Olet tässä: Etusivu > Kannanotot > Lausunto
	Etusivu STKL Koulutus Tutkimus Julkaisut Kannanotot Lausunnot Tiedotteet Alueellinen toiminta Kansainvälinen toiminta Projektit Mitalit Yhteystiedot Sosiaali- ja terveysviesti Sosternet Palaute Ilmoittautuminen Intranet In English På svenska		Lausunto oikeusministeriölle Asia: Lausunto Kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytykset työryhmän mietinnöstä 2006:14 Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto on sosiaali- ja terveyspoliittinen asiantuntija- ja yhteistoimintajärjestönä, jonka jäseninä ovat keskeisimmät valtakunnalliset sosiaali- ja terveysjärjestöt (130), alueelliset sosiaaliturvayhdistykset (16) ja tukijäseninä mm. kunnat (130). Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto ry esittää lausuntonaan Kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytykset työryhmän mietinnöstä seuraavaa: 1. Työryhmän työ tärkeä, mutta vasta ensimmäinen vaihe järjestöjen toimintaedellytysten turvaamiseksi Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto pitää myönteisenä ja tärkeänä sitä, että Kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelman osaksi nimettiin kansalaisjärjestöjen toimintaedellytyksiä selvittämään laaja-alainen työryhmä. Se oli ensimmäinen vastaus järjestöjen vakavaan huoleen niiden toimintaedellytysten kapenemisesta ja osaltaan tulosta järjestöjen mittavasta yhteisestä vaikuttamisesta eduskuntaan ja valtioneuvostoon. Työryhmän toimeksianto oli erittäin laaja ja aikataulu suhteessa siihen erittäin lyhyt. Keskusliiton näkemyksen mukaan työryhmän työ on vasta ensimmäinen vaihe järjestöjen toimintaedellytysten turvaamiseksi ja työn jatkaminen on varmistettava. 2. Valtioneuvoston periaatepäätös välttämätön järjestöjen ja jatkotyön kannalta Sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton näkemyksen mukaan työryhmän ehdotus valtioneuvoston tekemästä periaatepäätöksestä on välttämätön poliittisen vahvan tahdonilmaisun aikaansaamiseksi siitä, että järjestöjen toimintaedellytykset ja yleishyödyllinen toiminta halutaan Suomessa jatkossakin turvata. Lisäksi on tärkeää, että yhdistyslain uudistamisen yhteydessä kansalaisjärjestötoiminnan erityinen luonne tulee tunnustetuksi. Laintasoisella määrittelyllä on erityisesti merkitystä suhteessa Euroopan unioniin ja siellä tapahtuvaan järjestöjen asemaan vaikuttavaan säädöstyöhön. Vaikka kansallisesti valtioneuvoston periaatepäätös on tärkeä, suhteessa Euroopan unioniin sillä ei ole juurikaan merkitystä. Keskusliitto pitää välttämättömänä, että valtioneuvoston periaatepäätös saadaan valmiiksi vielä tämän hallituksen aikana jatkotyön edellytysten varmistamiseksi ja vahvan poliittisen tahdon ilmaisun synnyttämiseksi. Lisäksi yhdistyslakia uudistettaessa tulee järjestöjen toiminnan erityinen luonne kirjata yhdistyslakiin. 3. Valtioneuvoston asettama kansalaisyhteiskunnan neuvottelukunta välttämätön Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto pitää erittäin tärkeänä ja kannatettavana työryhmän ehdotusta valtioneuvoston asettamasta kansalaisyhteiskunnan neuvottelukunnasta. Keskusliiton näkemyksen mukaan sen asettaminen on välttämätöntä linjausten ja ehdotusten tekemiseksi järjestöjen toiminta-edellytyksien turvaamiseksi, toimintaympäristön muutosten arvioimiseksi järjestöjen kannalta, eri ministeriöiden välisen poikkihallinnollisen yhteistyön vahvistamiseksi sekä järjestöjen toiminnan luonteen ymmärtämiseksi eri hallinnonaloilla. Jollei neuvottelukuntaa asetettaisi ja sille varmistettaisi riittäviä toiminta- ja henkilöstöresursseja, Kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelman aikana aikaansaatu merkittävä ponnistus järjestöjen aseman turvaamiseksi vesittyisi ja jäisi ilman jatkotyön edellytyksiä. Keskusliitto pitää välttämättömänä valtioneuvoston asettamaa kansalaisyhteiskunnan neuvottelukuntaa. Neuvottelukunnan asettamisessa tulee varmistaa se, että se on mahdollisimman poikkihallinnollinen ja sisältää vahvan keskeisten kansalaisjärjestöjen edustuksen. Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto, Sosiaali- ja terveysjärjestöjen yhteistyöyhdistys YTY ja Terveyden edistämisen keskus edustavat kattavasti ja monipuolisesti sosiaali- ja terveysjärjestöjä ja tuovat jatkotyöhön kukin oman erityisosaamisensa. Suomessa on kaksi ministeriötä, joilla on keskeisin rooli kansalaisjärjestöjen toiminnan kannalta: sosiaali- ja terveysministeriö ja opetusministeriö. