KUULEMISLAUSUNTO SOSIAALIALAN AMMATILLISEN TYÖN JOHTAMISEN OHJELMASTA 2.4.2009


Sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton näkemyksen mukaan Sosiaalialan ammattihenkilöiden foorumin tekemä työ sosiaalialan ammatillisen työn johtamisen ohjelmaksi on tärkeä askel kohti sosiaalialan parempia johtamiskäytäntöjä alan ammatillisen työn kehittämiseksi. Sosiaalialan johtamisen kehittäminen on tärkeä osa alan strategista kehittämistä ja vetovoimaisuuden tukemista.

Kuulemislausunnon kohteena oleva Sosiaalialan ammatillisen työn johtamisen ohjelma kokoaa yhteen tärkeällä tavalla alan johtamisen erityispiirteet, nykytilan, tarpeet ja haasteet. Ohjelmaluonnoksesta käy ilmi laaja taustaselvitystyö, jonka pohjalta on STKL:n näkemyksen mukaan hyvät edellytykset alan johtamiskäytäntöjen kehittämiselle. Ohjelmaesitys sinällään on STKL.n näkemyksen mukaan pääosin kannatettava ja toteuttamiskelpoinen. STKL tahtoo kuitenkin kommentteinaan nostaa esiin foorumin jatkotyöskentelyä varten seuraavat huomiot:

1. Foorumin esitys Sosiaalialan ammatillisen työn johtamisen ohjelmaksi ottaa rohkeasti kantaa kentän johtamishaasteisiin ja tuleviin kehitystrendeihin. Toimenpide-ehdotukset osoittavat niiden taustalla olevan kattavan työn ja ennakkoluulottoman visioinnin sosiaalityön johtamisen tulevaisuuden suuntaamiseksi. Ohjelmaesitys pitää sisällään useita alan kehittämisen kannalta mielenkiintoisia näkökulmia taustojen selvittämiseksi ja painopisterajauksien tekemiseksi, mutta jättää kuitenkin avoimeksi varsinaiset toimenpide-esitykset ja painopistevalinnat. Ohjelmaesitykseltä jää odottamaan kantaa mm. siihen millaisilla välineillä johtamistaitojen kehittämiseen aiotaan pureutua ja millaisilla askelilla johtamistaitoja on tarkoitus lähteä kehittämään.

2. Vaikka Sosiaalialan ammatillisen työn johtamisen kehittämisessä onkin kyse aivan erityisesti sosiaalialan sisällä tehtävästä kehittämistoiminnasta, tulee STKL:n näkemyksen mukaan siinä huomioida myös entistä vahvemmin sosiaali- ja terveydenhuollon nykyinen yhteys. Alan johtaminen tapahtuu yhä useammin rajapinnoilla ja vaikka nyt käsiteltävänä oleva ohjelmaluonnos keskittyykin erityisesti keskijohtoon ja lähiesimiestasoon, määrittävät yhteiset tekijät monesti myös heidän tekemäänsä työtä.

3. Ohjelmaesitys nostaa esiin ansiokkaalla tavalla sosiaalialan johtamisen tutkimuksen haasteet ja kehittämistarpeet, mutta jättää vähemmälle huomiolle alan muun tutkimustoiminnan ja johtamistaitojen kehittämisen välisen suhteen. STKL:n näkemyksen mukaan juuri oikean tutkimustiedon saavutettavuuden kehittämisellä ja paremmalla hyödyntämisellä saataisiin aikaan merkittäviä hyötyjä myös johtamiskäytäntöjen kehittämisessä. Sosiaalialan arkijohtamisen kannalta on erittäin tärkeää kiinnittää huomiota siihen, minkä ja millaisen tiedon varassa päätökset, esitykset ja linjaukset milloinkin tehdään. Oikean tiedon hyödyntämisellä turvataan niin oikeudenmukainen päätöksenteko, talouden toimivuus kuin myös luottamus alan johtamistaitoihin.

