Lausunto sosiaali- ja terveysministeriön perhe- ja sosiaaliosastolle

SOSIAALIASIAMIESTOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ

Sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton arvion mukaan työryhmän työ sosiaaliasiamiestoiminnan kehittämiseksi on merkittävä edistysaskel, jonka myötä tärkeää yhteiskunnallista viranomaistehtävää on mahdollista saada entistä toimivammaksi. Tehtyjen esitysten pohjalla on vahva selvitys sosiaaliasiamiestoiminnan organisoinnista ja toteutuksesta Suomessa. Keskusliiton näkemyksen mukaan selvityksessä esiin nostettujen sosiaaliasiamiesten yksittäisten kommenttien kautta on esityksille saatu vahvaa käytäntöperustelua. Selvityksessä on myös hyvin käytetty taustamateriaalina sitä aikaisempaa tutkimustietoa, jota aiheesta on ollut käytettävissä. Keskusliiton arvion mukaan selvitystyöryhmän tekemät esitykset ovat monelta osin perusteltuja, mutta keskusliitto toivoo jatkotyössä kiinnitettävän huomiota vielä seuraaviin näkökohtiin:

1. Asiakkaan sosiaalisten oikeuksien toteutumisen kannalta sosiaaliasiamiestoiminta on erittäin tärkeä viranomaistehtävä. Asiamiestoiminnan toteutuessa parhaimmillaan, on sen avulla mahdollista turvata asiakkaitten oikeuksien toteutuminen täysimääräisesti. Tämä edellyttää kuitenkin sosiaaliasiamiestoiminnan organisointia siten, että asiamiesten on mahdollista toimia mahdollisimman neutraalisti ja riippumattomasti. Asiamiehillä tulee olla myös käytettävissä riittävästi aikaa ja osaamista yksittäistapauksiin syventymiseen, jonka lisäksi heidän organisatorisen sijoittumisensa tulee tukea neutraaliuden toteutumista. Erityisen haastava käytännön organisoitumisen kannalta tilanne on nyt, kun kunta- ja palveluiden tuottamisrakenteet ovat vahvassa murroksessa.

2. Tavoitettavuus on eräs sosiaaliasiamiestoiminnan onnistumisen kulmakiviä. Olennainen osa tavoitettavuutta on myös se, missä organisaatiossa ja kuinka etäällä asiakkaasta asiamiespalvelut sijaitsevat. Asiakkaitten tulee löytää asiamiespalvelujen pariin helposti ja palvelujen tulee myös tästä syystä sijaita loogisessa toimintaympäristössä ja tulla lähelle asiakasta matalan kynnyksen periaatteella. Asukasmääriin tai yhteistoimintatapoihin perustuvat monimutkaiset toteuttamisrakenteet eivät aina ole palvelujen tavoitettavuuden ja samalla myös asiakkaan oikeuksien toteutumisen kannalta kaikkein toimivimpia. Asiamiespalvelujen tavoitettavuuden parantamiseksi on keskusliiton näkemyksen mukaan myös pohdittava markkinoinnin ja tiedonvälityksen tehostamista. Tässä työssä myös kunnan muilla, esim. päätöksentekoviranomaisilla on oma tärkeä roolinsa.

3. Keskusliiton arvion mukaan sosiaaliasiamiestoiminnan menestyksekäs toteutuminen on mahdollista kokoaikaisessa toimessa ja yksittäisen asiamiehen väestövastuurasite tulee arvioida huolella ja pitää kohtuullisena. Ilman sitä sosiaaliasiamiesten neuvonta ja ohjaustehtävä ei voi toteutua. Työryhmä ottaa ehdotuksessaan myönteisen kannan sen puolesta, että sosiaali- ja potilasasiamiehen tehtävät on mahdollista yhdistää asiamiestoiminnan päätoimisuuden varmistamiseksi. Tällaisissa tilanteissa tulee kuitenkin keskusliiton näkemyksen mukaan varmistaa se, että kyseisellä asiamiehellä tulee olla juridisen erityisosaamisen lisäksi riittävä pätevyys ja laaja osaaminen sekä sosiaali- että terveydenhuollon toimialoilta.

4. Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto pitää tärkeänä niitä näkökulmia, jotka työryhmän loppuraporttiin eriävän mielipiteen jättäneet sosiaaliasiamiehet nostavat esiin. Riippumatta asiamiestoiminnan organisointitavasta on erittäin tärkeää varmistaa asiamiestoiminnan ja sosiaalihuoltoa koskevassa järjestämisvastuussa olevan kunnan toimiva yhteys. Keskusliitto toivoo työryhmän myös arvioivan vielä uudelleen esittämänsä väestöpohjan suuruutta. Keskusliiton arvion mukaan 100 000 asukkaan väestöpohja on hyvin toimivalle ja hyvin tiedotetulle kokoaikaiselle sosiaaliasiamiestoimelle liian suuri. Se merkitsee asiakkaiden kannalta sitä, että asiamies käytännössä on erittäin kaukana ja tavoittamattomissa.

5. Keskusliitto pitää erittäin huolestuttavana sosiaaliasiamiesten itsensä esiin nostamaa asiaa oman asemansa turvaan liittyvistä epäkohdista. Sosiaaliasiamiesten riippumattoman aseman kirjaaminen asiakaslakiin parantaisi oleellisella tavalla järjestelmän uskottavuutta kansalaisten näkö-kulmasta. Lisäksi se vahvistaisi merkittävästi sosiaaliasiamiesten asemaa. Keskusliiton arvion mukaan sosiaaliasiamiestoiminnan toimivuuden turvaamiseksi ja aseman parantamiseksi tulee ehdottomasti uudelleen arvioida asiamiestoiminnan rahoituksen siirtämistä valtion kustannettavaksi ja keskusliitto pitää sitä myös asiamiesten riippumattoman aseman kannalta perusteltuna asiana.

