Opetusministeriölle

Kuulemislausunto koskien sosiaalialan koulutuksen ja tutkimuksen järjestämistä yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa
(Opetusministeriön selvitystyöryhmän asettamiskirje 9.1.2007)

Sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton näkemyksen mukaan selvitystyön käynnistäminen, koskien sosiaalialan koulutusta ja tutkimusta yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa sekä niiden järjestämistapoja ja mitoitusta on tärkeä askel tulevaisuuden työvoimatarpeiden ennakoinnissa sosiaali- ja terveysalalla. Keskusliitto toivoo selvitysryhmän kiinnittävän työssään huomiota alkuperäisen asettamiskirjeen huomioiden lisäksi myös seuraaviin näkökohtiin:

1. Sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton näkemyksen mukaan on erittäin tärkeää, samaan ongelmaan vastausta etsivien eri toimijatahojen selvitystyöt niveltyvät osaksi yhteistä kokonaisuutta. Sosiaali- ja terveysministeriössä on samaan aikaan käynnissä osana sosiaalialan kehittämishanketta laaja henkilöstömitoituksia koskeva selvitystyö, jonka toteutuksessa keskusliitto on ollut toimijana mukana. Koska tässä työssä määritellään suosituksia henkilöstötarpeisiin nimenomaan tulevaisuuden työelämän näkökulmasta, on ensiarvoisen tärkeää, että myös koulutusta ja tutkimusta koskevat linjaukset ovat saman suuntaisia. Niinpä keskusliitto esittääkin, että näiden selvitys- ja mitoitustyötä tekevien tahojen välille rakennetaan kiinteä vuoropuhelusuhde.

2. Yhteistoimintajärjestönä toimiva Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto tarkastelee työssään sosiaali- ja terveysalan kenttää sekä julkisten toimijoiden että suomalaisten sosiaali- ja terveysalan järjestöjen näkökulmista. Keskusliiton arvion mukaan erilaisten toimijoiden kenttä on tulevaisuudessa muotoutumassa entistä monimuotoisemmaksi ja mm. yksityisten palveluntuottajien osuus palvelutuotannosta on kasvussa. Niinpä onkin erittäin tärkeää, että mitoituksia koskevassa selvitystyössä huomioidaan tulevaisuuden tarpeet myös tästä näkökulmasta. Sosiaalipalveluista esim. järjestöt tuottavat viimeisimpien tilastojen mukaan lähes viidenneksen, joten koulutuksessa kannattaa huomioida entistä paremmin myös kolmannen sektorin ja yksityisten palveluntuottajien työvoimatarpeet.

3. Sosiaalialan työ on vahvasti ammatillista työtä, joka monelta osin vaatii korkea-asteen tutkintoa. Sosiaalityö itsessään edellyttää erittäin vaativaa osaamista ja siten myös korkeakoulutasoista tutkintoa. Sosiaalialalla tehtävää työ kaipaa kuitenkin keskusliiton arvion mukaan myös uutta jäsentämistä ja selvittämistä sen suhteen, millaista koulutustaustaa erilaiset työtehtävät milloinkin edellyttävät. Kehittämisjärjestyksen tulee kuitenkin olla se, että ensin tarkastellaan tehtävänä olevan työn osaamistarpeita ja vasta sen jälkeen kehitetään tähän työhän osaamista tuottavaa koulutusta eikä päinvastoin.

4. Keskusliiton näkemyksen mukaan eräs tärkeimmistä tulevaisuuden menestystekijöistä koulutusta tuottavien tahojen suhteen on se, miten ne kykenevät käymään vuoropuhelua työelämän kanssa. Työn ohessa suoritetuista, erityisesti syventävistä, opinnoista on keskusliiton käytössä olevien tietojen mukaan saatu hyviä kokemuksia. Koska tulevat työvoimatarpeet odottavat nuorten valmistuvan yhä nopeammin oppilaitoksista työelämän käyttöön, tulee jatkossa varmistaa entistä paremmin se, että osa opinnoista olisi mahdollista suorittaa työssä toimimisen ohella. Tämä mahdollistaa myös oppimisen syventymisen, kun opittuja teoriasisältöjä on mahdollista soveltaa käytäntöön uuden oppimisen ohessa.

5. Myös sosiaalialan kehittämisen kannalta on työelämäkytköksen olemassaolo erittäin tärkeää. Osana sosiaalialan kehittämistä ollaan sosiaalialalle luomassa laajaa kehittämisyksiköiden kokonaisuutta, joka tulee rakentumaan olemassa olevien sosiaalipalvelu- ja muiden toimintayksiköiden varaan. Sosiaalialan opetuksen rakentuminen osaksi näiden yksiköiden toimintaa on erittäin tärkeää niin yliopisto-opetuksen kuin ammattikorkeakouluopetuksenkin näkökulmista. Keskusliiton kokoaman tiedon mukaan myös järjestöillä on vastaavankaltaisia kehittämisyksiköitä, joihin on resursoituna pysyvää kehittämisresurssia. Oppilaitosten kehittämisyhteistyössä tulee huomioida myös tällaisten yksiköiden olemassaolo ja oppimisosaamisen rakentuminen niihin. Keskusliitolla on hyviä kokemuksia myös erilaisten harjoitteluympäristöjen rakentamisesta, joissa toimintayksikköjä on lähdetty kehittämään siitä näkökulmasta, että eräs niiden perustehtävistä on tarjota alan opiskelijoille käytännön oppimisympäristö.

Keskusliiton arvion mukaan selvitystyön kautta on mahdollista luoda linjat sellaiselle koulutuspolitiikalle, joka vastaa tulevaisuuden todellisia sisältö-, osaamis- ja henkilöstötarpeita. Selvitystyön kautta saadut ehdotukset vaativat kuitenkin toteutuakseen vahvan ja riittävästi resursoidun jatkosuunnittelun ja päätöksenteon sekä toimeenpanon. Tässä työssä tulee olla edustettuina näkemykset niin opetus- kuin sosiaali- ja terveysministeriönkin hallinnonaloilta sekä eri opintoasteilta ja työelämästä.


SOSIAALI- JA TERVEYSTURVAN KESKUSLIITTO ry

Riitta Särkelä
toiminnanjohtaja

Juha A. Pantzar
kehitysjohtaja


Edellinen sivu | Sivun alkuun | Tulosta tämä sivu