. Huolestuttavaa on myös työvoimatoimistojen avun profiloituminen siten, että pitkäaikaistyöttömien tukeminen koetaan vaikeaksi. Työvoiman palvelukeskukset uutena ratkaisuna saavat barometrivastaajilta myönteisiä arvioita, mutta ne kattavat vielä vain pienen osan maasta ja olemassa olevatkin ovat vasta kehittymässä.

Henkilöstön riittävyys, jaksaminen ja pätevän henkilöstön saatavuus tuottavat huolta myös sosiaali- ja terveystoimessa. Ihmisten keskinäiseen vuorovaikutukseen perustuvassa työssä pätevä, riittävästi mitoitettu ja pitkäkestoisesti työskentelevä henkilöstö on asiakkaiden kannalta ehdoton edellytys hyvälle palvelulle ja avun saannille.

Kaikki julkiset palveluntuottajat ovat lisänneet tuntuvasti tiedotus- ja neuvontapalvelujaan. Kuluvana vuonna on panostettu erityisesti sähköisiin neuvonta- ja tiedonvälityspalveluihin, mikä on ollut hallitusohjelmassa ja eri ministeriöiden strategioissa tavoiteltu suunta. Sähköiset palvelut helpottavat paikasta riippumatonta ajantasaisen tiedon ja neuvonnan saatavuutta. Koko väestön mahdollisuudet tai edellytykset käyttää internetiä eivät kuitenkaan ole tasavertaiset. Tämä saattaa heikentää entisestään niiden ihmisten tiedon ja avun saantia, joilla avun tarve on suurin.

Kuntia on kannustettu viime vuosina eri tahojen rajat ja toisaalta kuntarajat ylittävään yhteistyöhön. Tällä hetkellä terveyskeskuksista kaksi kolmannesta ja puolet kuntien sosiaalitoimista ilmoittaa tuottavansa palveluja yhteistyössä muiden kuntien kanssa. Kolmannes kuntien sosiaalitoimista on ottanut käyttöön palvelujen tuottamisen monitoimijaisesti. Barometrivastaajat arvioivat näiden yhteistyössä toteutettavien palvelujen ja tuen merkityksen lisääntyvän tulevaisuudessa. Hyvinvointipalvelujen tuottajat kohdistavat odotuksia myös yritysmuotoisiin ja järjestöjen tuottamiin palveluihin. Järjestöille kohdistuu palveluiden tuottamisen rinnalla toiveita osallistua entistä vahvemmin paikallistasolla myös asiantuntijana sekä vapaaehtoistoiminnan ja vertaistuen tarjoajana.

Strategioiden ja ohjausmekanismien vaikutus

Voimakkaissa muutostilanteissa korostuu pitkäjänteisyyden, suunnitelmallisuuden ja informaatio-ohjauksen tarve, jotta muutokset voidaan nähdä rationaalisina ja kokea hallittuina. Sektorikohtaiset strategiat, kuten vanhuspoliittinen ohjelma, ovat kunnissa tällä hetkellä yleisempiä kuin laajat kunnalliset, seudulliset tai maakunnalliset hyvinvointistrategiat. Yleisimmin kunnissa on jo laadittu tai valmistellaan vanhuspoliittisia ohjelmia, mikä kertoo valmistautumisesta ikärakenteen muutoksiin. Suurella osalla kunnista puuttuu kuitenkin edelleen myös sektorikohtaisista ohjelmista erityisesti vammaispoliittisia ja mielenterveysohjelmia. Yllättävää on myös koko kunnan käsittävien hyvinvointistrategioiden sekä sektorikohtaisista ohjelmista päihde- ja huume sekä lapsi- ja nuoriso-ohjelmien vähäisyys.

Laadituilla strategioilla koetaan olevan huomattavasti hyötyä oman toiminnan ohjauksessa. Erityisesti sektorikohtaisten strategioiden arvioidaan ohjaavan toimintaa paljon, kun taas seudullisilla ja maakunnallisilla hyvinvointistrategioilla kuntien sosiaalijohto kokee olevan vähemmän vaikutusta omaan toimintaansa. Sen sijaan valtakunnallisen tason informaatio-ohjauksen eri välineillä, varsinkin STM:n strategialla, alan tutkimustiedolla ja sosiaali- ja terveydenhuollon talous- ja toimintaohjelmalla, on selvästi vähäisempi toimintaa ohjaava vaikutus erityisesti sosiaalitoimen näkökulmasta.

Byrokratialoukut aiheuttavat ongelmia

Barometrivastaajat arvioivat perusturvajärjestelmän suurimmaksi pulmaksi käyttäjien kannalta palkka­työn ja etuuksien yhteensovittamisen. Pahimmillaan sen on arvioitu johtavan siihen, ettei lyhytaikaisen työn vastaanottaminen ole kannattavaa tai että se aiheuttaa jopa taloudellisia ongelmia. Julkiset palveluntuottajat ovat myös arvioineet ns. pätkätyössä olevien tukimahdollisuudet heikohkoiksi.

