Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

Asia: Hallituksen esitys HE 138/2009 vp valtion talousarvioksi vuodelle 2010 (Budjetti 2010)

Lausuntonaan käsiteltävästä asiasta Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto ry lausuu kohteliaimmin seuraavaa:

1. Valtion turvattava kuntien peruspalvelut kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksia korottamalla

Valtiovarainministeriön ensi vuoden budjettiesitys sisältää myönteisiä asioita, mutta ehdotukset eivät riitä kuntien peruspalveluiden turvaamiseen edes nykytasolla laman yli. Kuntien valtionosuuksien selkeä korottaminen on välttämätöntä. Valtionosuuksien korotuksella voitaisiin turvata se, että sosiaali-, terveys- ja opetuspalveluiden tason alentumisilta ja vakavilta palvelurakenteen murtumilta vältyttäisiin.

Edellisen laman ratkaisujen ja niin sanottujen säästöjen laskua ihmiset maksavat vieläkin elämässään. Sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton mielestä olisi syytä ja viisasta ottaa oppia kokemuksista eikä toistaa samoja virheitä. Valtiovallan toimena pelkkä vetoaminen kuntiin leikkausten välttämiseksi palveluissa ja erityisesti ehkäisevässä työssä ei riitä.

Tämän vuoden Sosiaalibarometrin mukaan tilanne kunnissa heikentyy nopeasti taloudellisen taantuman ja työttömyyden nopean kasvun seurauksena. Kuntien taloudellinen tilanne on muuttunut kriittiseksi verotulojen romahtamisen takia ja paineet säästötoimiin ovat erittäin kovat. Sosiaalibarometrin mukaan vain alle puolet sosiaalijohdosta piti oman kuntansa sosiaalipalveluita riittävinä vuosien 2008-2009 vaihteessa. Lautakuntien puheenjohtajien näkemykset olivat vielä kriittisempiä. Sosiaalijohto oli erityisen huolissaan lastensuojelupalveluista ja lautakuntien puheenjohtajat vanhuspalveluista.

Sosiaalibarometrin vastaajatahot ennakoivat kolmentoista vuoden myönteisen kehityksen jälkeen merkittävää käännettä huonompaan väestön hyvinvoinnissa. Jo hyvinäkin aikoina erityisesti vaikeassa tilanteessa elävät ihmiset ovat jääneet ilman tarvitsemiaan palveluita. On suuri riski, että juuri heidän tarpeensa unohtuvat nyt täysin taloudellisten arvojen edelleen korostuessa ja niukkenevia resursseja jaettaessa.

Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto (STKL) vaatii, että kuntien valtionosuuksia on korotettava selkeästi vähintään kahden vuoden määräajaksi. Vuosien 2010 ja 2011 budjetteihin tulisi kumpaankin varata 200 miljoonan ylimääräinen määräraha kuntien sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi. Muutoin yhteiskunnan jakautuminen hyvä- ja huono-osaisiin vain kiihtyy. Investointi palveluihin ja sosiaaliturvaetuuksiin vahvistaa sosiaalista infrastruktuuria, estää syrjäytymistä ja vahvistaa ihmisten luottamusta vaikeassa taloudellisessa tilanteessa.


2. Kunnallisen perusvähennyksen korottaminen 3000 euroon

Ensi vuoden budjettiesityksessä ehdotetaan kunnallisen perusvähennyksen korottamista 2000 euroon. STKL pitää ehdotusta hyvänä, mutta vasta perusvähennyksen korottamisella 3000 euroon on todellista merkitystä kaikkein vaikeimmassa asemassa olevien ihmisten kannalta. Korotus näin toteutettuna vähentäisi selkeästi tarvetta toimeentulotukeen ja sitä kautta alentaisi kuntien kustannuksia. Se myös parantaisi ennakoitavuutta ja taloudellista vakautta pienituloisten ja toimeentulovaikeuksissa olevien ihmisten elämässä. Ratkaisu on myös hallinnollisesti helppo toteuttaa. Verotulojen menetykset tulee kompensoida kunnille.

