Lausunto Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan sosiaali- ja työjaokselle

Asia: Hallituksen esitys valtion talousarvioksi vuodelle 2008 (HE 62/2007 vp) Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan pääluokka / Lapsiperheiden asema, köyhyys, lasten ja nuorten syrjäytyminen.


1. Lapsiperheiden asema heikentynyt ja lapsiköyhyys lisääntynyt - tarvitaan tehostettuja toimia tilanteen korjaamiseksi

Lapsiperheiden asema on heikentynyt 1990-luvulta lähtien. Lapsiperheiden verotusta on kiristetty poistamalla lapsi- ja yksinhuoltajavähennykset. Eri etuuksien leikkaukset ovat vaikuttaneet lapsiperheiden suhteellista asemaa heikentävästi. On osoitettavissa, että eri sosiaaliturvaetuudet ovat jääneet merkittävästi jälkeen ansiotulojen reaalikehityksestä. Vuonna 2004 lapsiköyhyysaste oli 12,3 prosenttia, kun se oli vuonna 1990 vain 4,9 prosenttia. Paljolti perusturvan suhteellisen heikkenemisen johdosta tuloköyhyys laskettuna alle 60 prosenttina mediaanituloista on kasvanut noin kaksinkertaiseksi 1990-luvun alkuvuosiin verrattuna. Samalla on kasvanut köyhissä perheissä elävien lasten määrä ja heitä on nykyisin 128 000. Monilapsisissa, pienten lasten perheissä ja yksinhuoltajaperheissä suhteellisen köyhyyden lisääntyminen on ollut kaikkein voimakkainta. Oman erityisen ryhmänsä muodostavat opiskelijalapsiperheet, joiden asema on heikko. Toimeentulotuen varassa pitkäaikaisesti elävien määrä on kasvanut. Neljännes yksinhuoltajaperheistä sai toimeentulotukea vuonna 2005. Yksinhuoltajaperheiden riippuvuus toimeentulotuesta on korkea. Lapsiperheiden köyhyyden taustatekijöitä ovat usein vanhempien työttömyys, pätkä- ja osa-aikaiset työsuhteet sekä pienipalkkaisuus. Pitkäaikaissairaudet ja vammaisuus voivat heikentää oleellisesti perheen taloudellista selviytymiskykyä. (Tulonjakotilasto 2005, Perusturvan pulmat ja uudistamisen vaihtoehdot 2007, STKL, EAPN-Fin lapsiköyhyysraportti)

Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto ry, STKL pitää myönteisenä sitä, että hallitusohjelmassa on asetettu tavoitteeksi lasten ja lapsiperheiden aseman parantaminen ja lapsiköyhyyden vähentäminen. Merkittäviä myönteisiä asioita tässä suhteessa ovat lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin sekä terveyden edistämisen politiikkaohjelmat. Niillä voi olla merkittäviä vaikutuksia ennen kaikkea syrjäytymisen ehkäisyn ja varhaisen tuen tarjoamisen kannalta.


2. Sosiaaliturvaetuuksien tasojen tarkistukset myönteisiä

Valtion talousarvioesitys sisältää muutamien sosiaaliturvaetuuksien korottamisen. STKL pitää sitä myönteisenä. Kansaneläkettä korotetaan 20 eurolla ja kuntien kalleusluokituksesta luovutaan vuoden 2008 alusta. Näillä toimilla on merkitystä kaikkein pienituloisimpien eläkeläisten ja erityisesti naisten kannalta. Myös opintotuki nousee keskusliiton ja opiskelijajärjestöjen toivomalla tavalla ja opiskeluaikaisten ansioiden tulorajoja korotetaan. Näillä toimilla on myönteinen vaikutus opiskelijoiden tilanteeseen. Myönteistä on myös se, että vähimmäisvanhempainrahojen taso korotetaan työmarkkinatuen tasolle vuoden 2009 alusta ja että yksinhuoltajien ja monilapsisten perheiden lapsilisiä korotetaan. Lapsilisien korotus ei kuitenkaan hyödytä kaikkein vaikeimmassa taloudellisessa tilanteessa eläviä perheitä, jotka saavat toimeentulotukea. Toimeentulotukea määriteltäessä lapsilisät tulona vähennetään, jolloin lapsilisän nosto pienentää perheen toimeentulotukea.

