 |

Etusivu

STKL

Koulutus

Tutkimus

Julkaisut

Kannanotot

Lausunnot

Tiedotteet

Alueellinen
toiminta

Kansainvälinen
toiminta

Projektit

Mitalit

Yhteystiedot

Sosiaali-
ja terveysviesti

Sosternet

Palaute

Ilmoittautuminen

Intranet

In
English

På
svenska
|
 |
Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle
Asia:
Lausunto hallituksen esityksestä HE 37/2008 vp laeiksi sosiaali-
ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain sekä
sosiaalihuoltolain 29 b ja 29 d §:n muuttamisesta
Pyydettynä lausuntona Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto toteaa
seuraavaa:
1. Asiakasmaksujen muutos ja maksukatto on kytkettävä
SATA–komitean työhön ja käsiteltävänä olevan lakiesityksen
valmistelusta erillisenä tulee tässä vaiheessa luopua
Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto ry pitää tärkeänä sitä, että
hallitus on käynnistänyt merkittävänä uudistuksena sosiaaliturvan
kokonaisuudistuksen, SATA- komitean työn. Komitean asettamisen
yhteydessä on todettu, että kyse on mittavasta ja monimutkaisesta
uudistuksesta, joka vaatii aikaa ja että asioita on tarkasteltava
kokonaisuutena. Tähän näkemykseen STKL yhtyy.
Keskusliiton mielestä asiakasmaksut ja hallitusohjelmassa oleva
sosiaali- ja terveydenhuollon sekä lääkekustannusten yksi yhtenäinen
maksukatto kuuluvat osaksi sosiaaliturvan kokonaisuudistusta ja
niitä ei tule viedä eteenpäin erillisinä ja irrottaa komitean
työstä. Mitään sisällöllistä, sosiaali- ja terveyspoliittista eikä
taloudellista perusteltua asiakokonaisuuden irrottamiselle SATA-
komitean työstä ei ole.
Hallituksen esityksen perusteluissa myös todetaan, että uudistus voi
lisätä joltakin osin tarvetta toimeentulotuen käyttöön.
Lähtökohtaisesti ihmisten toimeentulotuesta riippuvuuden lisäämistä
keskusliitto ei voi pitää hyväksyttävänä. Se on myös SATA- komitean
työn tavoitteiden kanssa ristiriitaista.
Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto pitää välttämättömänä, että
asiakasmaksuista annetun lain muuttamista ei viedä eteenpäin nyt,
vaan siitä luovutaan ja asiakokonaisuus kytketään osaksi SATA
-komitean työtä, johon se sisällöllisesti kuuluu. Keskusliitto
haluaa muistuttaa siitä, että myös hallitusohjelmassa
maksupolitiikan uudistaminen on kytketty sosiaaliturvan
kokonaisuudistukseen.
STKL ei myöskään pidä hyväksyttävänä sitä, että tietoisesti ollaan
uudistuksen kautta lisäämässä osan ihmisten riippuvuutta
toimeentulotuesta.
2. Asiakas- ja palvelumaksujen korotuksia ei tule toteuttaa ja
yksilökohtainen harkinta ei ratkaise järjestelmän ongelmia
Lakiesitys pitää sisällään sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas- ja
palvelumaksujen korottamisen 1.8.2008 alkaen. Muutoksella halutaan
toteuttaa hallitusohjelmassa mainittu asiakasmaksujen
jälkeenjääneisyys. Samalla on tarkoitus toteuttaa asiakasmaksujen
sitominen indeksiin. Kuntien arvioidaan saavan 60 miljoonaa euroa
enemmän tuloja, mutta kuntien valtionosuuksia vähennetään saman
verran. Asiakasmaksujen korotusta ei voi perustella sillä, että se
merkitsisi kuntien kannalta tulonlisäystä.
Palvelujen käyttäjien kannalta asiakas- ja palvelumaksujen korotus
ei ole hyväksyttävä. Jo tällä hetkellä palvelujen käyttäjien vastuu
asiakasmaksujen kautta on Suomessa muita Euroopan maita suurempi.
Asiakasmaksuilla katetaan tällä hetkellä noin 8 prosenttia
kokonaiskuluista. Siitä huolimatta ihmisten ja kotitalouksien
rahoitusvastuuta halutaan entisestään lisätä.
Suomessa on kaksikanavainen terveyspalvelujärjestelmä, jossa
työterveyshuolto hoitaa työssäkäyvien ja usein hyvin toimeentulevien
