Lausunto sosiaali- ja terveysministeriölle
SELVITYSHENKILÖIDEN RAPORTISTA


Pyydettynä lausuntona selvityshenkilöiden raportista sosiaali- ja terveysministeriön alaisten virastojen ja laitosten voimavarojen uudelleen suuntaamisesta Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto toteaa seuraavaa:

1. Yleistä

Sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton yhteistyö selvitystyössä mainittujen laitosten, erityisesti Stakesin kanssa on ollut hyvää ja myönteistä. Keskusliitto nosti jo selvityshenkilöiden työnsä aikana pyytämässä lausunnossaan esiin sen, että Stakesin ja Kansaterveyslaitoksen työnjaossa on päällekkäisyyksiä ja selkiyttämistarvetta. Kun ajantasainen tieto on välttämätön sosiaali- ja terveysalaan liittyvän päätöksenteon ja kehittämisen tukena, sen tuottamiseen ja kattavaan tilastotuotantoon tulee suunnata riittävästi resursseja. Keskusliitto totesi aikaisemmassa kannanotossaan, että eri laitosten tiedontuotannossa ja tutkimustoiminnassa on hyvin resurssoitu ja huolehdittu terveyteen ja terveydenhuoltoon liittyvästä tiedontuotannosta. Sen sijaan on merkittäviä tarpeita laajemmin hyvinvointiin liittyvässä tutkimuksessa ja sen tulevassa resurssoinnissa. Sosiaalihuoltoon ja sosiaalipalveluihin liittyvä tiedontuotanto, tilastointi ja tutkimus on keskusliiton näkemyksen mukaan puutteellista ja sisältää tilastoituvan perustiedonkin osalta merkittäviä puutteita, jotka tulee korjata. STKL pitää välttämättömänä sitä, että sosiaali- ja terveysministeriön alaisten laitosten toimintaa kehitettäessä tämä puute korjataan ja että sosiaali- ja terveydenhuollon rinnakkain kehittämistä varmistava ja tukeva tiedontuotanto varmistetaan. Tilastoinnin osalta on tarpeen jatkaa ja edelleen kehittää myös yksityiseen palvelutuotantoon, järjestöjen ja yritysten rooliin palveluiden alueella, liittyvää työtä.

Laajemminkin raportissa hyvinvoinnin käsite jää ohueksi. Hyvinvoinnin kannalta keskeiset yksilö- ja yhteisötason sosiaaliset kysymykset jäävät suppealle huomiolle ja lähinnä vain kytkettynä terveyteen. Köyhyys ja syrjäytymisilmiöiden ja niihin liittyvien mekanismien, palveluiden ja toimintakäytäntöihin liittyvän tutkimuksen ja kehittämistyön vahvistaminen on välttämätöntä.

STKL pitää pääosin selvityshenkilöiden raportissaan nostamia linjauksia hyvinä ja kannatettavina ja nostaa tässä lausunnossaan esille erityisesti niitä kohtia, joihin toivomme jatkotyössä kiinnitettävän erityistä huomiota.


2. STAKESin ja Kansanterveyslaitoksen yhdistäminen hyvinvoinnin ja terveyden tutkimuskeskukseksi

STKL pitää hyvänä selvitysmiesten ehdotusta kansanterveyslaitoksen ja STAKESin yhdistämistä yhdeksi vahvaksi ja hyvin resurssoiduksi tutkimuslaitokseksi. Valtion tehokkuusohjelmalla ei tule vaarantaa sen toimintaedellytyksiä ja niiltäkin osin keskusliitto yhtyy selvityshenkilöiden ehdotuksiin.

Uuden laitoksen nimeäminen hyvinvoinnin ja terveyden tutkimuskeskukseksi on mielenkiintoinen ja siinä mielessä hyvä, että se antaa aiheen odottaa uuden yksikön lähtevän laajasta hyvinvoinnin näkökulmasta, jolloin terveys nähdään hyvinvoinnin osana. Keskusliiton näkemyksen mukaan voisi olla perusteltua myös harkita sitä, että uusi laitos olisi Hyvinvoinnin tutkimus- ja kehittämiskeskus. Silloin myös nimi viestisi siitä, että sosiaali- ja terveydenhuoltoon liittyvää tutkimusta ja tiedontuotantoa tehdään rinnan ja tasavertaisesti.

Keskusliitto pitää tärkeänä sitä, että yhdistäminen tehdään siten, että synnytetään aidosti uusi tutkimus- ja kehittämislaitos, jolla on selkeä oma missio ja perustehtävä suomalaisessa yhteiskunnassa. Tähän työhön keskusliiton mielestä kannattaa käyttää riittävästi aikaa ja vaivaa yhdistämisprosessissa. Tavoitteena tulee olla laitos, joka nykyistä paremmin vastaa sosiaali- ja terveydenhuollon tulevaisuuden kehittämistarpeisiin, jonka kaikessa toiminnassa lähtökohtana on sosiaali- ja terveydenhuollon rinnakkain ja tasavertaisina kehittäminen. Nykyiseen tilanteeseen verrattuna tämä merkitsee sitä, että resursseja suunnataan merkittävästi nykyistä enemmän sosiaalihuollon, sosiaalipalveluiden, hyvinvointierojen sekä köyhyyden tutkimukseen ja näiden alueiden kehittämiseen. Tällä hetkellä on suuri epätasapaino terveyteen ja terveyseroihin liittyvä tiedontuotannon sekä tilastoinnin ja sosiaalihuoltoon sekä sosiaalipalveluihin liittyvän tiedontuotannon ja tilastoinnin välillä.


