Sisäasiainministeriölle


Pyydettynä lausuntona Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto (STKL) toteaa seuraavaa sisäasiainministeriön kansalais- ja kansalaisjärjestöstrategiasta 2009-2011


1. Yleistä

STKL pitää myönteisenä sitä, että sisäministeriössä nyt työryhmässä tehty kansalaisjärjestöstrategia 2009–2011 on jo sisäministeriön toinen kansalais- ja kansalaisjärjestöstrategia.
 
Ensimmäisen strategian toteutumista on eri osastoilla arvioitu ja sen pohjalta määritelty kehittämistarpeita. Tehdystä arvioinnista käy ilmi, että sisäministeriössä suhtaudutaan vakavasti kansalaisten ja kansalaisjärjestöjen osallisuuden kehittämiseen ja että sitä pidetään tärkeänä. Sisäministeriö on myös ollut edelläkävijä sikäli, että ministeriön virkamiehiä on rohkaistu vapaaehtoistoimintaan ja siihen on voitu käyttää työaikaa.


2. Järjestöt kumppaniksi valmisteluun, toteuttamiseen ja arviointiin

STKL pitää strategian puutteena sitä, että se on luonteeltaan sisäministeriön ja sen osastojen sisäinen strategia eikä sitä ole valmisteltu yhteistyössä kansalaisjärjestöjen kanssa. Se näkyy myös strategian hyvin varovaisissa linjauksissa, joissa korostetaan kansalaisten ja kansalais-järjestöjen kuulemista lainvalmistelussa jo mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, mutta järjestöjä ei ole pidetty lähtökohtaisesti työryhmien ja muuhun valmisteluun kuuluvien ryhmien luonnollisina jäseninä. Edellisen strategian arvioinnissa tämä todetaan jo puutteena. Myönteistä on se, että sisäasianministeriö on listannut eri osastojensa kannalta keskeisiä yhteistyöjärjestöjä ja se luo hyvää pohjaa tiiviimmälle yhteistyölle sekä kertoo ministeriössä olevasta valmiudesta järjestöyhteistyöhön.

STKL pitää tärkeänä, että jatkossa kansalaisjärjestöstrategian valmistelussa, toteuttamisessa ja arvioinnissa ovat mukana keskeiset järjestötahot. Kansalaisjärjestöt tulee ottaa nykyistä laajemmin mukaan muutenkin ministeriön erilaisiin valmistelu- ja muihin työryhmiin. Se lisää ministeriön virkamiesten kansalaisjärjestötoiminnan tuntemusta sekä ministeriön ja järjestöjen keskinäistä ymmärrystä ja luottamusta. Järjestöjen mukaan ottaminen valmistelutyöryhmiin on tärkeää siitäkin huolimatta, että ministeriön aikaisemman strategian arvioinnissa on todettu laajemman osallistumisen hidastavan valmistelua ja johtavan kompromisseihin. Laaja-alainen valmistelu turvaa erilaisten näkökulmien ja erilaisen osaamisen hyväksikäytön mahdollisuuden ja sitä kannattaa STKL:n näkemyksen mukaan suosia.


3. Strategiasta ei välity selkeästi ministeriön visio ja tahtotila kansalaisjärjestöyhteistyön kehittämisessä

STKL:n näkemyksen mukaan sisäministeriön kansalaisjärjestöstrategian visio ja siihen liittyvä tahtotila kaipaa kirkastamista. Keskusliitto pitää tärkeänä sen selkeämpää määrittelemistä, koska se vahvistaa strategian ohjaavaa vaikutusta. Lisäksi on tarpeen määritellä nykyistä tarkemmin kansalaisjärjestöyhteistyön tavoitteet. Myönteistä on se, että eri osastot ovat olleet
valmistelussa mukana ja myös listanneet oman toimintansa kannalta keskeisiä järjestötahoja. Lisäksi keskusliitto pitää myönteisenä sitä, että tulossopimuksessa on otettu huomioon kansalaisjärjestöjen kanssa tehtävä yhteistyö ja kansalaisjärjestöstrategian toteuttaminen. Näin on hyvä menetellä jatkossakin.


4. Lausuntojen antamiseen ja kuulemiseen tulee varata riittävä aika

Strategiassa todetaan, että ministeriö haluaa kuulla kansalaisjärjestöjen näkemyksiä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa lainvalmistelua ja STKL pitää sitä hyvänä lähtökohtana. Strategiassa kaavailtu 4-6 viikon lausunnonantamisaika suurissa lainsäädäntöhankkeissa on kuitenkin STKL:n näkemyksen mukaan liian lyhyt. Etenkin keskusjärjestöissä, jollainen STKL myös on, oman jäsenistön näkemysten kuuleminen vaatii aikaa ja myös hallituksilla tulee suurissa hankkeissa olla mahdollisuus osallistua lausunnon valmisteluun. Suurissa hankkeissa keskusliitto pitää kahden kuukauden lausuntoaikaa välttämättömänä edellä mainituista syistä.

STKL haluaa korostaa sitä, että hyvin ja riittävän varhaisessa vaiheessa toteutetut lausuntokierrokset edistävät hyvää säädösvalmistelua ja vähentävät muutostarpeita eduskunta-käsittelyvaiheessa. Kuulemistilaisuudet vuorovaikutteisina tapahtumina tukevat sitä myönteisellä tavalla.

Helsingissä 27. maaliskuuta 2009


Riitta Särkelä
toiminnanjohtaja
Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto ry




Edellinen sivu | Sivun alkuun | Tulosta tämä sivu