Lausunto oikeusministeriölle
SÄHKÖISEN KUULEMISEN KEHITTÄMISESTÄ VALTIONHALLINNOSSA, II VAIHE

Sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton (STKL) arvion mukaan työryhmän työ koskien valtionhallinnon sähköisen kuulemisen kehittämisen II vaihetta on tärkeä edistysaskel, jonka myötä kuulemisen käytäntöjä ja kansalaisten osallistumismahdollisuuksia on mahdollista kehittää entistä toimivammaksi.

Työryhmän tekemien toimenpide-esitysten pohjalla on vahva selvitystyö kuulemiskäytäntöjen nykytilasta kansallisesti ja kansainvälisesti sekä mielenkiintoinen analyysi mahdollisista kehitysnäkymistä. STKL:n arvion mukaan selvitystyössä kootulla tiedolla olisi käytettävyyttä itse selvitystäkin laajemmin, jonka vuoksi tämän tiedon kokoamista esim. artikkelimuodossa julkaistavaksi kannattaisi harkita.

STKL:n näkemyksen mukaan selvitystyöryhmän tekemät esitykset ovat monelta osin huolellisesti perusteltuja ja kannatettavia. STKL haluaa kuitenkin jatkotyötä varten nostaa esiin muutamia näkökohtia:


1. Työryhmän esitys erilaisten osallistumis- ja kuulemisvälineitten kokoamiseksi yhteen on erittäin suositeltava. Tällä hetkellä välineet sijaitsevat osin hajallaan ja niiden löytyminen on sattumanvaraista. Uuden osallistumisympäristön rakentamisessa tulee STKL:n arvion mukaan pyrkiä huomioimaan aivan erityisesti käyttäjän tarpeet ja logiikka. Siksi ympäristö on rakennettava mahdollisimman käyttäjälähtöisesti.

2. Osallistumisympäristöjä kehitettäessä keskitytään usein erityisesti sellaisiin ympäristöihin, joissa ihmisillä on mahdollisuus ottaa kantaa erilaiseen päätöksentekoon ja asioiden valmisteluun. Näiden lisäksi kansalaisten ja erilaisten toimintojen asiakkaitten mielipiteitä ja näkemyksiä tarvittaisiin kuitenkin yhä useammin myös asiakkaita koskevien erilaisten välineitten, työtapojen, menetelmien ym. ratkaisujen testaamiseen ja edelleen kehittämiseen. STKL:n tiedon mukaan tällaisia välineitä ja toimintatapoja, joilla kansalaisnäkökulmaa olisi mahdollista saada osaksi esim. sosiaali- ja terveysalan hyvien käytäntöjen kehittämistä ja testaamista suunnitellaan kehitettäväksi tulevaisuudessa kuntien, järjestöjen ja valtionhallinnon yhteistyönä. STKL:n arvion mukaan myös tällaisia toimintatapoja ja -muotoja kannattaisi koota osaksi osallistumisympäristöä.

3. Vaikka osallistumisvälineitten kokoaminen yhteiseen ympäristöön on tärkeä tavoite, ei se kuitenkaan ole toimenpiteenä riittävä osallistumismahdollisuuksien edistämisen näkökulmasta. STKL:n arvion mukaan osallistumisympäristö tarvitsee mittavia tukitoimenpiteitä, jotta sitä opitaan käyttämään ja osallistumista saadaan lisättyä toivottavalla tavalla. Tämä edellyttää merkittäviä resursseja osallistumisympäristön tunnetuksi tekemiseen ja käytön opettamiseen. Kysymys on paitsi markkinoinnista, myös jalkautumisesta esim. erilaisiin tapahtumiin, kohtaamispaikkoihin ja kouluihin, joissa opetetaan käyttämään osallistumismahdollisuuksia. Toimiva järjestelmä edellyttää myös jatkuvaa markkinointia esim. sen suhteen, mistä asioista kansalaisilla on milloinkin mahdollisuus sanoa mielipiteensä. Pelkkä välineen aikaansaaminen ei tee sitä tunnetuksi eikä riitä herättämään kiinnostusta.