3. Sosiaali- ja terveysosastojen tehtävät osana Sosiaali- ja terveydenhuollon oikeusturva- ja valvontakeskuksen toimintaa

STKL kannattaa Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen ja Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskuksen yhdistämistä Sosiaali- ja terveydenhuollon oikeusturva- ja valvontakeskukseksi. Keskusliiton mielestä on järkevää kytkeä nykyisten lääninhallitusten sosiaali- ja terveysosastojen sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan toiminta osaksi tätä virastokokonaisuutta ja samalla STM-konsernin osaksi. On tärkeää, että STM:llä on uusien alueellisten yksiköiden tulosohjaus ja voimavarojen ohjaus. Tällainen organisaatio on keskusliiton näkemyksen mukaan myös yhteisen asianhallintajärjestelmän kehittämisen kannalta tarkoituksenmukaisin.

Asiakkaiden yhdenvertainen kohtelu lupahallinnossa ja valvonnassa toteutuu STKL:n näkemyksen mukaan parhaiten siten, että lääninhallitusten sosiaali- ja terveysosastoista muodostetaan valtakunnallisen oikeusturva- ja valvontakeskuksen alueyksiköt, joiden tehtäviin kuuluvat sosiaali- ja terveysosastojen kaikki STM:n hallinnonalan lupa- ja valvontatehtävät. Alueyksiköiden tehtävinä olisivat siten sosiaali- ja terveysosastoille nykyisin kuuluvat sosiaalihuollon ja terveydenhuollon sekä alkoholihallinnon ja ympäristöterveydenhuollon lupa- ja valvontatehtävät. Lisäksi sosiaali- ja terveysosastoille kuuluvat romaniasiat tulisi sisällyttää uuden viraston alueyksiköiden tehtäviin. Ensisiaiseksi tavoitteeksi on asetettava STM:n toimialan tehtäväkokonaisuuden tarkoituksenmukainen organisointi edellä olevan mukaisesti valtakunnalliseen oikeusturva- ja valvontavirastoon.


4. Tulosohjauksen kehittäminen

STKL kannattaa selvityshenkilöiden ehdotuksia tulosohjauksen kehittämisestä ja siitä, että tulosohjauksen kautta laitosten toiminnan mahdollisimman hyvä yhteys hallinnonalan strategiaan rakentuisi vielä nykyistäkin vahvemmaksi. Selvityshenkilöiden ehdotukset tässä suhteessa ovat erittäin hyviä ja kannatettavia.


5. Koulukodit ja valtion mielisairaalat

STKL ei pidä tarkoituksenmukaisina selvitysmiesten esityksiä koulukotien liikelaitostamisesta eikä valtion mielisairaaloiden hallinnon siirtoa sairaanhoitopiireille. Näiden molempien tulevasta asemasta on syytä tehdä erillinen selvitys ja tehdä ratkaisut siltä pohjalta.


6. Sosiaalialan osaamiskeskukset

Keskusliiton arvion mukaan sosiaalialan osaamiskeskusten asemaa ei ole syytä tässä vaiheessa lähteä muuttamaan. Osaamiskeskukset ovat nuoren ikänsä aikana osoittaneet tarpeellisuutensa. Osaamiskeskusten toiminta on organisoitu siten, että keskiössä ovat olleet kunkin alueen oma näkemys siitä, mikä kullakin alueella on paras tapa koota eri tahoja ja resursseja yhteen. Osaamiskeskusten juridinen organisoitumistapa vaihtelee alueittain ( osakeyhtiö, rekisteröity yhdistys ja sopimusmallit). Keskusliiton näkemyksen mukaan hallinnollisen muutoksen tekeminen ja toimintatavan muuttaminen ilman, että se aiheuttaa hallinnollista väkivaltaa ja riskiä olemassa olevan ja jo rakentuneiden sekä kuntien kanssa kehitettyjen yhteistyökäytäntöjen vaarantamisen riskiä.
Osaamiskeskukset ovat koko olemassaolonsa ajan kärsineet resurssien niukkuudesta ja siksi niiden resursseja tulee vahvistaa. Osaamiskeskusten toiminnan tärkeänä tarkoituksena on toimia kuntien kehittämistyön ja osaamisen kehittämisen tukena, josta syystä niiden toimiminen lähellä kuntia on erittäin tärkeää. Toinen tärkeä ulottuvuus on myös yhteistyön rakentaminen alueen muun kehittämistoiminnan, kuten esim. järjestöjen kanssa. Lisäksi ne toimivat yhteistyöalustana toimijoiden välillä siten, että toimijat itse käyttävät niissä valtaa ja käyvät käytännön kehittämisvuoropuhelua. Tämä ei olisi keskusliiton näkemyksen mukaan yhtä hyvin mahdollista esitetyssä vaihtoehtoisessa rakenteessa. Sen sijaan osaamiskeskusten sisällöllinen valtiotason ohjaus tulee pitää osana uutta kehittyvää hyvinvoinnin kehittämiskeskusta.

Raportissa ei ole analysoitu osaamiskeskusten tehtävää ja toimintaa, eikä hyödynnetty niiden toiminnasta tehtyjä aikaisempia arviointeja. Osaamiskeskuksia ei ole kuultu selvitystyössä.

STKL pitää tarkoituksenmukaisena, että sosiaalialan osaamiskeskusten tehtävät ja organisatorinen asema arvioidaan erillisenä ja mahdolliset ratkaisut tehdään sen pohjalta. Osaamiskeskusten on voitava olla valmistelemassa ja arvioimassa tarvetta muuttaa organisoitumistapaansa.


Helsingissä 30. tammikuuta 2008

Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto ry


Elli Aaltonen, liittohallituksen puheenjohtaja

Riitta Särkelä, toiminnanjohtaja




Edellinen sivu | Sivun alkuun | Tulosta tämä sivu