TIEDOTE 10.11.2010

Järjestöbarometri 2010:

Kuntoutuksessa käynnissä pudotuspeli

Uuden Järjestöbarometrin mukaan järjestöt pelkäävät, että Kela kilpailuttaa kuntoutuksen tuottajat hengiltä. Kuntoutusta kilpailutetaan jopa silloin, kun kilpailevia tuottajia ei ole. Kuntoutuksen saatavuus on heikentynyt. Erityisesti iäkkäät ja vaikeavammaiset ovat vaarassa jäädä vaille kuntoutusta.

Erityisesti potilas- ja vammaisjärjestöt ovat tärkeitä kuntoutuksen tuottajia. Järjestöt ovat kehittäneet uusia kuntoutuspalveluja ja työmenetelmiä ja perustaneet suurimman osan nykyisistä kuntoutuslaitoksista.

Kuntoutuspalveluista sosiaali- ja terveysjärjestöt tuottavat eniten sopeutumisvalmennus- ja kuntoutuskursseja sekä neuvonta-, ohjaus- ja tietopalveluja. Lisäksi järjestöt tarjoavat terapiaa, päihdehoidon jälkikuntoutusta ja työelämäkuntoutusta sekä ylläpitävät ammatillisia erityisoppilaitoksia ja apuvälinelainaamoja.

Sosiaali- ja terveysjärjestöissä on hyvin erikokoisia kuntoutuksen tuottajia. Suurimmat tuottavat kuntoutuspalveluja kymmenillä miljoonilla euroilla vuodessa, pienimpien budjetti on alle 100 000 euroa vuodessa. Osa tuottaa kuntoutusta useille kohderyhmille, osa vain omalle kohderyhmälleen.

Sosiaali- ja terveysjärjestöjen tuottaman kuntoutuksen suurin rahoittaja on Kela ja toiseksi suurin Raha-automaattiyhdistys. Yhdessä ne rahoittavat 75 % järjestöjen kuntoutuspalveluista. Kunnat eivät juurikaan rahoita vastuulleen kuuluvaa lääkinnällistä kuntoutusta ja yli 65-vuotiaiden kuntoutusta.

Kelan käytännöt kuristavat järjestöjä

Järjestöbarometrin mukaan kuntoutuksen suurin ongelma on riittämätön ja epävarma rahoitus. Järjestöt joutuvat jopa rahoittamaan Kelalle tuottamaansa kuntoutusta myös omalla varainhankinnalla.

– Kelan nykyiset käytännöt johtavat kilpailutuksissa kuntoutuspalvelujen alihinnoitteluun. Se rapauttaa kuntoutuksen laatua ja uhkaa pudottaa kokeneita, asiakkaiden tarpeisiin palvelujaan räätälöiviä kuntoutuksen tuottajia pois pelistä, sanoo järjestöpäällikkö Marja Vuorinen Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitosta (STKL).

– Kelan rakentamat standardit ohjaavat kuntoutusprosessia järjestelmän eikä kuntoutujan tarpeiden mukaisesti. Standardien nykyinen tulkinta saattaa vaarantaa kuntoutuspalvelujen kohdistumisen oikeisiin asiakkaisiin oikeaan aikaan, mikä taas on kuntoutuksen vaikutusten kannalta erittäin tärkeää, Vuorinen sanoo.

Järjestöbarometrin mukaan järjestöt odottavat nykyistä parempaa vuoropuhelua ja neuvottelumahdollisuuksia Kelan kanssa ja sitä, että RAY:n rahoitus kuntoutukselle turvataan.

Kuntoutuksen saaminen vaikeutunut

Yli puolet järjestöistä arvioi, että harkinnanvaraista Kelan kuntoutusta on nyt vaikeampi saada kuin viisi vuotta sitten. 48 % arvioi, että vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen saanti on vaikeutunut.

Järjestöjen mukaan suurin osa vastavammautuneista yli 65-vuotiaista ei saa tarvitsemaansa kuntoutusta. 65 vuotta täyttäneiden kuntoutus siirtyy Kelalta kuntien vastuulle, jolloin he käytännössä jäävät kuntoutuspalvelujen ulkopuolelle. Työttömät ja muista syistä työelämän ulkopuolella olevat työikäiset sekä ei-vaikeavammaiset lapset jäävät usein ilman kuntoutusta.

– Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto pitää välttämättömänä, että lakisääteisen kuntoutuksen yläikäraja nostetaan 68 vuoteen. Lisäksi kuntoutuksen kokonaisuutta on selkeytettävä, Marja Vuorinen sanoo.

Järjestöjen mukaan vaikeavammaisuuden uhka tulisi ottaa huomioon ja kuntoutus aloittaa ajoissa. Kuntoutusta tulisi kohdentaa eniten tarvitseville. Lisäksi työkykyä ylläpitävän kuntoutuksen ohella tarvitaan enemmän toimintakykyä ylläpitävää kuntoutusta.

Lisätietoja:
järjestöpäällikkö Marja Vuorinen, STKL,
puh. 050 412 1913
tutkija Juha Peltosalmi, STKL, puh. 040 829 8959

Toimittajakappaleiden tilaus:
tiedottaja Sirkku Immonen, STKL, sirkku.immonen@stkl.fi, puh. 050 558 7470

Sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton (STKL) Järjestöbarometri 2010 on viides vuosittainen sosiaali- ja terveysjärjestöjen nykytilaa ja toimintaa kuvaava tutkimus. Barometri perustuu valtakunnallisten järjestöjen toiminnanjohtajille, aluetyöntekijöille ja paikallisyhdistyksille tehtyyn kyselyyn ja tuoreisiin tilastoihin. Kyselyyn vastasi 84 järjestöjohtajaa, 159 aluetyöntekijää ja 1037 paikallisyhdistystä.



Edellinen sivu | Sivun alkuun | Tulosta tämä sivu

Kts. myös tiedote
Sosiaali- ja terveysjärjestöillä heikot talousnäkymät

Kts. pdf-esitys Järjestöbarometrin tiivistyksistä

Kts. julkaisutiedot ja tilaa!