SOSIAALI- JA TERVEYSVALIOKUNNALLE

Asia: Lausunto ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi palveluista sisämarkkinoilla SEC (2004)21

Lausuntonaan ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi sisämarkkinoilla Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto ry esittää seuraavaa:


1. Direktiiviehdotuksen käsitteistö epäselvä ja käsitteet on määriteltävä yksiselitteisesti

Direktiiviehdotuksessa käytetään käsitteitä, joita ei ole täsmällisesti määritelty. Tässä suhteessa direktiiviehdotus on samalla tavalla epäselvä ja monenlaisille tulkinnoille mahdollisuuksia antava kuin Komission vihreä kirja yleishyödyllisistä palveluista. Palveludirektiivin tekstissä viitataan muihin käynnissä oleviin prosesseihin. On syytä muistaa, että kyse on näiltä osin keskeneräisistä prosesseista, joiden lopputuloksesta ei vielä tiedetä.

Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto pitää välttämättömänä, että palveludirektiivissä käytetyt käsitteet määritellään yksiselitteisesti. Muussa tapauksessa tuomioistuimelle jää päätösvalta direktiivin tulkinnasta ja määrittelyistä, mikä ei ole toivottavaa.


2. Sosiaali- ja terveyspalvelut tulee rajata kokonaisuudessaan palveludirektiivin ulkopuolelle

Suomessa pohjoismaisen hyvinvointimallimme periaatteen mukaisesti kansalaisten hyvinvointia turvaavat palvelut ovat julkisen vallan, valtion ja kuntien, vastuulla ja ne tuotetaan usein eri tahojen yhteistyönä. Siinä ovat merkittävällä tavalla julkisen vallan lisäksi mukana myös kansalaisjärjestöt, erityisesti sosiaali- ja terveysalan järjestöt voittoa tavoittelemattomina toimijoina. Hyvinvointimallimme poikkeaa tässä oleellisesti suuressa osassa Eurooppaa vallalla olevista markkina- ja vakuutusperusteista järjestelmistä.

Oleellisena lähtökohtana hyvinvointimallissamme on universaalisuuden periaate, palvelujen ja sosiaaliturvan kuuluminen kaikille kansalaisille asuinpaikasta riippumatta. Sosiaaliset perusoikeudet, oikeus riittäviin sosiaali- ja terveyspalveluihin ja perustoimeentulon turvaan ovat saaneet myös perustuslakimme § 19 takaaman suojan. Eri tutkimusten kautta on kiistatta osoitettavissa, että pohjoismainen hyvinvointimallimme on pystynyt ehkäisemään merkittävällä tavalla laajamittaista köyhyyttä ja syrjäytymistä sekä on turvannut kansalaisten itsenäistä selviytymistä, yhteiskunnallista kiinteyttä sekä luonut sitä kautta edellytyksiä taloudelliselle kasvulle. Toimivat ja kattavat sosiaali- ja terveyspalvelut sekä sosiaaliturva ovat Suomen hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn oleellisia kulmakiviä ja investointeja tulevaisuuteen.

Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto ry pitää välttämättömänä, että sosiaali- ja terveyspalvelut rajataan palveludirektiivin ulkopuolelle. Tässä rajauksessa on otettava huomioon pohjoismaisen hyvinvointimallimme periaatteet ja perustuslain tarjoama suoja kansalaisten riittäviin sosiaali- ja terveyspalveluihin. On varmistettava, että palveluiden avaaminen yksityisen sektorin kansainväliselle kilpailulle ei pääse muokkaamaan peruuttamattomalla tavalla hyvinvointiyhteiskuntamme perusteita ja rakenteita. On varmistettava, että sosiaali- ja terveyspalvelut niiden tuottamistavasta riippumatta eivät tule alistetuksi kauppapolitiikalle ja vapaalle kilpailulle, koska kyse ei ole mistä tahansa palvelusta, vaan kansalaisten perusoikeuksien toteuttamisesta.


3. Sosiaali- ja terveyspalvelut toteuttavat kansalaisten perusoikeuksia ja niiden erityinen luonne on tunnistettava

Palveludirektiiviehdotus ei tunnista riittävästi sosiaali- ja terveyspalveluiden erityisyyttä. Se ei vastaa niihin tarpeisiin, joita sosiaali- ja terveyspalveluihin liittyy. Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto ry:n näkemyksen mukaan erottelu taloudellisiin ja ei-taloudellisiin palveluihin ei ole relevantti eikä sopiva sosiaali- ja terveyspalvelujen kannalta. Sosiaalipalveluilla, samoin kuin sosiaaliturvajärjestelmillä, on kaksi tavoitetta: niillä toteutetaan kansalaisten sosiaalisia perusoikeuksia ja tavoitellaan yhteiskunnallisen koheesion toteutumista.

