Olet tässä: Etusivu > Kannanotot > Kannanotto
	Etusivu STKL Koulutus Tutkimus Julkaisut Kannanotot Lausunnot Tiedotteet Alueellinen toiminta Kansainvälinen toiminta Projektit Mitalit Yhteystiedot Sosiaali- ja terveysviesti Sosternet Palaute Ilmoittautuminen Intranet In English På svenska		SOSIAALI- JA TERVEYSALAN KESKUSJÄRJESTÖT KUNTA-  JA PALVELURAKENNE -HANKKEESTA SISÄASIAINMINISTERIÖLLE Ministeri Hannes Manninen Sisäasianministeriö Asia: Kunta- ja palvelurakenne-projekti Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto ry, Sosiaali- ja terveysjärjestöjen yhteistyöyhdistys YTY ry ja Terveyden Edistämisen Keskus ry keskeisten valtakunnallisten sosiaali- ja terveysjärjestöjen yhteistyöjärjestöinä esittävät näkemyksinään kunta- ja palvelurakenneprojektiin liittyen seuraavaa: 1. Palvelurakenne-projektin lähtökohdiksi toiminta ja asiakaslähtöisyys Palvelurakennetyötä tulee tehdä toiminnan ja hallinnon näkökulmasta. Toiminnan näkökulmasta kahdeksi tärkeäksi periaatteeksi nousevat asiakaslähtöisyys ja kyseisen palvelun luonne ja vaatima erityisosaaminen. Eri tahojen yhteistä arviota vaatii se, mitkä ovat ne palvelut, joissa tarvitaan nykyistä laajempaa väestöpohjaa ja miten alueellisuus määrittyy. Tavoitteena tulee olla asiakaslähtöinen toimintamalli. Hallinnollisten rakenteiden tulee seurata tässä palvelurakennetyössä toiminnallisuutta. Jos rakenneuudistus tehdään puhtaasti hallinnon näkökulmasta, helposti tapahtuu näennäismuutosta ja todellinen toiminta ei muutu. On myös todennäköistä, että huomiota ei kiinnitetä tarpeeksi ihmisryhmiin, jotka ovat vaikeimmassa tilanteessa ja sosioekonomisten terveyserojen näkökulmasta olennaisimpiin ryhmiin. Hyvin kouluttautuneet ja toimeentulevat hakevat palvelunsa ja tarvitsemansa tuen missä tahansa olosuhteissa, mutta monimuotoista tukea ja mahdollisuutta elämäntilanteensa muuttamiseen tarvitsevat ryhmät etääntyvät yhä kauemmaksi hyvinvointia ja terveyttä tukevista palveluista. Järjestöt ovat lähellä ihmisten arkea ja eri väestöryhmien välisten hyvinvointierojen ja sosioekonomisten terveyserojen kaventamisen näkökulmasta sillä suuri merkitys. Kun arvioidaan, minkä verran nykyiset kansalliset sosiaali- ja terveydenhuollon hankkeet ovat uudistaneet palvelukenttää, voidaan todeta, että kehitystä on tapahtunut paljon, mutta rakenteellinen uudistustyö on jäänyt toiminnallista vähemmälle. Uusimman Sosiaalibarometrin mukaan sosiaali- ja terveysalan johto näkee sosiaali- ja terveydenhuollon hankkeilla olevan merkitystä toiminnan ohjauksen ja kehittämisen kannalta ja tälle työlle tarvitaan edelleen tuki. Sen lisäksi uusia, jopa seudullisuutta laajempia palvelurakenteita tarvitaan. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakennetyössä tulee arvioida myös ennaltaehkäisevän työn toteuttamisen vaihtoehtoja seudullisina tai maakunnallisina malleina. Tämä tarkoittaa myös sen arvioimista, miten hyvinvointinäkökulma on mukana maakunnallisissa kehittämisohjelmissa ja -suunnitelmissa. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen toiminta ja tarjoama tuki toimivat jo tällä hetkellä siten, että ne tarjoavat tukea yli kuntarajojen laajemmalle väestöpohjalle. 2. Sosiaali- ja terveysalan järjestöjen osaaminen voimavarana tulee ottaa alusta lähtien mukaan valmisteluun Palvelurakenteen uudistaminen ja tulevaisuuden haasteisiin vastaaminen edellyttävät sosiaali- ja terveyspalveluiden näkökulmasta sitä, että uudistamistyöhön nivotaan sosiaali- ja terveysjärjestöt ja niiden osaaminen. Kyse ei voi olla vain julkisen, valtion ja kuntien, vastuun uudelleen hahmottamisesta. Tarvitaan toimintamalleja ja -tapoja, jotka edistävät yksityisten (järjestöjen ja palveluyritysten) ja kunnallisten palvelujen saumattomuutta. Sosiaali- ja terveysjärjestöt tuottavat tällä hetkellä 17 prosenttia sosiaalipalveluista ja 5 prosenttia terveyspalveluista. Lisäksi järjestöt tarjoavat muuta järjestöllistä tukea vertaistukea, vapaaehtoisten tarjoamaa tukea sekä erilaista neuvontaa, ohjausta ja koulutusta tietylle ihmisryhmälle. Haasteeksi nousee se, miten järjestöjen tarjoama tuki organisoidaan silloin, kun laajempia palvelurakennekokonaisuuksia kehitetään. Riskinä on, että järjestöjen tarjoama tuki ja palvelut jäävät ottamatta huomioon ja merkittävä osaamisresurssi jää käyttämättä. Suomessa järjestöillä on harvinaisen suuri merkitys monilla hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen sekä ehkäisevän työn ja varhaisen tuen alueilla. Järjestöillä on merkittävä uuden kehittäjän ja innovaattorin rooli. Näitä voidaan jatkossa entisestään vahvistaa. Palvelurakennetyö antaa mahdollisuuden hakea hyvinvointivastuun uutta olemusta, jossa selkiytyy rajat ja työnjako julkisen sektorin, kansalaisyhteiskunnan, markkinoiden ja jopa perheiden välillä. Se voi parhaimmillaan myös tukea sitä, että uudet rakenteelliset ratkaisut tukevat monituottajuusmallien kehittymistä, eivätkä hankaloita sitä. Ihmisten hyvinvointi, terveys ja itsenäinen selviytyminen rakentuvat arjessa. Tästä näkökulmasta kyse ei ole vain sosiaali- ja terveyspalveluiden toimivuudesta, vaan kaikilla hallintokunnilla on merkitystä sekä laajaa hyvinvointivastuuta. Vain sitä kautta voidaan vahvistaa ennalta ehkäisevää työtä. Sosiaali- ja terveysjärjestöt ovat yksi oleellinen toimija hyvinvointipalveluiden kentällä. Vetoamme, että jo kunta- ja palvelurakenne- projektin alkuvaiheessa sosiaali- ja terveysjärjestöt ja niiden asiantuntemus otetaan mukaan valmiste- luun. Allekirjoittaneet tahot ovat valmiita tuomaan oman ja jäsentahojensa sisällöllisen osaamisen hankkeen tueksi. Helsingissä 12. toukokuuta 2005 Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto ry Elli Aaltonen, liittohallituksen puheenjohtaja Riitta Särkelä, toiminnanjohtaja Sosiaali- ja terveysjärjestöjen yhteistyöyhdistys YTY ry Raimo Lindberg, puheenjohtaja Jouko Vasama, pääsihteeri Terveyden Edistämisen Keskus ry Mikael Fogelholm, puheenjohtaja Mika Pyykkö, toiminnanjohtaja TIEDOKSI Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre Peruspalveluministeri Liisa Hyssälä Valtiosihteerit Edellinen sivu | Sivun alkuun | Tulosta tämä sivu