Lapsilisien korotus ei riitä korjaamaan yksinhuoltajaperheiden ja monilapsisten perheiden toimeentulon jälkeenjääneisyyttä. Lapsilisät tulee sitoa indeksiin ja etuoikeuttaa tulona niin, ettei sitä oteta huomioon toimeentulotukea laskettaessa. Näin pienituloisimmatkin lapsiperheet hyötyvät korotuksesta.


3. Asiakasmaksujen korotuksia ja sitomista indeksiin ei tule toteuttaa suunnitellusti

Valtion talousarvioesitys pitää sisällään sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas- ja palvelumaksujen korottamisen 1.8.2008 alkaen. Muutoksella halutaan korjata hallitusohjelmassa mainittu asiakasmaksujen jälkeenjääneisyys. Samalla on tarkoitus toteuttaa asiakasmaksujen sitominen indeksiin. Kuntien arvioidaan saavan 60 miljoonaa euroa enemmän tuloja, mutta vastaavasti kuntien valtion-osuuksia vähennetään. Asiakasmaksujen korotusta ei voi perustella sillä, että se merkitsisi kuntien kannalta tulonlisäystä.

Palvelujen käyttäjien kannalta asiakas- ja palvelumaksujen korotus ei ole hyväksyttävä. Palvelujen käyttäjien rahoitusvastuu asiakasmaksujen kautta on Suomessa muita Euroopan maita suurempi. Asiakasmaksuilla katetaan nyt noin 8 prosenttia kokonaiskuluista. Siitä huolimatta ihmisten ja kotitalouksien rahoitusvastuuta halutaan entisestään lisätä.

Asiakasmaksujen korotus heikentää erityisesti paljon palveluja tarvitsevien vammaisten, pitkäaikaissairaiden ja eläkeläisten asemaa. Monissa lapsiperheissä vammaisuus ja pitkäaikaissairaudet ovat osa perheen arkea ja esityksillä voi olla merkittävä heidän tilanteensa heikentävä vaikutus. Samaan suuntaan vaikuttavat suunnitellut lääkekustannusten uudistukset, jotka tuottavat lisäkustannuksia sekä asettavat eri asiakasryhmiä eriarvoiseen asemaan. Pitkä-aikaissairaiden ja vammaisten henkilöiden asema on suhteellisesti heikentynyt muihin väestöryhmiin verrattuna. Pitkäaikaissairauden ja köyhyyden välillä on selvä yhteys. Asiakasmaksujen korotus on paljon palveluja tarvitsevien ihmisryhmien kannalta köyhdyttävää. Se on ristiriidassa hallitusohjelman köyhyyden ja syrjäytymisen vähentämistavoitteen kanssa.

Vammaisfoorumi ry esitti toukokuussa, että asiakasmaksujen ja lääkekustannusten kokonaisuus synnyttää pienituloisille vammaisille ja pitkäaikaissairaille ihmisille tilanteita, joissa Suomen perustuslain 6 §:n mukainen yhdenvertaisuus ja PL 19 §:n mukainen oikeus sosiaaliturvaan eivät toteudu. Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto näkee tilanteen samoin.

Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto vastustaa suunniteltuja asiakasmaksujen korotuksia ja sitomista indeksiin suunnitellulla tavalla. Korotuksella ei ole sosiaali- ja terveyspoliittisia perusteita asiakkaiden eikä kuntien tulokertymän kannalta. STKL:n mielestä ensin tulee toteuttaa sosiaali- ja terveydenhuollon ja lääkekustannusten yhtenäinen maksukatto. Samassa yhteydessä tulee arvioida avohoidon ja laitoshoidon maksujen suhdetta siten, että ratkaisu tukee avohoitoa. Samalla tulee varmistaa se, että myös avohoidossa olevalle jää riittävä määrä käyttövaroja. Sitten kun kaikki sosiaaliturvaetuudet on sidottu indeksiin, voidaan vasta arvioida asiakasmaksujen indeksiin sitomisen mahdollisuutta. Lisäksi STKL haluaa muistuttaa, että hallitusohjelmassa maksupolitiikan uudistaminen on kytketty sosiaaliturvan kokonaisuudistukseen.