6. Sosiaaliasiamiestoiminnan hyvän toteutumisen kannalta alan perusosaaminen ja sen jatkuva kehittäminen ovat erittäin tärkeitä. Erityisen huolestunut keskusliitto on asiamiesten osaamisen jatkuvasta kehittämisestä täydennyskoulutuksen kautta, koska siitä ei keskusliiton arvion mukaan ole riittävästi huolehdittu ja eikä resurssoitu. Asiamiestoiminta vaatii onnistuakseen erityisosaamista, jota on mahdollista ylläpitää vain sitä varten erityisesti rakennetulla täydennyskoulutuksella sekä foorumeissa, joissa asiamiehet voivat vaihtaa kokemuksiaan ja näkemyksiään mm. käytännön asiakastyöstä. Keskusliitto on aikaisemmin toiminut sosiaali- ja järjestö-asiamiesten yhteisten tapaamisfoorumien järjestäjänä ja kouluttajana, mutta luopunut tästä työstä foorumien vähäisten osallistujamäärien vuoksi. Syinä vähäiseen osallistumiseen ovat arvion mukaan olleet sosiaaliasiamiesten työpaineet ja kunnissa vähäiset sosiaaliasiamiehille suunnatut koulutusmäärärahat. Keskusliitto on edelleen valmis tarvittaessa ja edellytysten täyttyessä omalta osaltaan vastaamaan tähän tehtävään.

7. Kuten jo lausunnon kohdassa 2 todettiin, ovat viestinnälliset ja tiedotukselliset taidot ensiarvoisen tärkeitä menestyksessään sosiaaliasiamiestoiminnan toteutumisessa. Samalla kun asiamies-toimintaa itseään tehdään tunnetuksi asiakkaille, kannattaisi keskusliiton näkemyksen mukaan asiamiesten välittää tietoa myös järjestelmän toimivuudesta sen kehittämiseksi esim. päätöksen-tekijöiden tietoon. Tämä edellyttää paitsi osaamista, myös välineitä ja resursseja.

8. Yhteistyö yliopistojen kanssa on asiamiestoiminnan tulevien toimintaedellytysten turvaamisen näkökulmasta tarpeen. Tätä kautta alaa opiskelevien opiskelijoiden on mahdollista lähteä kehittämään osaamistaan jo opiskeluvaiheessa sellaisen erityisosaamisen suuntaan, jota asiamiestoiminnassa tarvitaan.

9. Sosiaaliasiamiestoiminta vaatii onnistuakseen vahvaa seurantaa ja suunnitelmallista kehittämistyötä. Parhaimmillaan sosiaaliasiamiestoiminnan kautta saadaan myös kerättyä sellaista piiloon jäävää ja hiljaista tietoa palvelujärjestelmän pulmista ja ihmisten hyvinvoinnin vajeista, mitä mikään muu taho ei kykene tuottamaan. Tätä kautta voidaan varmistaa myös sosiaaliasiamies-toiminnalle asetettua vaikuttamistehtävää. Tiedonkeruun ja prosessoinnin yhtenäistäminen sekä toimivan työkokousjärjestelmän aikaansaaminen ovat erittäin tärkeitä, mutta ne vaativat myös resursseja. Keskusliitto on neutraalina ja hallinnosta riippumattomana tahona omalta osaltaan valmis sekä osallistumaan asiamiestoiminnan kautta kertyvän tiedon keräämiseen päätöksenteon tueksi että asiamiestoiminnan tueksi tarvittavan verkoston ylläpitämiseen ja koulutuksen tuottamiseen. Tämä edellyttää kuitenkin asiaan resurssien suuntaamista osana sosiaalialan kehittämistä.

10. Yhteisen asiakastilastoinnin mallin luominen lisää keskusliiton näkemyksen mukaan järjestelmän läpinäkyvyyttä. Läpinäkyvyyden lisäämiseksi tulisi keskusliiton mielestä myös tehostaa selvitystyöryhmän esittämällä tavalla asiamiesten ja lääninhallitusten yhteistyötä sekä vahvistaa lääninhallitusten sosiaaliasiamiestoiminnan järjestämisen valvontaa.

Sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton arvion mukaan sosiaaliasiamiestoiminta on osoittanut tarpeellisuutensa mutta vaatii vahvoja jatkokehittämistoimenpiteitä. Kaikkein keskeisin kehittämishaaste on sosiaaliasiamiesten riippumattoman aseman turvaaminen sekä riittävä asiamiesten määrä, jotta he ovat vähäresurssisten ihmisten saavutettavissa ja käytettävissä. Selvitystyöryhmän tekemien esitysten perusteella on sosiaaliasiamiestoimintaa mahdollista kehittää vastaamaan entistä paremmin toiminnan perus-tavoitetta. Tätä kautta asiakkaiden sosiaaliset oikeudet voivat myös toteutua entistä paremmin.


Helsingissä 15.1.2008


Riitta Särkelä
toiminnanjohtaja

Juha A. Pantzar
kehitysjohtaja

Edellinen sivu | Sivun alkuun | Tulosta tämä sivu