Lehdistötiedote 1.12.2005


VERTAANSA VAILLA - ajankohtaiskuva sosiaali- ja terveysjärjestöistä

Kansalaistoiminnalla on kysyntää
- paikallisten sosiaali- ja terveysyhdistysten erot kasvavat

Suomessa on rekisteröity yli 10 000 sosiaali- ja terveysjärjestöä, joista suurin osa on valtakunnallisiin järjestöihin kuuluvia paikallisyhdistyksiä.  Suurin osa näistä yhdistyksistä arvioi tarjoavansa tukea, jota kukaan muu ei paikkakunnalla tarjoa. Yleensä tämä tarkoittaa vertaistoimintaa sekä mahdollisuutta saada tietoa, ohjausta ja arkipäivän tukea hankaliin elämäntilanteisiin. Yhdistyksistä saa tietoa ja pienimuotoista apua. Ryhmä- ja tukitoimintaa organisoidaan esimerkiksi kehitysvammaisten lasten perheille, ikäihmisille, maahanmuuttajille ja eri tavoin liikuntavammaisille sekä mielenterveysongelmien kanssa eläville ihmisille. Paikallinen yhdistystoiminta tavoittaa ennen kaikkea ihmisiä, joilla on sairauksien, taloudellisten ja muiden syiden takia vaikeuksia osallistua tasavertaisina muihin yhteiskunnassa tarjolla oleviin toimintamahdollisuuksiin. Yhdistystoiminta tarjoaa osallistumismahdollisuuksia kansalaisena, ei vain palvelujen käyttäjänä tai kuluttajana.

Tätä yhdistystoimintaa valottaa Sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton tuore julkaisu Vertaansa vailla – ajankohtaiskuva sosiaali- ja terveysjärjestöistä. Julkaisu esittelee typologian, josta löytyy neljä toiminnaltaan, taloudeltaan, osallistujajoukoltaan ja ajankohtaisilta haasteiltaan erityyppistä yhdistystä.

Kolmasosa paikallisyhdistyksistä on pieniä yhdistyksiä, joiden toiminta painottuu vertais- ja vapaa­ehtoistoimintaan. Ne tarjoavat tukea arkiseen selviytymiseen, ryhmätoimintoja sekä oman alansa erityistietoa. Toiminnan kysyntä, osallistuja- ja jäsenmäärät ovat niissä kasvussa. Toimintaan osallistuu paljon pitkäaikaissairaita ja vammaisia ihmisiä. Paikallisista vammaisyhdis­tyksistä kolmasosa kuuluu tähän ryhmään. Puolet vertais- ja vapaaehtoistoimijoista on potilasyhdistyksiä.

Neljäsosa paikallisyhdistyksistä on pienimuotoisia toimijoita. Niiden toiminta painottuu harrastus- ja virkistystoimintaan, joka sekin on pienimuotoista. Kaikkein pienimpien yhdistysten toiminta uhkaa hiipua. Niiden ongelmina ovat jäsenistön ikääntyminen sekä osallistujien ja vapaaehtoisten hupeneminen. Ne tekevät muita vähemmän yhteistyötä muiden yhdistysten kanssa. Kuntien toiminta-avustukset pienimmille yhdistyksille ovat myös laskusuunnassa.

Neljäsosa paikallisyhdistyksistä on keskittynyt palvelujen tarjoamiseen. Palvelutarjoajat tarjoavat asumis-, työllistämis-, päivätoiminta- ja lastensuojelupalveluja. Kooltaan nämä yhdistykset ovat muita suurempia, vaikka toimivat yleensä vain yhden kunnan alueella. Niiden tärkeimpiä yhteistyökumppaneita ovat kunnat, jotka ovat nyt suuntaamassa avustuksiaan ennen kaikkea näille järjestöille. Asumispalveluja tarjoavista yhdistyksistä kolmasosa onnistui kasvattamaan kunta-avustustaan kuluvana vuonna. Muiden kuin palveluja tuottavien yhdistysten kunta-avustukset ovat laskusuunnassa.