Sosiaali- ja terveyspalvelut eroavat muista palveluista mm. sen suhteen, että kriteerit niille, niiden tuloksellisuudelle ja laadulle määräytyvät toisin kuin muille yleishyödyllisille palveluille. Sosiaali- ja terveyspalveluissa laatu liittyy palvelun käyttäjän ja palvelun tuottajan väliseen suhteeseen, ts. palvelun kykyyn vastata käyttäjän yksilöllisiin tarpeisiin. Sosiaalipalvelut ovat erityisiä myös siinä mielessä, että niitä ei voida arvioida eikä niiden merkitystä mitata pelkästään mittaamalla yksilöön kohdistuvia vaikutuksia. Kyse ei ole vain palvelujen tuottamisesta, vaan yhteiskunnan sosiaalisen pääoman rakentumisesta. Sosiaalipalveluilla on siksi erityinen merkitys yhteiskunnan koheesion, demokratian ja sosiaalisen pääoman rakentajina. Niiden tuloksellisuutta, vaikutuksia ja merkitystä on siksi arvioitava myös sen kautta, miten ne palvelevat koko yhteisön rakentumista. Tästä syystä sosiaalipalvelut ovat mitä syvimmin kansalliseen ja suomalaisittain vielä myös vahvasti paikalliseen päätösvaltaan kuuluvia asioita. Niillä on juurensa syvällä kussakin yhteiskunnassa ja sen historiassa. Ne ovat aina sidoksissa kansallisiin sosiaaliturva- ja hyvinvointimalleihin. Ne ovat siis kansallisesti tunnustettuja, osa kansallista politiikkaa ja systeemejä ja ne ovat rakentuneet tietyn yhteiskunnallisen kehityksen osana.

Palvelujen käyttäjän rooli sosiaalipalveluissa on olennaisesti erilainen kuin palvelun käyttäjän rooli muissa yleishyödyllisissä palveluissa. Käyttäjän osallisuus (user participation) palveluihin tarkoittaa mm. käyttäjän mahdollisuutta osallistua palvelun suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin. Markkinoistettaessa palveluilla on riski muuttua yhä rajatummiksi ja teknisiksi suoritteiksi, joilla pyritään vastaamaan hyvin kapeasti määriteltyihin palvelutarpeisiin, tarpeisiin, jotka ovat tuotteistettavissa. Sosiaalisten ongelmien luonne taas on monimutkaisempi ja moniulotteinen. Sosiaali- ja terveyspalvelut parhaimmillaan vahvistavat kansalaisten mahdollisuuksia toimia täysivaltaisina ihmisinä, yhteisön jäseninä ja aktiivisina toimijoina. Tähän identiteetin rakentumiseen ja voimaantumiseen pitkälle tuotteistetut ja pirstotut palvelut eivät pysty. Järjestöjen tarjoamissa palveluissa on lisäksi mukana vertaistuen näkökulma. Sosiaali- ja terveyspalvelut eivät koskaan voi tyhjentyä taloudellis-hallinnollisiksi suoritteiksi, vaan niissä on yksilön tasolla aina kyse perusoikeuksien toteutumisesta, yksilöllisiin tarpeisiin vastaamisesta ja osallisuudesta. Koko yhteisön tasolla kyse on yhteisön rakentamisesta, yhteiskunnan integraation ja koheesion edistämisestä, solidaarisuuden ja demokratian toteutumisesta.

Kansalaisten kaIll1alta hyvinvointimallimme lähtökohta, riittävien sosiaali- ja terveyspalveluiden turvaaminen kaikille kansalaisille asuinpaikasta riippumatta ja julkiselle vallalle määritelty vastuu sen varmistamisessa on kestävä. Sen kautta huolehditaan kansalaisten tasa-arvosta, palveluiden saatavuudesta myös haja-asutusaluilla harvaan asutussa maassamme sekä palveluiden laadusta. Sen kautta taataan palveluiden saanti kaikille kansalaisille maksukyvystä riippumatta. Hyvinvointimallimme nauttii vahvaa kansalaisten tukea.

Sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton näkemyksen mukaan sosiaali- ja terveyspalveluiden tasa-arvon turvaamista ja kaikkien kansalaisten mahdollisuutta palveluiden saantiin ei saa vaarantaa palveludirektiivin kautta. Suomalaisen hyvinvointimallin peruslähtökohdat ja toimintaperiaatteet vaarantuvat, mikäli sosiaali- ja terveyspalvelut rinnastetaan muuhun markkinaperusteiseen palvelutoimintaan.


