Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto






	Olet tässä: Etusivu > Kannanotot > Lausunnot > Lausunto

Etusivu STKL Koulutus Tutkimus Julkaisut Kannanotot Lausunnot Tiedotteet Alueellinen toiminta Kansainvälinen toiminta Projektit Mitalit Yhteystiedot Sosiaali- ja terveysviesti Sosternet Palaute Ilmoittautuminen Intranet In English På svenska	Lausunto 30.11.2005 Sosiaali- ja terveysministeriölle LAUSUNTO SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON MAKSUPOLITIIKAN JA MAKSUJÄRJESTELMÄN UUDISTAMISTA SELVITTÄNEEN TOIMIKUNNAN MIETINNÖSTÄ Sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton näkemyksen mukaan maksupolitiikan ja maksujärjestelmän uudistamista selvittäneen toimikunnan mietintö on sosiaali- ja terveyspoliittisesti tärkeä ja nostaa esiin merkittäviä jatkotyötä vaativia lisäselvitysehdotuksia. Kommentteinaan neuvottelukunnan mietintöön Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto nostaa esiin seuraavat huomiot: 1. Toimikunnan yleislinjaus verorahoitteisuuden säilyttämisestä palvelujen perustana on tärkeää paitsi palvelujen turvaamisen näkökulmasta myös koko pohjoismaisen hyvinvointimallin säilymisen kannalta. Maksupolitiikka toimii keskusliiton mielestä sinällään tärkeänä ohjausmekanismina sosiaali- ja terveyspoliittisten tavoitteiden toteutumisen näkökulmasta. Tärkeä yleisperiaate, jota toimikunta on työssään ja esityksissään noudattanut on myös se, että maksut voivat olla enintään palvelujen tuotantokustannusten sekä esim. päivähoidon vuorohoidon osalta käytetyn tuntimäärän suuruisia. 2. Terveydenhuollon maksujen osalta on jatkossa arvioitava, etteivät maksut missään tilanteessa toimi esteenä tarkoituksenmukaisen hoidon saamiselle. Maksujen poistaminen kokonaan alle 18-vuotiaiden erikoissairaanhoidosta ja vuodeosastohoidosta toimii oikea-aikaisen hoidon näkökulmasta myös ennalta ehkäisevänä ja lisää tasa-arvoa erityisesti sairaanhoitopalveluja paljon käyttämään joutuvien perheiden osalta. Se on keskusliiton näkemyksen mukaan kannatettava ja hyvä ehdotus. 3. Pohjoismaisen hyvinvointimallin näkökulmasta tarkasteltuna eräät toimikunnan merkittävimmät ehdotukset koskevat lasten päivähoidon maksuja. Päivähoitomaksuja tarkasteltaessa keskusliiton mielestä kantavana periaatteena tulee olla lapsen edun ja varhaiskasvatuksellisten tavoitteiden toteutuminen kaikissa tilanteissa. Lasten subjektiivinen oikeus päivähoitoon on merkittävä naisten työssäkäynnin mahdollistajana niin tasa-arvon kuin kansantaloudellisen kilpailukyvynkin kannalta. Päivähoidon maksujen tulosidonnaisuus on tärkeä lähtökohta, vaikka maksut muodostavatkin vain noin 15% päivähoidon tuotantokustannuksista. Keskusliiton näkemyksen mukaan päivähoidon maksujen tulee olla tasoltaan sellaisia, että ne eivät luo esteitä perheiden aikuisten, erityisesti naisten, työhön osallistumiselle. Koska päivähoidon maksut kohdistuvat useimmiten perheiden siihen elämänvaiheeseen, jolloin kotitalouksien palkkatulot ovat vasta kehityskaarensa alkupäässä ja toisaalta esim. kodinperustamisesta aiheutuvat kustannukset ovat kaikkein suurimmat, tulee niihin kiinnittää erityistä huomiota. On myös syytä muistaa, että lapsilisien korotukset eivät ole seuranneet lainkaan riittävässä määrin kustannustason nousua. Usein etenkin keskituloiset perheet jäävät erilaisten tulonsiirtojen tulorajojen ulkopuolella ja joutuvat kantamaan kustannuksista suuren taakan. Tätä päivähoitomaksut voivat edelleen lisätä. Varhaisimmat syrjäytymisen askeleet otetaan kaikkein pahimmissa tilanteissa jo päiväkotivaiheessa, jolloin tämän elämänvaiheen onnistumiseen liittyvät ratkaisut ovat ennalta ehkäisevästä näkökulmasta merkittävät. Keskusliiton näkemyksen mukaan toimikunnan ehdotus perhekäsityksen muuttamiseksi on välttämätön perheiden erilaiset elämäntilanteet huomioiden. Päivähoidon kustannusten ja palvelujen turvaamisen näkökulmista tarkasteltuna päivähoitomaksun korottaminen on pääperiaatteeltaan kannatettavaa, mutta mahdollisen korotuksen tulee olla suhteessa perheiden todelliseen maksukykyyn. Keskusliiton näkemyksen mukaan perheiden nettotulojen ja käytettävissä olevien tulojen välillä on runsaasti vaihtelua, joka tulisi pystyä huomioimaan entistä paremmin päivähoitomaksua määritettäessä. Enimmäismaksun tuloraja luo nykyisin perhekoot huomioiden liian usein tilanteita, joissa keskituloinen yksinhuoltaja maksaa lapsensa päivähoidosta saman maksun kuin kahden hyvätuloisen aikuisen perhe. Tulevaisuuden työvoimatarpeiden ennakoinnin ja palvelujen rahoituksen turvaamisen näkökulmista on erittäin tärkeää, että päivähoitomaksut eivät estä tai lannista ihmisten halua omatoimiseen selviytymiseen. 