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen näkökulmasta tärkein yhteistyökumppani ministeriötasolla on sosiaali- ja terveysministeriö, urheilu-, nuoriso- ja muille järjestöille opetusministeriö. Ei ole perusteltua, että kummastakaan ministeriöstä kehitetään yksin kansalaisjärjestöministeriötä, vaan kansalaisjärjestötoiminnan on oltava tärkeä osa molempien ministeriöiden strategioita ja työtä. Neuvottelukunnan työtä, sen vastuutahoa ja organisoitumista määriteltäessä on huolehdittava näiden molempien ministeriöiden vahvasta roolista. Poikkihallinnollisuuden takaamiseksi ja kaikkien ministeriöiden sitoutumiseksi ihanteellisin paikka neuvottelukunnalle olisi valtioneuvoston kanslian yhteydessä. Jos se ei ole mahdollista, olisi myös vakavasti arvioitava neuvottelukunnan sijoittamista oikeusministeriöön rakentuvan demokratiayksikön yhteyteen. Sen lisäksi sosiaali- ja terveysministeriölle ja opetusministeriölle tulee määritellä oma erityinen vastuuroolinsa ja resurssinsa kansalaisjärjestötoiminnan kehittämisessä ja toimintaedellytysten varmistamisessa. 4. Yleishyödyllisen toiminnan ja elinkeinotoiminnan rajankäynti on saatava selkeäksi Työryhmä määritteli omalta osaltaan, mitä yleishyödyllisellä toiminnalla tarkoitetaan ja hahmotteli kriteereitä yleishyödyllisen toiminnan ja elinkeinotoiminnan rajankäynnin selkiyttämiseksi. Lisäksi työryhmän esityksenä on, että verohallituksen yleisohje yleishyödyllisten yhteisöjen ja säätiöiden verotuksesta tulee uudistaa aidossa yhteistyössä keskeisten keskusjärjestöjen kanssa. Keskusliiton näkemyksen mukaan työ yleishyödyllisen toiminnan ja elinkeinotoiminnan rajan selkiyttämiseksi on vasta alussa ja sitä tulee jatkaa osana valtio-neuvoston asettaman neuvottelukunnan työtä. Keskusliitto yhtyy verotukseen liittyviin konkreettisiin kannanottoihin, joita Sosiaali- ja terveysjärjestöjen yhteistyöyhdistys YTY on nostanut omassa lausunnossaan esille. 5. Yleishyödyllisiä palveluita koskevan kansallisen strategian valmistelu Keskusliiton näkemyksen mukaan työryhmän ehdotus 11 yleishyödyllisiä palveluita koskevan kansallisen strategian valmistelemiseksi on ihmisten ja erityisesti huono-osaisten ihmisten sekä eri tahojen vastuiden määrittelemiseksi ehdottoman tärkeä. Sen yhteydessä tulee sektorikohtaisesti määritellä, mitä Suomessa tarkoitetaan yleishyödyllisillä palveluilla, miten ne kansallisesti rahoitetaan ja organisoidaan. Keskusliiton näkemyksen mukaan on pidettävä huolta siitä, että määrittelytyöhön tartutaan kansallisesti, koska kansallinen toimivalta on selkeästi olemassa suhteessa Euroopan unioniin. Keskusliitto pitää välttämättömänä, että kansallinen toimivalta yleishyödyllisten palveluiden määrittelemiseksi käytetään ja että se tehdään sektorikohtaisesti ottaen valmisteluun mukaan vahvasti eri sektoriministeriöt ja myös sosiaali- ja terveysjärjestöt, joilla on tärkeä rooli sosiaalipalveluiden alueella Suomessa. Määrittelytyö ei ole missään tapauksessa vain kauppa- ja teollisuusministeriön asia, vaan sektoriministeriöiden, erityisesti sosiaali- ja terveysministeriön, opetusministeriön ja ympäristöministeriön oma määrittelytyö omalta vastuualueeltaan on otettava lähtökohdaksi. Luontevaa olisi, että kussakin sektoriministeriöissä olisi oma valmistelutyönsä, johon tarvittavat muut tahot mm. järjestöt otettaisiin mukaan. Monenlaista tukea ja erityisosaamista tarvitsevien ihmisten kannalta monesti järjestöt ovat ainoita tahoja, joilla on riittävä erityisasiantuntemus ja osaaminen tietyissä palveluissa siitäkin huolimatta, että kyse on palvelusta, joka kuuluu julkisen vastuun piiriin. Yleishyödyllisiä palveluita määriteltäessä on tarpeen arvioida se, onko heikoimmassa asemassa olevien ihmisten perusoikeuksien turvaamiseksi perusteltua antaa tietyille palveluiden tuottajille lainsäädännöllä erityinen tehtävä julkisen velvoitteen toteuttajana. Kyse on hyvinvointimallimme kannalta erittäin tärkeästä ja sen tulevaisuuden kannalta kriittisestä asiasta ja siksi tarvitaan kansallinen strategia. 6. Kansalaisjärjestöjen asemaan liittyvän työn jatkaminen Euroopan unionin tasolla Keskusliitto pitää tärkeänä myös sitä, että Euroopan unionissa keskeytyksissä olevaa järjestöjen asemaan liittyvää valmistelutyötä jatketaan (ehdotus 1). Keskusliitto on tehnyt tähän liittyvän konkreettisen ehdotuksen pääministeri Vanhaselle yhteistyössä Suomen Liikunta ja Urheilun ja Nuorisojärjestöjen yhteistyöjärjestön Allianssin kanssa. Myös Euroopan unionin tasolla on saatava aikaan tilanne, että kansalaisjärjestöjä ei lähtökohtaisesti rinnasteta yrityksiin. Sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton näkemyksen mukaan Suomen EU-puheenjohtajuus antaa luontevan mahdollisuuden nostaa järjestöjen asemaan liittyvän työn tärkeys esiin EU-tasolla ja käynnistää siihen liittyvä valmisteluprosessi. Tämä mahdollisuus tulee käyttää määrätietoisesti hyväksi. Helsingissä 8. syyskuuta 2006 SOSIAALI- JA TERVEYSTURVAN KESKUSLIITTO ry Elli Aaltonen liittohallituksen puheenjohtaja Riitta Särkelä toiminnanjohtaja Edellinen sivu | Sivun alkuun | Tulosta tämä sivu