4. STKL:n tiedon mukaan hankerekistereitä koskevaa kehittämistyötä tehdään parhaillaan myös valtionhallinnon ulkopuolella. Tämän kehittämishaasteen suhteen kannattaa STKL:n mielestä rakentaa yhteistyökäytäntöjä, jotta esim. teknisten määritysten vertaileminen on mahdollista. Samalla olisi mahdollista arvioida myös sitä, onko rekistereitä tulevaisuudessa mahdollista saattaa keskustelemaan toistensa kanssa.

5. Hyvien käytäntöjen kokoamisesta on Stakesin ja Kuntaliiton kaltaisilla tahoilla vuosien kokemus. STKL:n tietojen mukaan tätä hyviä käytäntöjä koskevaa työtä ollaan myös kehittämässä, jotta pystyttäisiin paremmin palvelemaan erilaisten käyttäjien tarpeita. Myös kuulemista ja osallistumismuotoja koskevia hyviä käytäntöjä tulee koota ja levittää yhteiseen käyttöön. Tällainen työ hyödyttäisi erityisesti sellaisia toimijoita, joilla ei ole riittävästi omia voimavaroja kuulemisvälineitten ja osallistumismahdollisuuksien kehittämiseen.

6. Materiaalien kehittäminen kuulemis- ja osallistumistapojen käyttöönoton edistämiseen on erittäin tarpeellista. Tällaisia materiaaleja tarvitaan paitsi kuulemiskäytäntöjen kehittämiseksi ja kansalaisia osallistavan työotteen edistämiseksi, myös kansalaisten opastamiseen välineitten käyttöön. Kansalaisia edustavilla kansalaisjärjestöillä on tarjottavana tällaisten materiaalien kehittämiseen asiantuntijaosaamista.

7. Suunniteltaessa erilaisia malleja ja työtapoja internetkeskustelujen seurantaan ja hyödyntämiseen osana kuulemiskäytäntöjä kannattaa STKL:n arvion mukaan hyödyntää sitä osaamista, mitä kansalaisjärjestöillä on erilaisissa sähköisissä verkostoissa tehdystä etsivästä työstä.

8. STKL tervehtii erityisen suurella ilolla työryhmän esitystä numero 10. Kansalaisten kuulemisen välineitten ja osallistumismenetelmien kehittämiseen on kansalaisjärjestöillä STKL:n arvion mukaan paljon osaamista. Järjestöillä on myös koottuna tietoa ja kokemuksia erilaisten osallistumisvälineitten toimivuudesta ja kehittämistarpeista. Järjestöt ovat itse olleet toteuttamassa useita tällaisia välineitä ja myös koonneet erilaisissa tutkimuksissa mm. kuntien kuulemiskäytäntöjä koskevaa tietoa. Erityisen suuria haasteita onkin STKL:n arvion mukaan kuntien sekä alue- ja paikallistason kuulemisvälineitten kehittämiseen. Tämän alueen merkitys tulee vielä kasvamaan kuntakokojen suurentuessa ja päätöksenteon keskittyessä kuntien yhdistymiskehityksen myötä.


Sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton arvion mukaan sähköisen kuulemisen kehittäminen on avainasemassa kehitettäessä tulevaisuuden osallistumisen muotoja. Tämä kautta on myös osaltaan mahdollista tehdä sellaista demokratiakasvatusta, jonka myötä uudet sukupolvet kasvavat aktiivisiksi kansalaisiksi, osaksi kansalaisyhteiskuntaa ja oppivat osallistumaan yhteisten asioiden käsittelyyn.

Kansalaisten kuulemisen välineitten kehittämisen ja tunnetuksi tekemisen lisäksi STKL:n näkemyksen mukaan tulee tulevaisuudessa kehittää välineitä ja toimintakäytäntöjä myös sen näkyväksi tekemiseen, mitä vaikutuksia kuulluksi tulemisella on ollut erilaiseen valmisteluun, kehittämiseen ja päätöksentekoon. Vain tätä myötä uudet osallistumisen muodot lunastavat suosionsa.

Helsingissä 14.6.2008

Riitta Särkelä, toiminnanjohtaja

Juha Pantzar,  kehitysjohtaja

Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto ry




Edellinen sivu | Sivun alkuun | Tulosta tämä sivu