terveyspalvelutarpeet maksuttomasti. Julkisten terveyspalvelujen
varassa olevat ovat usein pienituloisia ihmisiä. Asiakas- ja
palvelumaksujen korotus heikentää erityisesti paljon palveluja
tarvitsevien vammaisten ja pitkäaikaissairaiden asemaa. Samaan
suuntaan vaikuttavat suunnitellut lääkekustannusten uudistukset,
jotka tuottavat lisäkustannuksia sekä asettavat eri asiakasryhmiä
eriarvoiseen asemaan. Pitkäaikaissairaiden ja vammaisten henkilöiden
asema on suhteellisesti jo tähän mennessä heikentynyt muihin
väestöryhmiin verrattuna. Erityisesti pitkäaikaissairauden ja
köyhyyden välillä on selvä yhteys. Asiakasmaksujen korotus on
erityisesti näiden paljon palveluja tarvitsevien ihmisryhmien
kannalta lisää köyhdyttävä ratkaisu.
Hallituksen esityksen yleisperusteluissa nostetaan esille
mahdollisuutena yksilökohtainen harkinta ja mahdollisuus sen
pohjalta maksujen alentamiseen tai maksuvapautuksiin. Se ei takaa
riittävää oikeusturvan toteutumista keskusliiton näkemyksen mukaan.
Tässä keskusliitto yhtyy Epilepsialiiton lausunnossaan esiin
nostamaan kantaan.
Vammaisfoorumi ry esitti jo toukokuussa 2007 eduskunnan sosiaali- ja
terveysvaliokunnalle, sosiaali- ja terveysministereille,
Kansaneläkelaitokselle ja Kuntaliitolle huolensa tilanteesta.
Vammaisfoorumi katsoi, että asiakasmaksujen ja lääkekustannusten
kokonaisuus synnyttää erityisesti pienituloisille vammaisille ja
pitkäaikaissairaille ihmisille tilanteita, joissa Suomen
perustuslain 6 §:n mukainen yhdenvertaisuus ja 19 §:n mukainen
oikeus sosiaaliturvaan eivät toteudu. Sosiaali- ja terveysturvan
näkemys on sama kuin Vammaisfoorumin.
Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto toistaa tässä yhteydessä jo
lokakuussa 2007 valtion talousarvion käsittelyn yhteydessä sekä
sosiaali- ja terveysvaliokunnassa että valtiovarain-valiokunnan
sosiaali- ja työjaoksessa esittämänsä kannan, että asiakasmaksujen
korotuksesta tulee luopua. Keskusliiton näkemys asiasta on sama kuin
valiokunnalle toimitettu sen jäsenjärjestöistä koostuvan 23
kansanterveysjärjestön kanta asiaan.
Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto vastustaa suunniteltuja
asiakasmaksujen korotuksia. STKL pitää välttämättömänä, että näistä
suunnitelmista luovutaan. Korotuksella ei ole sosiaali- ja
terveyspoliittisia perusteita asiakkaiden, erityisesti monia
palveluita tarvitsevien asiakkaiden eikä myös kuntien tulokertymän
kannalta. Päinvastoin se heikentää erityisesti monien vammaisten ja
pitkäaikaissairaiden asemaa ja kasvattaa heidän köyhyysriskiään. Se
on ristiriidassa hallitusohjelman köyhyyden ja syrjäytymisen
tavoitteen kanssa.
STKL:n näkemyksen mukaan ensin tulee toteuttaa sosiaali- ja
terveydenhuollon ja lääkekustannusten yhtenäiseen maksukattoon
tähtäävä uudistus, johon liittyvää selvitystyötä tehdään
parhaillaan.
3. Asiakasmaksuja ei tule sitoa indeksiin ennen kuin etuuksien
osalta indeksisidonta on tehty
Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto ei pidä perusteltuna
lakiesityksessä olevaa asiakasmaksujen sitomista indeksiin tässä
vaiheessa. Niiden sitominen merkitsisi asiakasmaksujen korotuksia
myös jatkossa automaattisesti kustannuskehityksen mukaisesti.
STKL pitää nurinkurisena sitä, että asiakasmaksut sidottaisiin
lähtökohtaisesti indeksiin, kun vastaavaa indeksisidonnaisuutta ei
ole toteutettu kaikkien sosiaaliturvaetuuksien osalta. Lisäksi monet
vähävaraiset ihmiset, jotka elävät vähimmäisturvan ja perusetuuksien
varassa eivät pysty selviytymään nykyisin liian alhaisten etuuksien
varassa, vaan joutuvat turvautumaan toimeentulotukeen.
Toimeentulotuki on viimesijaiseksi ja tilapäiseksi tarkoitettu tuki.