Kaikkein vireimmin kasvaa monipuolista toimintaa harjoittavien laaja-alaisten yhdistysten toiminta. Niiden toimintaa luonnehtii monipuolisuus ja myönteisen muutoksen kierre. Laaja-alaisiksi toimijoiksi nimettiin paikallisyhdistykset, jotka tekevät vaikuttamistyötä ja joilla on koulutus-, tiedotus- ja vapaaehtoistoimintaa sekä projektitoimintaa. Kooltaan nämä yhdistykset ovat keskisuuria. Näitä yhdistyksiä on paikallisyhdistyksistä noin viidesosa. Niiden yhteistyöverkostot ja osallistujamäärät ovat kasvusuunnassa ja ne ovat laajentamassa toimintojaan edelleen. Niiden toimintaan osallistuu paljon pitkäaikaissairaita ja vammaisia ihmisiä. Laaja-alaiset toimijat ovat onnistuneet saamaan uusia vapaaehtoisia mukaansa selvästi muita yhdistyksiä enemmän.  

Kuntien avustukset perinteiseen kansalaisjärjestötoimintaan ovat vähenemässä. Avustukset kohdentuvat aiempaa enemmän suurille ja palveluja tuottaville yhdistyksille. Tämä merkitsee sitä, että kunnissa ei nähdä aiheelliseksi tukea perinteistä kansalaisjärjestötoimintaa tai ehkäisevää työtä vaan toimintaa, jonka kunnat näkevät välittömästi hyödyttävän niiden omaa strategiaa.

Ajankohtaiset elinkeino- ja kilpailupoliittiset linjaukset vetävät tällä hetkellä järjestöjä ahtaalle. Kyseessä on yksi suurimmista kansalaisjärjestöjä kohtaavista muutoksista vuosikymmeniin. Vertaansa vailla antaa ajankohtaista ja monipuolista tietoa paitsi järjestöjen paikallisesta toimin­nasta, myös muusta järjestöjen tämänhetkisestä tilanteesta. Se kuvaa tuoreiden kysely- ja tilasto­aineistojen perusteella järjestöjen paikallisen, valtakunnallisen ja alueellisen työn erityisluonnetta, vaikuttamistoimintaa, taloudellisia resursseja ja tulevaisuuden näkymiä. Tutkimukseen osallistui 482 paikallisyhdistystä, 212 järjestöjen aluetyöntekijää sekä 62 valtakunnallisen järjestön johtajaa. Järjestöjen palvelutuotantoa kuvataan erilaisten tilastoaineistojen avulla.

Julkaisu Vertaansa vailla on monivuotisen tutkimushankkeen toinen raportti. Se julkistettiin 1.12. Helsingissä.  Ensimmäinen raportti Paikkansa pitävät ilmestyi viime vuonna.  Syksyllä 2006 ilmestyy ensimmäinen Järjestöbarometri.

Julkaisun bibliografiset tiedot
Marja Vuorinen, Riitta Särkelä, Anne Perälahti, Juha Peltosalmi, Leena Peisa, Pia Londén, Anne Eronen
VERTAANSA VAILLA
Ajankohtaiskuva sosiaali- ja terveysjärjestöistä
Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto ry, Helsinki 2005, ISBN 951-747-164-5, 164 sivua, hinta 23 euroa

Lisätietoja Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto, Marja Vuorinen, puh. 050 412 1913
Lehdistökappaleiden tilaukset Pia Londen, puh. (09) 7747 2207 tai 050 552 0790

Kuvat järjestöjohdolle järjestetystä julkistustilaisuudesta 1.12.

Selvityksen tuloksia esittelivät kehittämispäällikkö Marja Vuorinen ja tutkija Juha Peltosalmi

Edellinen sivu | Sivun alkuun | Tulosta tämä sivu