Lausunto sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

Lausunto sosiaali- ja terveysvaliokunnalle aiheena komission tiedonannot ”Uudistettu sosiaalinen toimintaohjelma – Mahdollisuudet, saatavuus ja yhteisvastuu 2000-luvun Euroopassa” (E 88/2008 vp) ja ”Uudistettu sitoumus sosiaaliseen Eurooppaan: sosiaalista suojelua ja sosiaalista osallisuutta koskevan avoimen koordinointimenetelmän vahvistaminen” (E 99/2008 vp)

Yleistä

Komissio julkisti lausunnon kohteena olevat tiedonantonsa vähän ennen maailmanlaajuisen talouskriisin puhkeamista. Jo sitä ennen monet olivat kantaneet huolta siitä, miten EU pystyy vastaamaan ihmisten hyvinvointiaan ja sosiaaliturvaansa koskeviin odotuksiin. Sitä ovat osaltaan ruokkineet sekä uudistetussa Lissabonin strategiassa vahvistettu painotus kasvuun ja työllisyyteen, jonka on nähty tapahtuneen sosiaalisten kysymysten kustannuksella, että Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen tulkinnat, jotka ovat painottaneet markkinavapauksia ja kilpailuoikeutta kansallisten sosiaaliturvajärjestelmien sijaan. Kysymykset siitä, mikä on se sosiaalinen Eurooppa, jota tavoitellaan ja mitkä ovat ne keinot, joilla siihen pyritään, ovat entistäkin ajankohtaisempia tilanteessa, jossa niiden perustaksi asetetut markkinamekanismit ja taloudellinen kasvu ovat vaakalaudalla.

Sosiaalinen toimintaohjelma

STKL pitää tervetulleena komission ilmoittamaa tavoitetta uudistaa ja elvyttää Euroopan sosiaalista ulottuvuutta. Samalla kun EU on kiistämättä menestynyt monella saralla, useita sosiaalisia kysymyksiä, kuten köyhyys ja syrjäytyminen, on edelleen ratkaisematta. On positiivista, että komission tiedonanto tunnistaa näitä ongelmia ja pyrkii antamaan laaja-alaisen kuvan niiden ratkaisemiseen tähtäävistä toimista. On kuitenkin epävarmaa, missä määrin näiden yhteiskunnan eri osa-alueille sijoittuvien toimenpiteiden kokoaminen yksiin kansiin pystyy edistämään niiden toteutumista käytännössä ja sellaisen kokonaisuuden muodostumista, josta voidaan käyttää nimitystä sosiaalinen Eurooppa. Samalla kun tiedonanto toteaa, että sosiaalipolitiikan on pysyttävä muuttuvan todellisuuden tasalla, oltava joustavaa ja reagoitava muutoksiin, se ei varsinaisesti tarjoa uutta visiota – tai uusia visioita - sosiaalisesta Euroopasta. Myös komission esittelemät keinot ovat perustaltaan entiset, keskittyen kasvuun ja työllisyyteen. Keskeistä on yksilöiden voimaannuttaminen ja heille tarjottavien mahdollisuuksien yhtäläisyys, sen sijaan että painotettaisiin selkeitä sosiaalipoliittisia päämääriä ja tuloksia.

Komission tiedonantoa arvioitaessa on muistettava sen toimivallan rajallisuus: unionin perustamissopimuksen, läheisyys- ja suhteellisuusperiaatteiden nojalla sosiaalipoliittiset kysymykset kuuluvat ensisijaisesti jäsenvaltioiden päätösvaltaan. Ottaen huomioon sekä mainitut periaatteet että jäsenvaltioissa laajasti tunnustettu tarve syventää Euroopan sosiaalista ulottuvuutta, avainasemaan nousee jäsenvaltioiden keskinäinen yhteistyö ja sen tarjoamat mahdollisuudet. Suomi on pyrkinyt aktiivisesti löytämään välineitä EU:n sosiaalisen ulottuvuuden kehittämiseksi ja on toivottavaa, että ponnisteluja jatketaan, jos mahdollista, entistäkin intensiivisemmin. STKL pitää tärkeänä sitä, että Suomi ottaa tavoitteellisen ja aktiivisen rooli sosiaalisen Euroopan tavoitteiden muotoilemisessa, kuten sillä oli Suomen puheenjohtajuusaikana.


