Lausunto opetusministeriölle

VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMA Dno 66/040/2006

Valtioneuvoston lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelmalla on merkittävä rooli tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspolitiikan määrittelijänä. Ohjelman kautta vaikutetaan vahvasti tulevaisuuden yhteiskunnallisen toimijakentän rakentumiseen. Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto pitää ohjelmaa yleiseltä kehykseltään onnistuneena ja tarpeellisena, mutta toivoo ohjelmaa eteenpäin ja käytäntöön työstävän tahon kiinnittävän työssään huomiota vielä seuraaviin seikkoihin:

1. Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto on samaa mieltä ohjelman kanssa siitä, että lasten- ja nuorten hyvinvointi on keskeinen suomalaisen yhteiskunnan menestystekijä. Keskusliiton käytössä olevan tutkimustiedon mukaan tämän menestystekijän hyvinvoinnista ei ole kaikilta osin kannettu riittävästi huolta. Keskusliiton vuosittainen Sosiaalibarometri osoittaa ongelmien myös kasautuvan kaikkein heikoimmassa tilanteessa oleville nuorille. Keskusliitto edellyttääkin jatkotyössä kiinnitettävän erityistä huomiota sellaisiin toimenpiteisiin, joilla ongelmia kyettäisi8in ehkäisemään, ongelmiin puuttumaan mahdollisimman varhain ja toisaalta katkaisemaan syrjäytymiskierteitä tehokkaasti.

2. Sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton näkemyksen mukaan toinen erittäin tärkeä tulevaisuuden yhteiskunnallisten toimintaedellytysten turvaaja toimiva demokraattinen yhteiskuntajärjestelmä, jossa toimijat kantavat ja tunnistavat yhteiskunnallisen vastuunsa. Nuorten äänestysaktiivisuuden alhaisuus on otettava vakavana viestinä tulevaisuuden suhteen. Edellisen hallituksen ohjelmaan kuulunut kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelma aloitti tärkeät askeleet kohti kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytysten kehittämistä, mutta sen käynnistämä prosessi vaatii voimakkaita jatkotoimenpiteitä. Kehittämisohjelman ehdotukset demokratiakasvatuksen edistämiseksi ovat keskusliiton näkemyksen mukaan tärkeitä. Demokratiakasvatukseen on kuitenkin äänestysaktiivisuuden kasvattamisen lisäksi kytkettävä myös yleisempi kansalaistoiminnan ulottuvuus ja aktiiviseksi kansalaiseksi kasvaminen. Tätä työtä tulee tehdä yhteistyössä koko suomalaisen kansalaisjärjestökentän kanssa. Tulevaisuuden toimintaedellytysten turvaamiseksi tulee demokratiakasvatuksen toteutuksessa ottaa huomioon eri ikäryhmät. Demokratiakasvatus tarvitsee tuekseen myös toimivaa koulutus- ja kasvatusmateriaalia sekä erilaisia toimintakäytäntöjä, joita tulee työstää yhdessä suomalaisen kansalaisjärjestökentän kanssa.

3. Erilaiset kansalaisten kuulemisen kehittämiseksi tehdyt kehittämisohjelman ehdotukset ovat keskusliiton näkemyksen mukaan tärkeitä toimenpiteitä yhteiskunnallisen osallistumisen lisäämiseksi. Kuulemismenettely sopii hyvin osallistumis- ja vaikuttamismenetelmäksi aina päiväkoti-ikäisistä vanhuksiin. Keskusliitto on kuitenkin huolissaan kuulemismenettelyn todellisista vaikutuksista yhteiskunnalliseen päätöksentekoon ja esittääkin tähän työhön kehitettäväksi pysyviä vaikutusten seuranta- ja arviointimekanismeja. Halu vaikuttaa on vahvassa yhteydessä siihen, koetaanko, että viestit otetaan vakavasti ja että vaikuttamistoimilla on merkitystä.

4. Kansalaisjärjestöjen toimintaedellytysten parantamiseksi ohjelmassa asetettu tavoite on keskusliiton mielestä oikean suuntainen. Keskusliitto on kuitenkin huolissaan siitä, että kehittämisohjelman tässä kohdassa (6.8.) järjestöt nähdään kuvattuina hyvin yksiulotteisesti palveluiden tuottajina ja julkisten palveluiden täydentäjinä. Tämä edustaa kuitenkin vain pientä osaa kansalaisjärjestöjen toiminnasta varsinaisen kansalaistoiminnan, vertaistuen ja vapaaehtoistoimintaan organisoinnin sekä erilaisten osallistumismahdollisuuksien tarjoamisen ohella.

Kehittämisohjelman toimenpidesuositusten osalta keskusliitto edellyttää jatkotyössä kiinnitettävän huomiota rahoitusjärjestelmän kehittämiseen laajemmalti kuin vain lahjoitusten näkökulmasta. Kansalaisjärjestöt tarvitsevat toimintaedellytystensä parantamiseksi huomattavasti voimakkaampia toimenpiteitä. Rahapelimonopolien säilyminen tulevaisuudessakin on kansalaisjärjestötoiminnan säilymisen ja kehittymisen elinehto. Sen turvaamiseksi tarvitaan sosiaali- ja terveysministeriön, opetusministeriön, Raha-automaattiyhdistyksen ja Veikkauksen aktiivista toimintaa ja yhteistyötä. Rahapelien voittovarat tulee ohjata täysimääräisesti kansalaisjärjestötoiminnan rahoitukseen. Paikallistoiminnan vahvistumisen kannalta olisi tärkeää, että ohjelmassa otettaisiin esille myös Kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelmassa ehdotuksena nostettu asia, että kuntia kannustetaan tukemaan toiminta-avustuksin kansalaisjärjestöjen toimintaa.