4. Alkuperämaaperiaate vaarantaa sosiaali- ja terveyspalveluiden asiakkaiden oikeusturvaa

Palveludirektiiviehdotukseen sisältyvä alkuperämaaperiaate ei sovellu lainkaan sosiaali- ja terveyspalveluihin. Nykyisen lainsäädäntömme mukaan yksityisten palveluntuottajien tulee saada toimintaansa lupa lääninhallituksilta ja täyttää lainsäädäntömme vaatimukset henkilöstön pätevyyden, palveluiden laadun ja henkilöstömitoitusten osalta. Direktiiviehdotuksen mukaan toisesta jäsenmaasta käsin palveluja tarjoavalta yritykseltä ei voi vaatia ilmoitusta, luvan hankkimista ja rekisteröitymistä. Tämä on ristiriidassa Suomen nykyisen lainsäädännön kanssa. Se veisi mahdollisuuden etukäteisvalvonnalta, joka sosiaali- ja terveyspalveluiden alueella on välttämätöntä, koska palveluiden käyttäjillä ei itsellään useinkaan ole resursseja sitä tehdä. Mikäli ehdotus tulisi tällaisenaan voimaan, se vaarantaisi palveluiden laatua sikäli, että palveluiden laadun kriteerit on välttämätöntä määritellä kansallisella tasolla. Palveluiden laatuun liittyy oleellisena sosiaali- ja terveyspalveluiden alueella henkilökohtainen vuorovaikutus, paikallisten olosuhteiden ja kulttuurin tuntemus sekä asiakkaan oikeus palveluun omalla kielellään. Erityisen suuren riskin alkuperämaaperiaate muodostaisi sellaisten ihmisten mm. lasten, vammaisten, mielenterveyskuntoutujien ja päihdeongelmaisten kohdalla, jotka eivät aina pysty omia oikeuksiaan puolustamaan.

Alkuperämaaperiaate vaarantaa palveluiden käyttäjien oikeusturvaa myös sikäli, että nykyisin sosiaali- ja terveyspalveluiden alueella olevat valituskanavat eivät enää toimisi. On täysin epärealistista olettaa, että suomalaiset sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttäjät pystyisivät ristiriitatilanteissa valvomaan oikeuksiaan vieraalla kielellä ulkomaista yritystä vastaan ja saamaan oikeutensa turvatuksi.

Alkuperämaaperiaate voisi myös suosia ulkomaisia yrityksiä suhteessa suomalaisiin, joiden on noudatettava omaa lainsäädäntöämme ja sen edellyttämiä laatuvaatimuksia.

Sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton näkemyksen mukaan alkuperämaaperiaate ei sovellu lainkaan sosiaali- ja terveys palveluiden alueelle, koska se vaarantaa asiakkaiden oikeusturvaa sekä palveluiden valvontaa ja laatua. On lähdettävä liikkeelle siitä, että kaikkia palveluntuottajia koskevat samat laatu- ja valvontakriteerit ja asiakkaan kannalta on olemassa toimivat oikeusturvan takaavat valitusmekanismit.


5. Rahapelitoiminta tulee säilyttää palveludirektiivin ulkopuolella

Pelitoiminta on ollut kansallisesti säädeltyä ja eri maissa hyvin eri tavalla historialliset ja kulttuuriset tekijät huomioon ottaen järjestettyä. Pelitoimintojen järjestämisen ja mahdollisen liikkuvuuden tulee olla kansallisessa kontrollissa. Jos pelitoiminta vapautettaisiin kilpailulle sisämarkkinoilla, se vääjäämättä merkitsisi myös EU:n ulkopuolelta tulevan tarjonnan vyörymistä sisämarkkinoille, mikä ei ole toivottavaa.

Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto yhtyy rahapelitoiminnan osalta niihin näkemyksiin, jotka Sosiaali- ja terveysjärjestöjen yhteistyöyhdistys YTY on omassa lausunnossaan esittänyt kauppa- ja teollisuusministeriölle. Rahapelitoiminta ei ole vain viihteen tai palvelujen tarjoamista ihmisille. Sen haitat on minimoitava ja siitä pystytään huolehtimaan kansallisen lainsäädännön avulla. Suomalaisen erityispiirteen, Raha-automaattiyhdistyksen, toiminnallinen historia on myös muistettava. Kahdeksan valtakunnallista järjestöä perusti sen vuonna 1938 valtiovallan kanssa tehdyn neuvottelusopimuksen pohjalta. Silloin luodut yhteistyön periaatteet ovat edelleen voimassa. Uusi 1.1.2002 voimaan tullut arpajaislaki edelleen vahvistaa nämä periaatteet. Ratkaisu on osoittautunut kansallisesti vahvaksi ja toimivaksi ja kansainvälisesti ainutlaatuiseksi ja kadehdittavaksi. Kansallisen edun mukaista on pitää kiinni suomalaisesta järjestelmästä.. Raha-automaattiyhdistyksen tuotosta hyötyvät järjestöjen toiminnan kautta mm. moniongelmaiset, lapset, vammaiset, mielenterveyskuntoutujat, päihderiippuvaiset ja monet pienet erityisryhmät, joiden tuki ei olisi muuten turvattavissa. Järjestöt luovat vertaistuen ja erilaisten liittymisen mahdollisuuksien kautta hyvin erilaisissa elämäntilanteissa oleville ihmisille mahdollisuuden rakentaa omaa identiteettiään ja kiinnittyä yhteisöön.

Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto pitää välttämättömänä, että rahapelitoiminta rajataan palveludirektiivin ulkopuolelle. Rahapelitoimintaa koskevia mahdollisia yhdenmukaistamistarpeita tulee tarkastella erillisenä prosessina. Raha-automaattiyhdistyksen asema tulee tulevaisuudessakin turvata.

 

Edellinen sivu | Sivun alkuun | Tulosta tämä sivu