Ongelmia aiheutuu myös etuuksien viivästymisestä. Ensisijaisen etuuden viivästyessä ihmiset joutuvat turvautumaan toimeentulotukeen. Ensisijaisten etuuksien viivästyminen lisää toimeentulotukijonoja. Niinikään toimeentulotuen viivästyminen synnyttää uusia taloudellisia ongelmia.

Toimeentulotuen palauttaminen viimesijaiseksi tuen muodoksi ja sen laskennallisen osan siirtäminen Kelalle antaisi tilaa varsinaisen sosiaalityön ja erityisten kohdennettujen työmenetelmien käyttöön tällä hetkellä heikosti tuettujen ja heikoimmin voivien väestöryhmien tukemisessa. Sosiaalijohtajista 63 prosenttia kannattaa toimeentulotuen laskennallisen osan siirtoa Kansaneläkelaitoksen hoidettavaksi.

Kansalaisten hyvinvoinnin kokonaistilanteen arvioidaan kohentuneen, hyvinvoinniltaan heikoimpien ryhmien tukeminen vaikeaa

Hyvinvoinnin kokonaistilanteen on arvioitu kohentuneen 1990-luvun loppupuolelta lähtien. Kehityksen kääntöpuoli on se, että pitkäaikaistyöttömien, mielenterveysongelmaisten ja päihdeongelmaisten tilanne on pysynyt huonona ja suhteellisesti ottaen heikentynyt verrattuna muuhun väestöön.

Palveluntuottajista 70 prosenttia arvioi toiminta-alueensa asukkaiden hyvinvoinnin kokonaistilanteen tällä hetkellä hyväksi tai melko hyväksi. Tulevan vuoden aikana valtaosa vastaajista katsoo kansalaisten hyvinvoinnin kokonaistilanteen säilyvän ennallaan. Kymmenesosa arvioi sen heikentyvän ja kuusi prosenttia katsoo sen paranevan. Vastaajista työvoimatoimistot arvioivat useimmin kansalaisten hyvinvoinnin kokonaistilanteen heikkenevän: noin neljännes arvioi tilanteen heikentyvän nykyisestä.

 Hyvinvointipalvelujärjestelmän toimijat arvioivat olevansa vaikeuksissa sellaisten väestöryhmien tukemisessa, jotka tarvitsevat pitkäjänteisiä, räätälöityjä ja kohdennettuja toimia. Kaikille ihmisille suunnattu palvelujärjestelmämme on sen sijaan osoittanut toimintakykynsä laajamittaisen huono-osaisuuden ehkäisyssä. Eri väestöryhmistä arvioidaan parhaiten pystyttävän vastaamaan suurten väestöryhmien tuen tarpeisiin, joilla elämäntilanteessa ei ole erityisiä sosiaalisia tai terveydellisiä ongelmia. Käytännössä se tarkoittaa lasten, vanhusten ja vakaalla työuralla olevien ja perheiden hyvinvoinnin turvaamista. Heikoimmin pystytään turvaamaan erityisesti asunnottomien, ylivelkaantuneiden, päihdeongelmista kärsivien, prostituoitujen ja vankilasta vapautuneiden hyvinvointia sekä useista ongelmista samanaikaisesti kärsivien ihmisten hyvinvointia. Myös mielenterveysongelmaisten, pitkittyneesti työttömien, työkyvyttömien, omaishoitajien ja lastensuojeluasiakkaiden tukemismahdollisuudet ovat muuta väestöä heikommat. Näiden väestöryhmien hyvinvointi on myös arvioitu muita väestöryhmiä heikommaksi.

Kiireellisimmin uusia sosiaalipoliittisia tukitoimia vaativa ryhmä vastaajien mukaan ovat tällä hetkellä päihdeongelmaiset. Päihdeongelmaiset mainittiin myös useimmin keskeisimpänä sellaisena uutena väestöryhmänä, jolle ei ole kunnissa tällä hetkellä riittävää palvelutarjontaa. 

Sosiaalibarometri on Sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton vuosittain julkaisema ajankohtaisselvitys kansalaisten hyvinvoinnin ja palveluiden tilanteesta ja kehityssuunnista. Barometriin vastasi vuoden vaihteessa yhteensä 697 kuntien sosiaalitoimen, terveyskeskusten, työvoimatoimistojen, Kelan toimistojen sekä valtakunnallisten sosiaali- ja terveysjärjestöjen johtajaa. Nyt julkaistava Sosiaalibarometri on järjestyksessä 15.

Sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton liittohallitus on antanut Sosiaalibarometrin tulosten perusteella kannanoton Toimeentuloturvan byrokratialoukut purettava.

Lisätietoja: toiminnanjohtaja Riitta Särkelä, puh. 050 63 663, tutkimuspäällikkö Anne Eronen, puh. (09) 7747 2206 tai 050 574 2544 tai tutkimuspäällikkö Aki Siltaniemi, puh.
(09) 7747 2290 tai 050 367 3447

Lehdistökappaleiden tilaukset: tiedottaja Pirjo Tiippana, puh. (09) 7747 2211 tai 050 525 3891,
sp. pirjo.tiippana@stkl.fi

Edellinen sivu | Sivun alkuun | Tulosta tämä sivu