Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto ry
Sosiaali- ja terveysjärjestöjen yhteistyöyhdistys YTY ry
Terveyden edistämisen keskus ry

Lausunto kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta 20.10.2006

Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto, Sosiaali- ja terveysjärjestöjen yhteistyöyhdistys YTY ja Terveyden edistämisen keskus pitävät kunta- ja palvelurakenneuudistusta tärkeänä hankkeena. Se tulee toteuttaa asiakaslähtöisesti, ehkäisevää toimintaa korostaen ja järjestöjen monimuotoinen osaaminen mukaan kytkien. Hallituksen esitys puitelaiksi kaipaa järjestöjen näkemyksen mukaan seuraavia muutoksia:

1. Sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluita on kehittävä rinnakkain

Järjestöt ovat jo aikaisemmissa kannanotoissaan korostaneet, että sosiaali- ja terveydenhuoltoa tulee kehittää rinnakkain, tasavertaisina ja toisiaan tukevina peruspalveluina. Sosiaali- ja terveyspalveluissa on monilla alueilla yhteisiä asiakkaita ja asiakkaita, joiden palvelutarpeisiin ja tilanteen tukemiseen tarvitaan molempien alueiden osaamista. Näin on esimerkiksi vanhustenhuollon, päihdehuollon, mielenterveyspalveluiden, vammaishuollon ja oppilashuollon alueilla.

Hallituksen esitys puitelaiksi ei järjestöjen näkemyksen mukaan tue riittävästi tätä lähestymistapaa. Erityisen pulmallinen tästä näkökulmasta on puitelakiesityksen 5§, jossa todetaan ” kunnassa tai yhteistoiminta-alueella, joka huolehtii perusterveydenhuollosta ja siihen kiinteästi liittyvistä sosiaalitoimen tehtävistä, on oltava vähintään 20 000 asukasta”. Käsitteellisesti se on pulmallinen; puhutaan perusterveydenhuollosta ja toisaalta sosiaalitoimen tehtävistä. Sosiaalitoimen tehtävät tulee korvata käsitteellä ”sosiaalihuolto”, koska silloin on selvää, että tarkoitetaan sosiaalihuoltolaissa määriteltyjä tehtäviä.

Uudistuksen on pystyttävä luomaan huomattavasti nykyistä paremmin olosuhteet, jotka tukevat ja lisäävät ihmisten hyvinvointia ja terveyttä sekä kaventavat vallitsevia hyvinvointi- ja terveyseroja. Ehkäisevään työhön ja eri hallinnonalojen hyvinvointivastuuseen viitataan puitelakiesityksen perusteluissa, mutta se ei näy varsinaisessa lakitekstissä. Puitelain perusteluissa näkökulma on esillä, mutta ei varsinaisessa lakitekstissä, mikä on puute. Tämä on ennen kaikkea perustasolla tapahtuvaa työtä ja edellyttää eri hallintokuntien yhteistyötä.

Edellä olevan pohjalta esitämme, että puitelain 5§ kolmas kohta kuuluisi lopullisessa puitelaissa seuraavasti: kunnassa tai yhteistoiminta-alueella, joka huolehtii väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä ja sosiaali- ja terveydenhuollosta, on oltava vähintään 20 000 asukasta.


2. Laajaa väestöpohjaa edellyttäviä palveluita koskevaa puitelakiesityksen pykälää selkiytettävä

Hallituksen esityksessä kunta- ja palvelurakenneuudistuksen puitelain 6§ on käsitteellisesti ja sisällöllisesti erittäin epäselvä. Puitelaissa on selkiytettävä, mitä kuntayhtymällä tässä yhteydessä tarkoitetaan. Merkitseekö muotoilu myös sitä, että esimerkiksi kehitysvammahuollon alueella hyvin toimivia usean sairaanhoitopiirin alueella olevia kuntayhtymiä jouduttaisiin purkamaan? Uudistuksen tavoitteena on yhtäältä ollut kustannusten hallinta ja päätöksenteon selkeys. Puitelakiesityksen edellä mainittu pykälä synnyttää käsityksen, että uudistus entisestään vahvistaa sairaanhoitopiirien roolia erityistason palveluissa. Jos näin on, se on ristiriidassa uudistukselle asetettujen tavoitteiden kanssa. Sosiaalihuollon erityistason palveluiden organisointi tulee jättää kuntayhtymän harkittavaksi. Lähtökohtana ei tule olla, että ne kytketään automaattisesti sairaanhoitopiireihin.

6 §:ssä on mainittu ruotsinkielisten palveluiden järjestäminen, mutta ei lainkaan saamenkielisten ja viittomakielisten palveluiden turvaamista. Erityisen tärkeää on nostaa tässä myös esiin viittomakielisten palvelut, jotka näyttävät erityisen helposti tulevan unohdetuiksi. Valtakunnallista väestöpohjaa edellyttäviä pienten erityisryhmien tarpeita ei ole myöskään mainittu.

Puitelain 6§ tulee täsmentää siten, että puitelain toimeenpanossa on selvää, mitä kuntayhtymällä pykälässä tarkoitetaan. Sosiaalihuollon erityispalveluiden organisoinnin tapa tulee jättää kuntayhtymän harkittavaksi ja sosiaalihuollon erityispalveluita ei tule lähtökohtaisesti kytkeä sairaanhoitopiireihin. Valtakunnallista väestöpohjaa edellyttävien ryhmien ja viittomakielisten palveluiden saatavuus tulee myös turvata kyseisessä pykälässä.


3. Järjestöjen tärkeä merkitys osana suomalaista hyvinvoinnin infrastruktuuria tulee tunnustaa ja järjestöjen osaamisen käyttö turvata uudistuksessa

Puitelakiesityksessä ei oteta riittävästi huomioon sitä, että suomalaisessa palvelu- ja tukijärjestelmässä järjestöillä on ollut ja on tärkeä merkitys. Joillakin erityisalueilla järjestöjen rooli palveluiden tuottajana ja osaajana on jopa suurempi kuin kuntien. Järjestöille ja muulle vapaalle kansalaistoiminnalle on uudistuksen yhteydessä varmistettava toimintatila sekä sellaisten rakenteiden ja sopimusmekanismien olemassa oleminen, jotka mahdollistavat järjestöjen ja kunta- organisaation edustajien säännöllisen vuorovaikutuksen. Sosiaali- ja terveysjärjestöillä paikallisyhdistyksineen on keskeinen rooli osallistumisen ja liittymisen mahdollisuuksien tarjoajina erilaisissa elämäntilanteissa oleville ihmisille sekä syrjäytymisen ehkäisyssä.

Järjestöt pitävät välttämättömänä, että puitelain perusteluissa nostetaan nykyistä vahvemmin esiin järjestöjen tärkeä rooli osana hyvinvoinnin turvaamista ja se, että järjestöjen ja kuntien/ yhteistoiminta-alueiden välille on luotava uudenlaiset sopimusmekanismit. Järjestöillä on palveluiden tuottamisen lisäksi vahva rooli ehkäisevän toiminnan alueella.



Edellinen sivu | Sivun alkuun | Tulosta tämä sivu