 |
  |
|||||
 |
 |
|||||
  |
 |
|||||
 |
||||||
 |
||||||
| Olet tässä: Etusivu > Tiedotteet > Tiedote |
 |
|||||
 |
||||||
 |
  Etusivu STKLKoulutusTutkimusJulkaisutKannanototTiedotteetAlueellinen
toimintaKansainvälinen
toimintaProjektitMitalitYhteystiedot Sosiaali-
ja terveysviesti SosternetPalauteIlmoittautuminenIntranet In
English På
svenska
|
 |
Lehdistötiedote 5.12.2003 Kansalaiskysely Pohjois-Karjalassa: ELINYMPÄRISTÖ JA KOKEMUS PALVELUJEN TOIMIVUUDESTA AUTTAVAT JÄÄMÄÄN ALUEELLE Työttömyys ja toimeentulopulmat, huoli nuorten poismuutosta ja palveluverkon rapautumisesta välittyvät kansalaiskyselystä, jonka tulokset julkistettiin perjantaina Joensuussa. Vastauksista välittyy myös kekseliäisyys, sopeutuminen sekä voimavarojen löytäminen omasta asuinympäristöstä ja sosiaalisista suhteista. Toimivat hyvinvointipalvelut ovat asia, jonka arvioidaan varmistavan väen pysymistä alueella. Tänä syksynä tehtyyn kyselyyn vastasi yli 2200 kotitaloutta Pohjois-Karjalassa. Siinä tiedusteltiin laajasti heidän mielipiteitään ja kokemuksiaan alueen palveluista sekä omasta hyvinvoinnistaan. Tutkimuksen toteutti Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto yhdessä alueen toimijoiden kanssa. Asuinympäristön laatu ja ihmissuhteet voimavaroja Pohjoiskarjalaiset ovat tyytyväisiä erityisesti ihmissuhteisiinsa ja asuinympäristöönsä. Luonto sinällään ja siihen liittyvät harrastukset sekä asuinalueen viihtyisyys ja turvallisuus koetaan suurina voimavaroina. Pohjoiskarjalaiset kokevat hyvänä myös henkisen vireytensä ja mielialansa. Puutteita koetaan vaikutusmahdollisuuksissa. Heikoimmiksi vaikutusmahdollisuutensa kokevat työttömät ja iäkkäimmät. Tulojen riittämättömyys kuormittaa kotitalouksia Rakenteelliset pulmat ja erityisesti huono työllisyystilanne heijastuvat pohjoiskarjalaisten arkielämään ja taloudelliseen tilanteeseen. Joka kuudes kotitalous kertoo vaikeuksista selviytyä välttämättömistä menoista, viidenneksellä on konkreettisia maksuvaikeuksia. On kuitenkin muistettava, että noin 2/3:lla pohjoiskarjalaisista ei ole taloudelliseen toimeentuloon liittyviä ongelmia. Taloudelliseen toimeentuloon liittyvät pulmat eivät kerro ensisijaisesti vain Pohjois-Karjalan arjen todellisuudesta, vaan suomalaisen toimeentuloturvajärjestelmän toimivuudesta ja sen takaamien etuuksien tasosta, kun ongelmat pitkittyvät ja kasautuvat. Kansalaisten kriittisten arvioiden taustalla on selkeästi ensisijaisten sosiaaliturvaetuuksien tasojen riittämättömyys. Kansalaisten kokemukset on vahva viesti siitä, että tähän ongelmaan tarvitaan valtakunnallista ratkaisu ja poliittinen sitoutuminen. Nykyinen tilanne tarkoittaa käytännössä myös sitä, että erityisen raskaan taakan ensisijaisten etuuksien riittämättömyydestä joutuvat kantamaan Pohjois-Karjalan kaltaisten alueiden kunnat. Palvelujen saatavuus ja laatu kytkeytyvät muuttohalukkuuteen Valtaosin pohjoiskarjalaiset ovat varsin tyytyväisiä tarjolla oleviin palveluihin. Terveyspalvelujen ja muiden peruspalvelujen koetaan yleisesti ottaen vastaavan paremmin käyttäjien tarpeisiin kuin sosiaalipalvelujen. Palvelujen saatavuutta omasta kunnasta arvostetaan siinä määrin, että se heijastuu varsin selvästi muuttoaikeisiin. Yli viidennes kaikista muuttoa suunnittelevista katsoo muuton erääksi syyksi paremmat palvelut. Pohjoiskarjalaisista kymmenen prosenttia harkitsee muuttoa nykyisen asuinkuntansa alueella. Nykyisen asuinkuntansa ulkopuolelle suunnittelee muuttoa noin viidennes. Erityisesti sosiaalipalvelut ja niiden tasapainoinen kehittäminen eri väestöryhmien tarpeisiin uhkaavat jäädä resurssien jaossa kansalaisten näkökulmasta liian vähälle. Alueen menestymisen kannalta on olennaista, että tätä vinoumaa kuntien valinnoissa korjataan määrätietoisesti. Seudullisuus nähdään palvelujen etääntymisenä Seudullista palvelutuotantoa on pyritty kehittämään eräänä ratkaisumallina niukkeneviin resursseihin ja lisääntyviin palvelutarpeisiin. Pohjois-Karjalan asukkaat mieltävät seudullisuuden tarkoittavan palvelujen etääntymistä. Toisaalta sen nähdään turvaavan palvelutarjontaa ja mahdollistavan palvelujen käyttöä yli kuntarajojen. Palvelujen pitäisi suurimman osan mielestä sijaita omalla paikkakunnalla. Erityisesti postipalvelut, lasten päivähoito, terveyskeskus, apteekki ja vanhusten laitoshoidon palvelut tulisi edelleenkin saada omalta paikkakunnalta. Asuinpaikka, ikä ja käytettävissä olevat kulkuyhteydet määrittelevät vastaajien ensisijaisjärjestystä. Heikoimmassa asemassa ovat heikkojen julkisten liikenneyhteyksien varassa olevat, haja-asutusalueilla asuvat, iäkkäimmät ja autottomat henkilöt. Kaikista palveluista heikoimmiksi arvioidaan kulkumahdollisuudet julkisiin palveluihin. Erityinen haaste seudulliselle kehittämiselle on kansalaisnäkökulman huomioiminen. Palvelurakenne edellyttää sekä järjestöjen että yksityisen sektorin mukanaoloa seutukehittämisen kaikissa vaiheissa. Toimiva kansalaisyhteiskunta on maakunnallinen resurssi ja tulevaisuuden uskoa ylläpitävä tekijä. Haasteena on etsiä ja kehittää rakenteita, jotka mahdollistavat ja tukevat kansalaisten osallistumista ja osallisuutta syntymässä oleviin seutukuntaratkaisuihin. ----------------------------------------------------- Tiedot tutkimuksesta Kansalaiskysely toteutettiin Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistyksen aloitteesta ja sen toteutti Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto ry. Mukana olivat sosiaaliturvayhdistyksen lisäksi Itä-Suomen lääninhallitus ja Joensuun seudun aluekeskusohjelma. Tutkimuksen rahoittivat sosiaali- ja terveysministeriö ja Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö Josek Oy. Tutkimus on osa Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto ry:n alueellisten hyvinvointikartoitusten sarjaa, joita on viime vuosina toteutettu Itä-Uudellamaalla, Keski-Suomessa, Itä-Helsingissä, Koillismaalla, Itä-Lapissa ja Satakunnassa. Voit myös lukea lisää tuloksista.
Lisätietoja |
 |
 |
 |
 |
||||||
 |
||||||
