Lausunto Pohjois-Karjalan maakuntaliiton hyvinvointiohjelmasta 9.10.2006

Pohjois-Karjalan maakuntaohjelmassa POKAT 2010 jatketaan nk. klustereihin perustuvaa kehittämistä. Maakuntaliiton hyvinvointiklusteriosion mukaan hyvinvointituotanto tuottaa maakunnan hyvinvointipalvelut ja luo edellytykset viihtyisälle ja turvalliselle elinympäristölle.

Kansalaisten hyvinvointiin liittyvien palveluiden turvaaminen nousee keskeiseksi haasteeksi maakunnan elinvoimaisuudelle, kun väestö ikääntyy ja hoivan tarve lisääntyy. Hyvinvointiosiossa korostetaan julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin välisen työnjaon tehostamista ja erityisesti hyvinvointiyrittäjyyden kasvun edistämistä.

Klusterinäkökulma korostaa tuotantoa ja palveluja. Hyvinvoinnin osalta on tärkeää huomioida rinnalla, että hyvinvoinnin kentästä suuri osa liittyy ns. ennalta ehkäisevään toimintaan, jota mm. järjestöt tarjoavat ja joka ei ole kaikilta osin tuotteistettavissa. Tämä alue jää siten helposti näkymättömäksi ja ilman resursseja. Järjestöjen ennalta ehkäisevää toimintaa tehdään sekä palkkatyönä että vapaaehtoistyönä. Se sisältää monia eri toimintoja ja aktiviteetteja, jotka ehkäisevät ihmisten syrjäytymistä, parantavat hyvinvointia ja tukevat ihmisten mahdollisuuksia asua ja elää Pohjois-Karjalassa.

Julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin välisen työnjaon onnistuminen edellyttää sitä, että eri osapuolet ja kumppanit ovat mukana yhteisessä vuoropuhelussa, jossa etsitään ja rakennetaan mielekästä työnjakoa ja varmistetaan se, että ihmiset ja kokonaiset ihmisryhmät eivät tipahda palvelujärjestelmän ulkopuolelle. On tärkeää, että maakuntaohjelmassa nostetaan esille kolmannen sektorin rooli kumppanina hyvinvointituotannossa. Yhtä tärkeää on varmistaa, että kolmannen sektorin edustajat ovat mukana maakuntaohjelman toteutuksen eri vaiheissa.

Hyvinvoinnin vahvuuksiksi hyvinvointiosiossa on nostettu Sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton ja Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistyksen toteuttaman kansalaiskyselyn, Sitkeät Seutukunnat 2003 tulos maakunnan asukkaiden tyytyväisyydestä asuinympäristöönsä ja elämisen laatuun. On tärkeää huomata, että samassa kansalaiskyselyssä tyytymättömyyttä herätti vastaajien kokemus siitä, etteivät he pysty vaikuttamaan omaan asuinympäristöönsä ja ympäröivään yhteiskuntaan. Maakuntaohjelmasta kerätään tällä hetkellä sähköistä palautetta liiton sivujen kautta. Yksittäisten ihmisten vaikuttaminen tätä kautta on kuitenkin hyvin vähäistä. Olisikin tärkeää kehittää uudentyyppisiä kansalaisvaikuttamisen keinoja ja kanavia, pyöreän pöydän keskusteluja ja kansalaisfoorumeja, joissa myös maakuntaohjelman sisältöjä voidaan arvioida yhteistyössä kansalaisten kanssa.

Hyvinvoinnin kentän kasvava haaste tulevaisuudessa on pätevän ja osaavan sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön saatavuus. Henkilöstövajaus tulee koskemaan sekä julkista että yksityistä sektoria. Onkin tärkeää, että julkinen sektori, yritykset ja kolmas sektori toimivat yhteistyössä maakunnan koulutusorganisaatioiden kanssa koulutetun henkilöstön turvaamiseksi maakunnassa. Sosiaalialan kentällä keskeinen kehittämiskohde on sosiaalialan kehittämisyksiköiden rakentuminen eri toimialoille. Sosiaalialan osaamiskeskus on keskeinen koulutusta, tutkimusta ja kehittämistoimintaa sekä hyvinvointipalveluja ja muita hyvinvoinnin toimijoita yhteen saattava organisaatio Pohjois-Karjalassa. Sosiaalialan osaamiskeskuksen ja maakuntaliiton tiivis yhteistyö hyvinvointiklusterin toimialueella onkin oleellista.

Hyvinvointiklusterin kehittämisen painopisteiksi on valittu palveluyrittäjyys, terveyden edistäminen ja sairauksien ennalta ehkäisy sekä turvallisuusteknologian kehittäminen. Valtaosa hyvinvointipalveluiden volyymista tuotetaan edelleen julkisen sektorin toimijoiden toimesta. Julkisten hyvinvointipalveluiden kehittäminen ja turvaaminen ovatkin keskeisiä maakunnan hyvinvointitekijöitä ja niiden merkityksen painottaminen olisi tärkeää maakuntaohjelmassa. Hyvinvointiyrittäjyyden kehittyminen edellyttää toimivaa hyvinvointipalveluiden julkista infrastruktuuria. Sosiaalipoliittinen näkökulma puuttuu klusterin painopisteistä. Olisi toivottavaa, että maakuntaohjelmassa hyvinvointipalvelujen kenttää tarkasteltaisiin myös sosiaalipalvelujen näkökulmasta; ei pelkästään terveyden ja teknologian. Sosiaalialan ja sosiaalityön sekä sosiaali- ja terveysjärjestöjen näkökulmasta terveyden edistäminen ja sairauksien ennalta ehkäisy on tärkeää nähdä laajasti; kysymyksessä ei tällöin ole pelkästään Pohjois-Karjala projektin sisältöjen päivittäminen vaan ne toimenpiteet, tuen muodot ja palvelut, jotka edistävät ihmisten arjessa jaksamista, kotona asumista ja hyvinvointia ja sitä kautta ehkäisevät laitosasumista ja sairastumista. Hyvinvointiin voidaan vaikuttaa ehkäisemällä syrjäytymistä ja edistämällä ihmisten osallisuutta.

Joensuussa 9.10.2006

Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry:n hallitus



Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry
Niskakatu 21, 80100 Joensuu
puh. 050 558 7460
sposti: Elina.Pajula@pksotu.fi (siht.)
www.pksotu.fi

Edellinen sivu | Sivun alkuun | Tulosta tämä sivu