Ensisijaisten etuuksien tasoja on SATA-komitean työn tuloksena
oikeudenmukaisuuden toteutumisen näkökulmasta korotettava, jotta
niillä voi tullaa toimeen.
STKL vaatii, että ensisijaisten etuuksien tasoja on korotettava
SATA–komitean työn tuloksena ja etuuksien varassa elävien
toimeentulotukiriippuvuutta on vähennettävä. Kaikki
sosiaaliturvaetuudet tulee sitoa indeksiin ja turvata niiden tasojen
nousu. Sitten kun kaikki sosiaaliturvaetuudet on sidottu indeksiin,
voidaan vasta edes arvioida asiakasmaksujen indeksiin sitomisen
perusteita ja mahdollisuutta.
4. Päivähoidon maksujen tarkistamisessa on otettava esitystä
paremmin huomioon monilapsisten perheiden tilanne.
Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto ry myönteisenä sitä,
että hallituksen esityksessä on päätetty aikaisemmista
suunnitelmista poiketen säilyttää ns. 0- maksuluokka ja ottaa
huomioon pienituloisten lapsiperheiden tilanne. Mikäli näin ei olisi
menetelty, kokopäivähoidon maksuttomuudesta luopuminen olisi
heikentänyt merkittävästi pienituloisten lapsiperheiden,
yksinhuoltajien, opiskelijoiden ja osa-aikaista työtä tekevien
tilannetta ja selviytymistä. Nyt valittu linja on perusteltua ja
myös sopusoinnussa hallitusohjelman kanssa, jossa korostetaan
lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia, lasten syrjäytymisen
ehkäisyä sekä lapsiköyhyyden vähentämistä.
Päivähoidon tulee olla jatkossakin keskeinen, perheiden arjen
sujuvuutta ja kasvatustehtävää tukeva sosiaalipalvelu. Tällä
hetkellä kunnissa ehkäisevää lastensuojelutyötä tehdään vähän.
Lasten pulmiin on pystyttävä tarttumaan varhain päivähoidossa, jotta
voidaan välttää tilanteiden vaikeutuminen ja kärjistyminen. Silloin
ei puhuta vielä lastensuojelulapsista, vaan lapsista, joista
tilanteiden vaikeuduttua voi tulla lastensuojelulapsia. Ongelmien
ehkäisyn näkökulmasta kaikkien ulottuvilla oleva päivähoito on
tärkeä ehkäisevän työn muoto, jolloin tilanteisiin voidaan tarttua
jo ennen kuin ongelmat ovat jo kärjistyneet. Osana kunnallista
sosiaali- ja terveystointa toimivan päivähoidon syrjäytymistä
ehkäisevät vaikutukset ovat kiistattomat. Päivähoito on tärkeä myös
erilaisissa elämäntilanteissa elävien lasten tasa-arvoisten
mahdollisuuksien turvaajana. STKL:n Sosiaalibarometri 2007 nostaa
esiin sosiaali- ja terveysjohtajien arvion, jonka mukaan päivähoito
on merkittävä ehkäisevän työn muoto. Päivähoitomaksu on yksi osa
maksupolitiikan ja sosiaaliturvan kokonaisuudistusta. Sosiaali- ja
terveysturvan keskusliitto pitää huolestuttavana sitä, että lasten
päivähoidon maksut irrotettaisiin siitä.
Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto korostaa, että päivähoito on
tärkeä ehkäisevän sosiaalipalvelun muotoja ja sitä tulee sellaisena
edelleenkin kehittää. Maksuttomalla päivähoidolla on erittäin suuri
merkitys erityisesti yksinhuoltajien, opiskelijoiden ja pätkätyötä
tekevien ihmisten kannalta. Lasten kotihoidon tukemista ja kaikkien
perheiden mahdollisuutta myös kokopäiväiseen päivähoitoon tulee
kehittää rinnan. STKL korostaa, että myös päivähoitomaksut yksi osa
maksupolitiikan ja sosiaaliturvan kokonaisuudistusta.
Jatkovalmistelussa monilapsisten perheiden tilanne ja mahdollisuus
päivähoidon käyttämiseen tulee turvata nyt käsittelyssä olevaa
esitystä paremmin.
Helsingissä 21. huhtikuuta 2008
Riitta Särkelä
toiminnanjohtaja
Juha Pantzar
kehitysjohtaja
Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto ry

Edellinen
sivu | Sivun
alkuun | Tulosta
tämä sivu
|
 |

28 sosiaali- ja terveysjärjestön kirje eduskunnalle asiakasmaksuista |
 |