4. Sosiaalialan arjen johtamisessa vaadittava osaaminen on muuttunut viimeisten vuosien aikana monelta osin. STKL:n näkemyksen mukaan esitetty ohjelmaluonnos tunnistaa muutostrendit monelta osin esim. muutosjohtamisen tarpeiden osalta. STKL:n arvion mukaan ohjelman käytännön toteutuksessa ja johtamiskoulutuksen sisältöjen muokkaamisessa kannattaa sosiaalialan ja johtamisen substanssien lisäksi kiinnittää erityistä huomiota myös sellaisen johtamisen erityisosaamisen tarjontaan ja kehittämiseen, mitä tarvitaan esim. palvelujen hankintamenettelyissä, kilpailuttamisessa, laadunvalvonnassa, projektityössä ja alan kehittämistoiminnassa. Samalla tavoin myös toiminnan arviointiosaamisen kehittämistarpeet tulee nostaa esitettyä vahvemmin esiin osana johtamiskäytäntöjen kehittämistä.

5. Sosiaalialan johtamisen kehittäminen erilaisten verkostojen toimintaa hyödyntäväksi ja henkilöstöä osallistavampaan suuntaan ei tapahdu arjen tasolla nopeasti. Ohjelmassa valittu lähestymistapa on STKL:n arvion mukaan oikea, mutta vaatii sellaisen johtamisosaamisen kehittämistä ja johtamisolosuhteiden aikaansaamista, jossa pitkäjänteinen katsontaulottuvuus on mahdollinen.

6. Sosiaalialan johtamiskoulutuksen käytännön toteutuksen kehittämisessä tulee STKL:n näkemyksen mukaan huomioida koko käytössä oleva johtamiskoulutuksen tarjonnan ja järjestämisen kenttä. Erilaisilla oppilaitoksilla ja täydennyskoulutusorganisaatioilla on luonnollisesti merkittävä rooli johtamistaitoja koskevan koulutuksen tarjoamisessa, mutta myös alan muut toimijat tulee ottaa jatkotyössä huomioon. Esimerkiksi tietyillä alan järjestöillä on kymmenien vuosien kokemus johtamiskoulutusten organisoinnissa ja tarjoamisessa.

7. Johtamisosaamisen kehittämisessä tulee STKL:n mielestä huomioida myös alalta toiselle tapahtuvan oppimisen mahdollistaminen. Johtamistaitojen lisäämisessä kyse ei ole myöskään pelkän johtamisosaamisen kehittämisestä vaan myös osallistumisesta erilaisiin substanssikoulutuksiin oman osaamispohjan kehittämiseksi.

8. STKL arvostaa ohjelman yhteydessä esiin nostetuista johtamisen painopisteistä erityisesti foorumin tapaa huomioida ehkäisevän toiminnan merkitys alan johtamiskäytäntöjen kehittämisessä. Erityisen huomionarvoista on myös ehkäisevän toiminnan laaja määrittelyulottuvuus.

9. STKL tervehtii erityisen suurella ilolla myös foorumin esiin nostamaa näkökulmaa kansalaisten kuulemisen välineitten ja menetelmien paremmaksi hyödyntämiseksi osana johtamistaitoja ja niiden kehittämistä. Kansalaisten kuulemisen välineistä ja osallistumismenetelmistä on erityisen paljon osaamista kansalaisjärjestöillä. Järjestöillä on myös koottuna tietoa ja kokemuksia erilaisten osallistumisvälineitten toimivuudesta. Järjestöt ovat itse olleet kehittämässä useita tällaisia välineitä ja myös koonneet erilaisissa tutkimuksissa mm. kuntien kuulemiskäytäntöjä ja niiden kehittämistarpeita koskevaa tietoa. Erityisen suuria haasteita on STKL:n arvion mukaan kuntien sekä alue- ja paikallistason kuulemisvälineitten ja –osaamisen kehittämiseksi. Tämän alueen merkitys tulee vielä kasvamaan kuntakokojen suurentuessa ja päätöksenteon keskittyessä kuntien yhdistymiskehityksen myötä.

10. Johtamiskäytäntöjen ja osaamisen kehittämisen rinnalle tarvitaan myös johtamistaitojen hyödyntämistä mahdollistavaa henkilöstöpolitiikkaa. Sosiaalialaa tulee STKL:n näkemyksen mukaan ohjata sellaiseen suuntaan, että uudenlaisia johtamiskäytäntöjä on myös mahdollista todellisuudessa hyödyntää osana arjen johtamista. Johtamisen kehittäminen kannattaa, mutta vaatii myös resursseja, joista tärkeää on huomioida taloudellisten voimavarojen ohella myös aikaresurssien merkitys.


Juha A. Pantzar
kehitysjohtaja
Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto







Edellinen sivu | Sivun alkuun | Tulosta tämä sivu