4. Monet toimikunnan ehdotuksista tukevat sosiaali- ja terveyspolitiikan kannalta keskeistä pitkän tähtäimen tavoitetta laitoshoidon vähentämiseksi ja korvaamiseksi avohoitopalveluilla. Väestön ikääntyessä yhä terveempänä ja eliniän ennusteen kasvaessa tämä onkin oikea ja tärkeä suunta, jota keskusliitto kannattaa kun vielä huomioidaan uhkaava sosiaali- ja terveysalan työvoimapula. Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto haluaa kuitenkin lausunnossaan nostaa esiin huolensa siitä, etteivät avohoitopalvelut saa missään tapauksessa korvata tarkoituksenmukaista laitoshoitoa sellaisissa tilanteissa, joissa avopalveluiden varassa selviytyminen ei ole enää mahdollista ja siten vaarantaa ihmisten sosiaali- ja terveysturvan toteutumista. 5. Erityisesti kotona annettavien palveluiden ja asumispalveluiden maksujen kohdalla esitelty malli palvelu- ja hoitosuunnitelman laatimisesta yhdessä käyttäjän kanssa maksujen perustaksi on keskusliiton näkemyksen mukaan hyvä toimintatapa. Suunnitelman laatimisen yhteydessä tulee kuitenkin huolehtia, että asiakas tulee riittävällä tavalla kuulluksi ja maksut ovat todellisessa suhteessa käytettävissä oleviin tuloihin. 6. Toimikunnan ehdotukset pikaisen jatkovalmistelun käynnistämiseksi maksukyvyn mukaan määräytyvien asiakasmaksujen määräytymisperusteena käytettävän tulokäsitteen ja yhteisen maksukaton suhteen ovat keskusliiton mielestä välttämättömiä. Keskusliiton näkemyksen mukaan yhden yhteisen maksukaton aikaansaaminen on erittäin tärkeää erityisesti pitkäaikaissairaiden ja muiden ihmisryhmien kannalta, jotka tarvitsemat samanaikaisesti monia eri palveluita. Toimikunnan ehdottamaa maksukattotyöryhmän perustamista tulee kiirehtiä. Mahdollisen sairausvakuutuksen ja Kelan maksukattojen yhdistämisessä tai vastaavassa mallissa on toimikunnankin mielestä päästävä ratkaisuun, joka estää sosiaali- ja terveydenhuollon maksujen kohtuuttomuuden. Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto korostaa, että tässä asiassa on edettävä ennen kuin esimerkiksi luovutaan ns. maksujen välikatoista tai ennen kuin maksuja korotetaan. Keskusliiton arvion mukaan toimikunnan tavoittelema maksujärjestelmän yhdenmukaistaminen ja selkeyttäminen yhden asiakasmaksulain alle on erittäin kannatettava periaate. Selkeyttäminen tekee paitsi järjestelmän helpommin tarkasteltavaksi ja lisää sen läpinäkyvyyttä, myös helpottaa käytettävyyttä ja lisää mm. alueellista tasa-arvoa. Järjestelmä pitää sisällään monta mielenkiintoista kokeiluehdotusta, joiden toimivuuden arvioimiseen riittävän soveltamisajan kuluttua tulisi myös pystyä varaamaan resursseja. 7. Toimikunta ehdottaa maksujen indeksisidonnaisuutta. Keskusliitto pitää välttämättömänä sitä, että ei edetä vain maksujen indeksisidonnaisuudessa, vaan ennen sitä tulisi varmistaa tulorajojen ja erilaisten tukien indeksisidonnaisuus. On syytä muistaa, että monien sosiaaliturvaetuuksien todellinen arvo suhteessa kustannustasoon on viime vuosien aikana selvästi laskenut ja tätä ei ole otettu uudistuksia tehtäessä huomioon. 8. Toimikunta ehdottaa, että tulevaisuudessa laissa mainitut palvelut voivat olla maksullisia ja kunnat eivät saisi periä muista kuin laissa mainituista palveluista maksuja. Asiakkaiden kannalta tulisi arvioida, mistä ylipäätänsä voidaan periä maksuja ja miten lain noudattamista valvotaan. 9. Maksutoimikunnan työn jatkovalmistelu tulee toteuttaa yhteistyössä eri tahojen kanssa. Maksutoimikunnan jatkotyössä on tärkeää, että työn pohjana ovat riittävän monipuoliset selvitykset ja laskelmat uudistusten vaikutuksista. Helsingissä 30.11.2005 SOSIAALI- JA TERVEYSTURVAN KESKUSLIITTO ry Elli Aaltonen liittohallituksen puheenjohtaja Riitta Särkelä toiminnanjohtaja Edellinen sivu \| Sivun alkuun \| Tulosta tämä sivu	Sosiaali- ja terveydenhuollon maksutoimikunnan mietintö