Lausunto sosiaali- ja terveysministeriölle lääkkeiden kustannusvastuun ongelmista ja ehdotuksista niiden ratkaisemiseksi 2.3.2007
(Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2007:2)

Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto pitää selvityshenkilö Jussi Huttusen esittämiä ehdotuksia lääkkeiden kustannusvastuun ongelmien selvittämiseksi ja ratkaisemiseksi erittäin tärkeänä työnä kustannusrakenteen yksinkertaistamiseksi ja selkiinnyttämiseksi. Huttusen tekemä selvitystyö luo hyvän pohjan tälle työlle, jonka tekeminen edellyttää kuitenkin keskusliiton näkemyksen mukaan pitkällä aikavälillä yksittäisiä korjaustoimenpiteitä suurempaa kokonaisuudistusta.

1. Selvityshenkilö Huttusen työssään tekemä voimassa olevan lainsäädännön kuvaus, ongelmakartoitus ja erilaisten ratkaisuehdotusten pohdinta mahdollistaa keskusliiton mielestä ongelmakohtien ja ratkaisuvaihtoehtojen puolueettoman arvioinnin. Huttusen selvitysten perusteella on myös koko kustannusvastuujärjestelmän suhteen käynyt selville se, mikä kansalaisjärjestöihin kantautuneiden asiakaskokemusten perusteella on näyttänyt todellisuudelta. Monelta osin nykyiset käytännöt ja linjaukset mahdollistavat epätasa-arvoisen korvauskohtelun ilman, että kyse olisi edes tarveharkintaisuudesta, vaan jopa sattumasta. Korvauskäytännöt saattavat vaihdella jopa yksittäisen viranhaltijan tekemisen päätösten kesken. Erityisen vaikea tilanne on ollut pitkäaikaissairaiden ja heikossa taloudellisessa tilanteessa olevien asiakkaiden kohdalla.

2. Kunnallisen terveydenhuollon toimintayksikön piirissä annetun lääkehoidon korvattavuuden osalta Huttusen tekemät ehdotukset yksinkertaistaisivat vastuunjakoa tärkeällä tavalla. Kustannusvastuun ulottaminen pelkän laitoshoidon ulkopuolelle tasa-arvoistaisi myös kustannusvastuujärjestelmää. Asiakkaan näkökulmasta tarkasteltuna järjestelmä muuttuisi merkittävästi yksinkertaisemmaksi, mikäli sairausvakuutuslain mukaisesti korvattavista lääkkeistä ei tarvitsisi hakea erikseen korvauksia, vaan hoitava yksikkö voisi tehdä tämän isommissa erissä, määräajoin. Samalla saatettaisiin vielä saavuttaa resurssisäästöjä, kun korvaukset haettaisiin suuremmissa erissä, yksittäistapausten sijaan.

3. Kun tarkastellaan tilannetta kotisairaalatoiminnan ja kotihoidon osalta, on selvityshenkilö Huttusen esitys erillisen selvityksen tekemisestä lainsäädäntömuutostarpeista keskusliiton näkemyksen mukaan kannatettavaa. Kotisairaalatoiminnan määrittelymuutokset ja kotisairaalatoiminnan rinnastaminen sairaalan tai terveyskeskuksen osastohoitoon sekä maksukäytännön rinnastaminen osastolla tapahtuvaan laitoshoitoon ovat ehdotuksina oikean suuntaisia. Keskusliiton näkemyksen mukaan tulisi jatkotyössä kuitenkin entistä voimakkaammin pohtia toimenpiteitä, joiden avulla logistiset ongelmat ja lääkehoidon toteutuksen optimointi saataisiin toimimaan paremmin.

4. Sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton näkemyksen mukaan selvityshenkilön ehdotus Lääkehoidon arviointilautakunnan perustamisesta sosiaali- ja terveysministeriön yhteyteen on asiakkaiden oikeusturvan ja kohtuullisen hoidon toteutumisen kannalta oikea. Esitetyn mallin tulee toiminnallaan ja tavoitteillaan vähentää heikosta taloudellisesta tilanteesta kärsivien asiakkaiden epätasa-arvoista asemaa, kun kyse on asianmukaisen hoidon toteutumisesta. Arviointilautakunnan jäsenistöön tulisi keskusliiton näkemyksen mukaan sisältyä myös potilasjärjestöjen edustus.

5. Huttusen ehdotuksen mukaan tilanteissa, joissa sairauden hoidon kannalta välttämätöntä lääkettä ei ole apteekista saatavilla tai sillä ei poikkeuksellisen kalliina lääkkeenä ole sairausvakuutuslain mukaista korvattavuutta, odotetaan potilaan maksavan sairaalalle tai terveyskeskukselle erillisen lääkemaksun. Mikäli tällainen lääkemaksu otetaan käyttöön, tulee sen kohdalla tarkoin harkita sen vaikutukset suhteessa potilaan muihin terveydenhuoltokuluihin. Keskusliiton näkemyksen mukaan lääkkeille sekä muille sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksille, kuten palvelumaksuille ja matkakustannuksille tulisi joka tapauksessa pystyä kehittämään yhtenäinen maksukattojärjestelmä. Keskusliitto pitää tärkeänä sitä, että yhtenäisen maksukattojärjestelmän kehittämistyötä jatketaan määrätietoisesti pitkäaikaissairaiden ja monenlaista tukea sekä hoitoa tarvitsevien ihmisten kustannusvastuun ja köyhyysriskin helpottamiseksi.

6. Poikkeuksellisen kalliiden erikoissairaanhoitoon kuuluvien lääkehoitojen kustannusten jakamisperiaatteisiin esitetyt muutokset helpottavat kustannuksia eräiden yksittäisten kuntien osalta. Kuntien näkökulmasta tarkasteltuna tasa-arvoista käytäntöä rakentaa myös maksuperusteen asukaskohtaisuus sekä arviointilautakunnan rooli tasausjärjestelmän piiriin kuuluvista lääkkeistä päätettäessä. Kuntaperustaisuutta tulee toki tarkastella suhteessa kuntarakenteissa tapahtuviin muutoksiin ja niiden aiheuttamiin mahdollisiin rakenteellisiin muutospaineisiin. Keskusliiton näkemyksen mukaan kalliiden lääkkeiden apteekkimarginaalille asetettavaksi ehdotettu katto on kannatettavaa asuinpaikasta riippumattoman asianmukaisen lääkehoidon toteutumisen kannalta.

7. Sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton näkemyksen mukaan esitetyt ehdotukset vievät kustannusvastuujärjestelmää oikeudenmukaisempaan suuntaan. Samalla keskusliitto kuitenkin myös jakaa selvityshenkilö Huttusen esittämän näkemyksen siitä, että kustannusvastuun perustavat ongelmat on mahdollista ratkaista ainoastaan rahoitusjärjestelmän kokonaisuudistuksen kautta, jota koskeva työ tulisi keskusliiton näkemyksen mukaan pikaisesti käynnistää.


SOSIAALI- JA TERVEYSTURVAN KESKUSLIITTO ry

Riitta Särkelä
toiminnanjohtaja

Juha A. Pantzar
kehitysjohtaja

Edellinen sivu | Sivun alkuun | Tulosta tämä sivu