4. Päivähoidon maksujen korotuksesta luovuttava ja 0-maksuluokka säilytettävä

STKL pitää huonona hallituksen suunnitelmia lasten kokopäivähoidon maksuttomuudesta eli ns. 0-maksuluokasta luopumista. Kokopäivähoidon maksuttomuudesta luopuminen heikentää merkittävästi pienituloisten lapsiperheiden, yksinhuoltajien, opiskelijoiden ja osa-aikaista työtä tekevien tilannetta ja selviytymistä. Valittu kehityssuunta on ristiriidassa hallitusohjelman kanssa, jossa korostetaan lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia, lasten syrjäytymisen ehkäisyä sekä lapsiköyhyyden vähentämistä.
Päivähoitomaksu on yksi osa maksupolitiikan ja sosiaaliturvan kokonaisuudistusta. STKL pitää huolestuttavana, että lasten päivähoidon maksut irrotettaisiin siitä. STKL pitää välttämättömänä sen varmistamista, ettei tehty ratkaisu ole ensimmäinen askel päivähoidon subjektiivisen oikeuden purkamiseen. Päivähoidon tulee olla jatkossakin keskeinen, perheiden arkea ja kasvatustehtävää tukeva sosiaalipalvelu.
Hallitus on todennut, että lasten päivähoito-oikeuden käyttämistä ohjataan nykyistä tarkoituksenmukaisemmaksi ottamalla käyttöön kokopäivähoidon vähimmäismaksu. Lastensuojelullisin perustein lapsella voisi kuitenkin olla oikeus maksuttomaan kokopäivähoitoon. Käytännössä kunnat viime kädessä silloin ratkaisevat, käytetäänkö tätä perustetta vai ei. Tällä hetkellä kunnissa ehkäisevää lastensuojelutyötä tehdään vähän. Ongelmien ehkäisyn näkökulmasta ei riitä, että päivähoitomaksusta voitaisiin tehdä poikkeuksia vasta silloin, kun ongelmat ovat jo kärjistyneet ja kyse on lastensuojelulapsista. Syrjäytymiskierteen alkaminen jo varhaislapsuudessa on voitava nykyistä paremmin estää. Osana kunnallista sosiaali- ja terveystointa toimivan päivähoidon syrjäytymistä ehkäisevät vaikutukset ovat kiistattomat. Päivähoito on tärkeä myös erilaisissa olosuhteissa elävien lasten tasa-arvoisten mahdollisuuksien turvaajana. STKL:n Sosiaalibarometri 2007 nostaa esiin sosiaali- ja terveysjohtajien arvion, jonka mukaan päivähoito on merkittävä ehkäisevän työn muoto.
Suunnitelmat ovat STKL:n näkemyksen mukaan ristiriidassa myös hallituksen niiden tavoitteiden kanssa, että työikäisen väestön voimavarat on saatava laajemmin käyttöön ja työvoiman tarjontaa on lisättävä. Joillekin perheille päivähoidon maksulliseksi muuttuminen voi olla ratkaiseva este pienipalkkaisessa tai osa-aikatyössä olemiselle ja myös työttömien työllistymiselle. Niiden opiskelijoiden kannalta, joilla on lapsia, opintotuen korotuksen katoaa päivähoidon kohonneina maksuina ja ei myöskään mahdollista hallituksen tavoitetta mahdollisimman nopeasta valmistumisesta.
STKL pitää myönteisenä lapsiperheiden kotipalvelujen parantamista ja sitä, että perhehoitoa kehitetään korottamalla lasten kotihoidon tuen hoitorahaa ja osittaista hoitorahaa tulevina vuosina.
STKL pitää välttämättömänä, että päivähoidon 0-maksuluokka säilytetään tulevaisuudessakin. Päivähoito on tärkeä ehkäisevän sosiaalipalvelun muoto ja sitä tulee sellaisena edelleenkin kehittää. Maksuttomalla päivähoidolla on erittäin suuri merkitys erityisesti yksinhuoltajien, opiskelijoiden, mielenterveyskuntoutujien ja pätkätyöläisten kannalta. Lasten kotihoidon tukemista ja kaikkien perheiden mahdollisuutta kokopäiväiseen päivähoitoon tulee kehittää rinnan.