STKL:n mielestä olisi perusteltua ja viisasta luopua nykyisessä taloudellisessa tilanteessa ruuan arvolisäveron alentamisesta. Sillä ei ole merkittävää vaikutusta kaikkein pienituloisimpien ja suurimmissa vaikeuksissa olevien ihmisten elämässä eikä myöskään työllisyyden kannalta. Rahat voitaisiin suunnata tehokkaammin ja elvyttävämmin perusturvan ylläpitämiseen, parantamiseen ja työttömyyden ehkäisyyn.

Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto vaatii kunnallisen perusvähennyksen korottamista 3000 euroon ehdotetun 2000 sijaan kaikkien vaikeimmassa asemassa olevien ja pienituloisten ihmisten aseman parantamiseksi.
 

3. Raha-automaattiyhdistyksen tuotot palautettava täysimääräisesti sosiaali- ja terveysjärjestöille terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen

Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto esittää vakavan huolensa siitä, että Raha-automaattiyhdistyksen tuotoista ollaan jälleen kerran suuntaamassa varoja muuhun kuin sosiaali- ja terveysjärjestöjen toimintaan. Runsaat 100 miljoonaa euroa käytetään nykyisin veteraanien kuntoutukseen ja veteraanien määrän vähenemisestä huolimatta tarkoitukseen esitetään 1,8 miljoonan lisäystä.

Lisäksi pikaisin erityisjärjestelyin, joissa ei ole millään tavalla kuultu sosiaali- ja terveysjärjestöjä, budjettiesityksessä ollaan siirtämässä aikaisemmin julkisin varoin rahoitetut järjestöjen terveyden edistämiseen liittyvät hankkeet RAY:n tuotolla rahoitettavaksi. Se merkitsee 3,2 miljoonan euron lisäleikkausta järjestötoiminnasta.

Edellä oleva merkitsee sitä, että budjettiesityksessä leikataan viisi miljoonaa euroa järjestötoimintaan kuuluvasta Raha-automaattiyhdistyksen tuotosta julkisiin tehtäviin.

Hallitusohjelmassa, sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisessa kehittämisohjelmassa, Kasteessa, eri ministeriöiden strategioissa ja juhlapuheissa korostetaan kansalaisjärjestöjen tärkeää roolia suomalaisessa yhteiskunnassa, niiden merkitystä osallisuuden ja vaikuttamismahdollisuuksien tarjoajina ihmisille sekä järjestöjen tärkeää merkitystä nyt ja tulevaisuudessa myös erityispalveluiden tuottajina. Hallitusohjelmassa korostetaan sitä, että hallitus haluaa turvata kansalaisjärjestötoiminnan toimintaedellytykset. Käytännön ratkaisut kertovat täysin päinvastaista ja romuttavat merkittävällä tavalla järjestöjen toimintaedellytyksiä ja järjestöjen luottamusta poliittiseen päätöksenteon johdonmukaisuuteen.

Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto yhtyy Sosiaali- ja terveysjärjestöjen yhteistyöyhdistys YTY: n vaatimukseen, että järjestötoiminnasta viiden miljoonan euron lisäleikkauksesta on luovuttava ja asia on korjattava eduskunnan budjettikäsittelyssä.

STKL pitää välttämättömänä sitä, että RAY:n tuoton käyttö julkisiin tehtäviin lopetetaan, koska se vaarantaa RAY:n monopolin oikeutusta. Hallitusohjelmassa on sitouduttu rahapelimonopolien aseman turvaamiseen myös tulevaisuudessa.

STKL pitää edellä mainittuja toimia kyseenalaisina myös siksi, että hallitusohjelmassa sitoudutaan kansalaisjärjestöjen toimintaedellytysten vahvistamiseen. Valtiovallan toimien epäjohdonmukaisuus heikentää järjestöjen toimintaa. Se herättää myös perustellun kysymyksen siitä, onko todellisuudessa olemassa poliittista tahtoa kansalaisjärjestöjen toimintaedellytysten vahvistamiseen vai onko kyse vain katteettomista juhlapuhelupauksista.