Avoin koordinointimenetelmä

Avoin koordinointimenetelmä (AKM) on merkittävä väline Euroopan sosiaalisen ulottuvuuden syventämiseksi. Menetelmään liittyvistä pulmista huolimatta se on osoittautunut varteenotettavaksi keinoksi edistää ja kehittää sekä jäsenmaiden välistä että niiden sisäistä vuoropuhelua sosiaalisista kysymyksistä ja hakea yhteisiä eurooppalaisia toimintamuotoja. Se tarjoaa tilaisuuden jakaa hyviä käytäntöjä ja kehittää yhteisiä indikaattoreita tavalla, joka parhaimmillaan mahdollistaa laajojen asianosaispiirien osallistumisen yhteisten tavoitteiden määrittelemiseen. Sitä kautta voidaan paitsi saavuttaa sisällöllisesti entistä tyydyttävämpiä ratkaisuja, myös lisätä niiden legitimiteettiä ihmisten keskuudessa. STKL pitää tärkeänä komission aietta vahvistaa menetelmää ja toivoo Suomelta aktiivista ja rakentavaa panosta sen kehittämiseksi. Selkeiden tavoitteiden määrittelemisen ja käytännöllisyyden ohella erityistä huomiota toivotaan kiinnitettävän AKM:n käyttöön tasapuolisesti sen eri kohdealueilla. Nykyisessä muodossa köyhyyteen ja syrjäytymiseen liittyvät kysymykset eivät nouse riittävällä painoarvolla esille, mikä näkyy myös Suomen kansallisen raportin sisällöissä ja painotuksissa. STKL pitää tärkeänä sitä, että avoimen koordinaation prosessia sosiaalisen suojelun alueella jatketaan myös vuoden 2010 jälkeen.


Sosiaalinen Eurooppa

Euroopan Unionin historia sosiaalipolitiikan saralla on sangen lyhyt. Perustaltaan taloudellisen unionin vaikutus sosiaalisissa kysymyksissä on ollut lähinnä välillistä, mutta kaiken aikaa kasvavaa. Tähän asti niin kutsuttua Euroopan sosiaalista mallia on lähestytty lähinnä sisämarkkina- ja kilpailuoikeuden näkökulmasta, mikä on johtanut kasvavaan jännitteeseen sisämarkkinavapauksien ja ihmisten perusoikeuksien toteutumisen välillä. Niiden saattaminen keskinäiseen tasapainoon on välttämätöntä sekä hyvinvointivaltion ylläpitämiseksi että sen varmistamiseksi, että ihmiset kokevat järjestelmän niin oikeutetuksi kuin oikeudenmukaiseksikin. Ilman tätä kokemusta mikään järjestelmä ei ole kestävä. Tutkimukset ovat osoittaneet, että hyvinvointipalvelujen turvaaminen ja vahva talous ovat sidoksissa toisiinsa. Tämä on tiedostettu myös nyt käsiteltävissä komission tiedonannoissa, jotka osaltaan heijastavat vielä alkuvaiheissaan olevaa prosessia kehittää EU:n talous- ja sosiaalipolitiikkoja rinnatusten ja samansuuntaisesti. STKL pitää tärkeänä, että prosessin jatkuvuus turvataan ja että Suomi on omalta osaltaan aktiivisesti vaikuttamassa siihen, millaiseksi Euroopan sosiaalinen politiikka muodostuu. Nykyinen talous- ja ekologinen tilanne korostavat sen arvioinnin tärkeyttä, mistä todellinen hyvinvointi muodostuu ja miten sitä voidaan EU:n tasolla edistää. Tässä suhteessa komission ilmoitus tukea bruttokansantuotetta pitemmälle menevien hyvinvointitavoitteiden kehittämistä on tervetullut.


STKL pitää tärkeänä sitä, että Suomessa asetetaan selkeästi omia tavoitteita sen suhteen, millaista Eurooppaa ja ennen kaikkea sosiaalista Eurooppaa Suomi haluaa olla rakentamassa. Tällä hetkellä hallitusohjelmasta ei ole luettavissa Suomen tavoite- ja tahtotilaa tältä osin. Suomella on ollut aktiivinen rooli tällä alueella tavoitteiden määrittelyssä ja näin tulisi olla jatkossakin. Pohjoismainen hyvinvointimalli on Euroopan unionin jäsenmaiden keskuudessa poikkeuksellinen ja sen tarjoamat mahdollisuudet tasa-arvon ja hyvinvoinnin turvaamisessa ja samanaikaisessa kilpailutavoitteiden toteuttamisessa onnistuneella tavalla on asia, josta Suomen kannattaa pitää huolta ja jonka kokemuksia on syytä viedä myös eurooppalaiseen keskusteluun ja unionin tasoisiin linjauksiin.


Helsingissä 9. joulukuuta 2008

Kirsi Väätämöinen
kehittämispäällikkö
Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto ry



Edellinen sivu | Sivun alkuun | Tulosta tämä sivu

 Kts. komission tiedonannot
Uudistettu sosiaalinen toimintaohjelma
ja
Uudistettu sitoumus sosiaaliseen Eurooppaan