5. Keskusliiton arvion mukaan ohjelman suunnitelmat nuorten aikuisten perheiden perustamisen tukemiseksi ovat tärkeässä asemassa, pohdittaessa tulevaisuuden perhepoliittisia ratkaisuja. Perheiden perustamisen välttämättömiä edellytyksiä ovat niin kohtuuhintaisten asuntojen saatavuuden varmistaminen kuin myös erilaiset perhepoliittiset tukimuodot. Erittäin suuri haaste on perhe-elämän ja työelämän sekä opintojen yhteensovittaminen perheiden perustamista suosivaksi. Huomiota tulisi keskusliiton näkemyksen mukaan kiinnittää erityisesti työelämän joustavuuteen, jotta se onnistuisi tukemaan paremmin perhe-elämää myös muutoin kuin vain varhaislapsuudessa. Kyse on vanhemmuuden tukemisesta, jolle on luotava edellytyksiä niin perhepalveluiden kautta kuin myös erilaisten perheiden elämään vaikuttavien toimijoiden yhteistyöllä.

6. Keskusliitto kannattaa ohjelmassa esitettyjä toimenpiteitä, joilla pyritään katkaisemaan ja ehkäisemään nuorten syrjäytymiskehitystä. Tässä työssä on kyse niin taloudellisesta kuin myös erilaisiin ongelmatilanteisiin liittyvästä syrjäytymisen vähentämisestä. Usein näiden vaikutukset myös kumuloituvat, kun esim. pitkäaikainen sairastaminen aiheuttaa tuloköyhyyttä. Pitkään jatkunut syrjäytymiskehitys johtaa usein myös syrjäytymiseen koulutuksesta tai koulupudokkuuteen. Keskusliiton arvion mukaan erityistä huomiota tulee jatkossa kiinnittää niin palvelujärjestelmän kuin ongelmia ehkäisevän toiminnan toimivuuteen ja tavoitettavuuteen sekä myös taloudellisen tuen kehittämiseen. Tuen tarpeessa olevien perheiden tulokehityksen tulee seurata elinkustannusten kehittymistä niin ensisijaisen kuin viimesijaisenkin taloudellisen tuen kohdalla. Lisäksi kaikilla nuorilla tulee olla asuinpaikasta riippumattomat, tasavertaiset mahdollisuudet laadukkaaseen ja ilmaiseen koulutukseen ja sen kautta työelämään. Syrjäytymiskierteiden katkaisun tulisi näkyä vahvemmin ohjelmassa eri hallinnonalojen ja eri toimijoiden yhteistyönä toteutettuna.

7. Ohjelmassa suunnitellut lastensuojelun toimintaedellytysten parantamistoimenpiteet ovat erittäin tärkeitä. Kyse on kuitenkin viimesijaisesta sosiaalityöstä, jota ennen tulee olla käytössä vahvoja ennaltaehkäisevän tuen muotoja. Keskusliiton arvion mukaan tämä ennaltaehkäisevä työ kärsii liian usein resurssipulasta, koordinaation puutteesta ja osaamisen hajanaisuudesta. Ennaltaehkäisevä työ ja varhainen tuki ovat myös työtapoja, joita tulee kaikkien sosiaalialan ja opetusalan ammattilaisten kyetä käyttämään osana työtään. Erityisen tärkeää on, että tähän työhön on resursseja lasten hoidon varhaisvaiheessa, päivähoidon yhteydessä. Päivähoito on yksi keskeinen sosiaalipalvelu ja Sosiaalibarometri 2007n mukaan yksi merkittävistä ehkäisevän toiminnan muodoista. Päivähoidossa kysymys on ensisijaisesti lasten hoivasta ja huolenpidosta heidän elinolosuhteensa huomioiden sekä tasavertaisten mahdollisuuksien luomisesta kaikille lapsille. Vasta toissijaisesti on kyse kasvatuksesta.

Sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton arvion mukaan kehittämisohjelman kautta on mahdollista luoda linjat sellaiselle politiikalle, jolla voidaan turvata paremmat tulevaisuudenedellytykset lapsille ja nuorille. Ohjelma vaatii kuitenkin toteutuakseen vahvan ja riittävästi resursoidun jatkosuunnittelun ja päätöksenteon sekä toimeenpanon. Tässä työssä tulee olla edustettuina näkemykset niin eri ministeriöiden hallinnonaloilta kuin myös eri opintoasteilta ja työelämästä sekä kansalaisjärjestöistä.



Helsingissä 11. lokakuuta 2007


SOSIAALI- JA TERVEYSTURVAN KESKUSLIITTO ry

Riitta Särkelä
toiminnanjohtaja

Juha A. Pantzar
kehitysjohtaja



Edellinen sivu | Sivun alkuun | Tulosta tämä sivu