4. Järjestöjen työllistämismahdollisuudet turvattava jatkossakin

Sosiaali- ja terveysjärjestöt ovat jo vuosien ajan toimineet aktiivisesti polkujen rakentamiseksi työelämään etenkin vaikeimmin työllistyville ja osatyökykyisille. Työ- ja elinkeinoministeriön työllistämistoimenpiteillä olleita kuvaavan työnvälitystilaston mukaan vuonna 2007 järjestöt työllistivät 30 000 ihmistä ( tukityöllistettävien kokonaismäärä oli 114 000 ihmistä). Sosiaali- ja terveysjärjestöt ovat merkittävin pitkäaikaistyöttömien ja vaikeasti työllistyvien ihmisten työllistäjä järjestökentässä. Järjestöbarometri 2008:n tulosten mukaan työllistävistä sosiaali- ja terveysjärjestöistä yli puolet pystyy tarjoamaan osalle työllistämistään henkilöistä jatkotyöllistymismahdollisuuden. Välityömarkkinoiden kehittämisen kannalta järjestöt ovat merkittävä toimija ja potentiaali jatkossakin.

Osalle ihmisistä järjestöjen tarjoama työllistymismahdollisuus voi käytännössä olla ainut realistinen vaihtoehto ja ensimmäinen askel työllistymisen suuntaan. Sille on luotava taloudelliset edellytykset niin työllistäjän kuin työllistetynkin kannalta tulevaisuudessa. Työllistymisjaksoilla on ihmisille suotuisina vaikutuksina toimintakyvyn ja elämänhallinnan parantuminen sekä päihteiden käytön väheneminen. Sitä kautta heillä on jatkossa paremmat työllistymismahdollisuudet myös avoimille työmarkkinoille.

Osana valtion talousarviota ollaan muuttamassa lakia julkisesta työvoimapalvelusta. Taustalla on EU:n ryhmäpoikkeusasetus 800/2008, joka täytyy ottaa huomioon myös Suomen lainsäädännössä. EU:n kilpailuoikeus kieltää sellaiset valtion tuet yrityksille, jotka vääristävät kilpailua. Lakiin julkisesta työvoimapalvelusta ehdotetaan lisättäväksi uusi 1 a§, jossa palkkatuki rajataan de minimis -säännön perusteella elinkeinotoiminnan osalta 200 000 euroon kolmen vuoden aikana vajaakuntoisten ja oppisopimuksella työllistettävien osalta. Silloin tuen voidaan katsoa olevan vähämerkityksellistä ja sillä ei ole kilpailua vääristävää vaikutusta.

Ryhmäpoikkeusasetuksen tarkoituksena on sen perusteluiden mukaan valtiontukien yksinkertaistaminen ja kohdentaminen paremmin kasvuun ja työllisyyteen. Asetuksen implementointi Suomessa TEM:n valmistelemalla de minimis-säännöllä vaikuttaa täsmälleen päinvastoin. Muutos merkitsee käytännössä järjestöjen työllistämismahdollisuuksien romahdusmaista laskua. Samoin se heikentää sosiaalisten yritysten toimintaedellytyksiä merkittävästi.

Tässäkään lainvalmistelussa ei ole kuultu järjestöjen tai sosiaalisten yritysten edustajia, jotka tuntevat muutoksen konkreettiset vaikutukset. Tarkastelussa ei ole ollut myöskään mitään vaihtoehtoista mallia sille, miten palkkatuella työllistettävät työllistyvät tulevaisuudessa.

Lain julkisista työvoimapalveluista muutos on systemaattista jatkoa sille, että pitkäaikaistyöttömiä ja vaikeasti työllistettäviä ihmisiä ollaan työntämässä ulos työvoimapoliittisten toimien piiristä kuntien ja erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon vastuulle.

Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto kyseenalaistaa myös lähtökohdan, jonka mukaan palkkatuessa olisi kyse yritystuesta, joka vääristää kilpailua. Se tulee nähdä kompensaationa alentuneesta työkyvystä. Palkkatuesta päättäessään työvoimaviranomainen ottaa huomioon työntekijän henkilökohtaiset tarpeet ja mahdollisuudet työllistyä sosiaaliseen yritykseen tai yhdistykseen. Päätös perustuu työntekijän tuen tarpeeseen. Tältä pohjalta tukea tulee tarkastella työllistymistä edistävänä tukitoimena, ei kilpailua vääristävänä valtiontukena.