5. Päihdepolitiikka ja päihdepalvelut vaativat nykyistä parempaa huomiota

Päihdehaitat ja jopa päihdekuolemat sekä asiakaskuormitus päihdepalveluissa ovat viime vuosina selkeästi lisääntyneet. Alkoholipoliittisten ratkaisut ovat olleet vaikuttamassa haittojen kasvuun ja myös ongelmien vaikeutumiseen. Perheissä päihdeongelmien kasvulla ja hoidon saamisen vaikeutumisella on myös vakavia seurauksia lasten kannalta. Raskaana olevat päihdeongelmaiset naiset tarvitsevat nykyistä paremmin toimivia palveluja sekä syntymässä olevien lasten että heidän oman elämänsä rakentumisen kannalta. Syrjäytyminen, huono-osaisuus, mielenterveys- ja muut terveysongelmat kytkeytyvät usein yhteen alkoholiongelmien kanssa. Harjoitetulla päihdepolitiikalla on tämän kannalta keskeinen merkitys.

STKL pitää välttämättömänä, että hallitus ottaa sosiaali- ja terveyspoliittiset näkökulmat alkoholipolitiikassa nykyistä paremmin huomioon, ei vain talous-poliittisia hyötyjä. Paras-hankkeen toteuttamisessa tulee varmistaa se, että nyt hyvin puutteellisesti saatavissa olevat päihdepalvelut tulevat turvatuiksi ja ovat ihmisten saatavilla. Päihdeongelmaisissa perheissä elävien lasten tukemiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Raskaana olevien päihdeongelmaisten naisten hoito tulee varmistaa. Päihdeongelmien kasvussa on kyse inhimillisistä kärsimyksistä, mutta se heikentää myös ihmisten työkykyä ja sitä kautta tuottavuutta sekä kilpailukykyä.
 

6. Perusturvan tasoja on korotettava, järjestelmää yksinkertaistettava ja etuudet on sidottava indeksiin

Vaikka valtion talousarvioesitys vuodelle 2008 sisältää monia myönteisiä seikkoja, se ei saa STKL:n näkemyksen mukaan vaikeimmassa tilanteessa olevien ihmisten kannalta aikaan merkittävää ja riittävää parannusta. Näyttää itse asiassa käyvän niin, että vaikka yhtäällä tehdään parannuksia niin toisaalla tehdyt muutokset vievät ihmisten kannalta myönteiset vaikutukset. Erityisesti edellä mainittu koskee joidenkin etuuksien korotusten vaikutusten katoamista suunniteltujen asiakas- ja palvelumaksujen korotusten vuoksi.

Sosiaaliturvan kokonaisuudistusta ollaan käynnistämässä osana Matti Vanhasen hallituksen ohjelmaa. Uudistamisen tavoitteena tulee olla perusturvan yhtenäistäminen sekä etuusjärjestelmän mahdollisimman suuri selkeys ja yksinkertaisuus. Yhtenä tavoitteena tulee olla perusturvan varassa olevien ihmisten riippuvuuden vähentäminen viimesijaiseksi tarkoitetusta toimeentulotuesta.

Perusturvaetuuksien tasojen yhtenäistämisessä ja korottamisessa vähimmäisturvaksi ensimmäisessä vaiheessa lähtökohtana voisi olla täysi kansaneläke. Täyden kansaneläkkeen taso ei ole kuitenkaan pitkällä aikavälillä riittävä tavoite. Poliittisen päätöksenteon asia on jatkossa määritellä se, millaista tasoa perusturvassa tavoitellaan. Tulevaisuudessa kaikki perusturvaetuudet lukuun ottamatta asumistukea tulee olla sidottu indeksiin.