Keskusliitto pitää myös kyseenalaisena sitä lähtökohtaa, että työllistävien järjestöjen työllistämistoimintaa pidetään lähtökohtaisesti elinkeinotoimintana. Sosiaali- ja terveysjärjestöt tarjoavat työllistämistoimia kohtaamistaan ihmisten tarpeista johtuen ja usein se perustuu myös niiden toiminnan tarkoituksen toteuttamiseen. Kyse ei ole elinkeinotoiminnasta, jolla tavoitellaan voittoa. Erityisen tärkeä järjestöjen työllistämistoiminta on haja-asutusalueilla ja syrjäseuduilla, jolloin työllistäviä yrityksiä ei ole tai liiketaloudellisista syistä yritykset eivät työllistä pitkäaikaistyöttömiä, joilla usein on alentunut työ- ja toimintakyky sekä puutteellinen koulutus. Näillä maantieteellisillä alueilla myös välityömarkkinoiden kehittämisen tarve on erityisen suuri.

Keskusliitto muistuttaa myös siitä, että EU-tuomioistuinkäytännössä ja sisämarkkinasääntelyssä on otettu huomioon myös työllistämiseen ja alueellisiin erityispiirteisiin liittyviä tekijöitä, mikä tulee ongelmaan ratkaisua haettaessa ottaa huomioon.

Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto vastustaa lain julkisista työvoimapalveluista muutosta ehdotetulla tavalla. STKL vaatii, että ennen lain muutosta selvitetään ja otetaan käyttöön kaikki ne mahdollisuudet, jotka on olemassa EU-lainsäädännön puitteissa järjestöjen työllistämismahdollisuuksien ja sosiaalisten yritysten toimintaedellytysten turvaamiseen myös jatkossa.

STKL ei hyväksy lähtökohtaa, että työllistävien järjestöjen työllistämistoimintaa pidetään lähtökohtaisesti ja automaattisesti elinkeinotoimintana. Sitä voi aivan yhtä perustellusti pitää työllistymistä edistävänä tukitoimena ja yleishyödyllisenä toimintana. Toiminta perustuu usein myös niiden toiminnan tarkoituksen toteuttamiseen. Sillä ei tavoitella voittoa, vaan sitä toteutetaan yhteiseksi hyväksi ja vaikeassa elämäntilanteessa olevien ihmisten oikeuksien turvaamiseksi. Keskusliitto pitää välttämättömänä tätä elinkeinotoiminnan ja yleishyödyllisen toiminnan rajan selvittämistä ja selkiyttämistä.

STKL ehdottaa, että osana eri vaihtoehtojen jatkoselvitystyötä arvioidaan se, voidaanko pitkäaikaistyöttömien palkkatuella työllistäminen määritellä SGEI-palveluksi ja antaa sen pohjalta joillekin toimijoille julkisen palvelun velvoite, jolla varmistetaan palvelun tasapuolinen saatavuus kaikille sitä tarvitseville. Kyseinen palvelu palvelee selkeästi yhteiskunnan etua ja suuressa osassa Suomea voidaan tulkita olevan toimimattomat markkinat. Tämän määrittelyn jälkeen voidaan poiketa EU:n kilpailuttamis- ja valtiontukisäännöksistä.

EU:n epäedullisessa asemassa olevan työntekijän määrittelyn ja Suomen vaikeasti työllistettävän määrittelyn yhteensopivuus ja niiden mahdolliset ristiriidat tulee selvittää sekä arvioida, mitä mahdollisuuksia se antaisi järjestöjen työllistämismahdollisuuksien turvaamiseksi.

 

Helsingissä 29. syyskuuta 2009

Riitta Särkelä
toiminnanjohtaja
Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto ry


 

Edellinen sivu | Sivun alkuun | Tulosta tämä sivu