Järjestelmää uudistettaessa on poistettava erityisesti tilanteita, joissa erilaisten etuuksien tarveharkinta vaikuttaa päällekkäin. Nyt ovat esimerkiksi mahdollisia tilanteet, joissa asumistuki ja toimeentulotuki pienentyvät yhtä aikaa tulojen kasvaessa.

Lisäksi lasten ikärajojen yhtenäistäminen perusturvassa ja etuuspäivien laskentaperusteiden ja tulokäsitteiden yhtenäistäminen ovat välttämättömiä perusturvan uudistamisen periaatteita. Verotuksen vaikutusta sosiaaliturvaetuuksiin tulee selvästi vähentää ja se voi tapahtua keskusliiton näkemyksen mukaan esimerkiksi korottamalla kunnallisverotuksen perusvähennyksen täysi määrä 3 000 euroon. Perusvähennyksen korotus keventäisi kaikkien pienten tulojen verotusta ja vähentäisi riippuvuutta toimeentulotuesta.

STKL pitää välttämättömänä, että syrjäytymiskierteiden katkaisemiseksi ryhdytään määrätietoisiin toimiin. Osa sitä on perusturvaetuuksien tasojen korottaminen, joka voi tapahtua osana SATA-komitean työtä. Lisäksi sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisessa kehittämisohjelmassa tulee olla kokonaisuus syrjäytymiskierteiden katkaisusta ja syrjäytyneiden elämänhallinnan parantamisesta.


7. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen asema ja Raha-automaattiyhdistys

Sosiaali- ja terveysjärjestöt ovat merkittävä osallistumis- ja toimintamahdollisuuksien, tuen ja palveluiden tarjoaja. Ne ovat suomalaisen hyvinvointimallin keskeinen elementti. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen mahdollisuudet toimia kuntien kumppanina ja niiden toimintaedellytykset tulee turvata tulevaisuudessakin. Myönteinen ja tärkeä avaus kansalaisjärjestöjen ja niiden yleishyödyllisen aseman turvaamisen kannalta on oikeusministeriöön perusteilla oleva kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunta. Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto pitää myönteisenä neuvottelukunnan syntymistä osaksi oikeusministeriön demokratiayksikköä ja sen työhön valtion talousarviossa suunnattuja resursseja. Raha-automaattiyhdistyksen monopoliaseman turvaamisesta on pidettävä erityisesti huolta.


8. Tiukka kehysbudjettikäytäntö on pulmallinen

STKL haluaa kiinnittää valiokunnan huomiota siihen, että hyvin tiukaksi muodostunut kehysbudjettiajattelu on pulmallinen. Koska Suomen taloudellinen kehitys on ollut ja sen ennustetaan edelleen olevan hyvin myönteinen, tulisi olla nykyistä joustavammin mahdollisuus suunnata voimavaroja ihmisten hyvinvoinnin kannalta merkittäviin tarpeisiin. Pitkällä aikavälillä voi muodostua kestämättömäksi, että suunniteltuihin tärkeisiin uudistuksiin resurssit joudutaan ottamaan kehyksen sisältä ts. jostakin muusta toiminnasta. Erityisen huolestunut STKL on tässä suhteessa sosiaaliturvan kokonaisuudistuksen resursoinnista. Mikäli uudistuksella todella halutaan parantaa pitkäaikaisesti perusturvan varassa elävien ihmisten asemaa, se edellyttää selvästi lisäresurssien varaamista. Hyvin maltillistenkin uudistusten ja parannusten toteuttaminen maksaa keskusliiton arvion mukaan noin 450 miljoona euroa.


Helsingissä 16. lokakuuta 2007

SOSIAALI- JA TERVEYSTURVAN KESKUSLIITTO ry

Riitta Särkelä
toiminnanjohtaja

Edellinen sivu | Sivun alkuun | Tulosta tämä sivu