KANNANOTTO KUNTA- JA PALVELURAKENNEUUDISTUKSESTA

Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto huolissaan kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta

Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto pitää tärkeänä sitä, että uudistuksessa tehtäviä ratkaisuja ei eroteta ihmisten arjesta.  Paikallisdemokratian säilyminen ja vahvistuminen on oleellinen edellytys uudistuksen toteutumiselle. Keskusliitto on huolestunut kunta- ja palvelurakenneuudistuksen valmistelutilanteesta, koska siinä on tähän asti korostunut vain rakenteiden uudistaminen eikä se, minkä tavoitteiden toteuttamiseksi uudistusta valmistellaan. Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto pitää välttämättömänä sitä, että on tehtävä linjaus perusrakenteesta. Lähtökohtana tulee olla  peruskuntamalli, jossa väestöpohja on vähintään 50 000 asukasta. Maan eri osien alueelliset erot ja lähtökohdat on otettava huomioon. Peruskuntamalli on tarpeellinen niin kuntatalouden, sosiaali- ja terveydenhuollon osaamisen vahvistamisen kuin ehkäisevän työnkin näkökulmasta. 

Peruskuntamallin avulla voidaan ottaa lähtökohdaksi eri hallinnonaloille, mm. sosiaali- ja terveys-, opetus-, työhallinto-, elinkeino- ja kaavoitusviranomaiset, kuuluva laaja hyvinvointivastuu, ei vain palveluiden tuottaminen. Lähestymistapa on tärkeä ongelmia ehkäisevän ja palvelutarpeita vähentävän työn kannalta. Vahvat peruskunnat pystyvät hoitamaan sosiaali- ja terveydenhuollon erityispalvelut ja ottamaan resurssina eri palveluntuottajat, järjestöt ja alan yritykset huomioon. Sosiaalihuollon ja perusterveydenhuollon yhteistyö muiden sektoreiden kanssa ja muu poikkihallinnollinen yhteistyö tukevat ehkäisevää työotetta, joka on monissa kunnissa vielä kehittynyt heikosti. 

Nykyinen erikoissairaanhoidon piirijako on liian pieni. Sen tulee rakentua jatkossa miljooapiireihin siten, että budjettivalta on kunnilla per capita – periaatteella. Näin varmistetaan se, ettei erikoissairaanhoito nykyiseen tapaa syö resursseja sosiaalihuollolta ja perusterveydenhuollolta. Valtakunnallista väestöpohjaa vaativien pienten väestöryhmien erityispalvelujen tulee olla valtion vastuulla. Sosiaalihuollon erityispalveluista (mm. lastensuojelu, päihdehuolto, kasvatus- ja perheneuvonta, vammaishuollon työ- ja päivätoiminta) suurin osa pystytään toteuttamaan uuden, nykyistä vahvemman kuntarakenteen sisällä. Ne palvelut, jotka edellyttävät isompaa väestöpohjaa, voidaan hankkia kuntien keskinäisin sopimuksin ilman erillisiä hallintorakenteita.

Valmisteluprosessi sisältää Sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton mielestä paradoksin: uudistuksen pitäisi vastata ihmisten tarpeisiin nykyisiä ratkaisuja paremmin, mutta valtakunnallinen valmistelu ja aluetilaisuudet näyttävät tapahtuvan lähinnä valikoidun joukon työnä. Näin suuren rakenteellisen uudistuksen pitäisi vahvistaa kansanvaltaa. Ihmisten ja järjestöjen aidon ja todellisen kuulemisen pitäisi olla rakennettuna oleelliseksi osaksi prosessia. Valmistelutyötä ei saa etäännyttää kansanvaltaisesta järjestelmästä ja antaa vain asiantuntijoiden ja viranomaisten päätettäväksi.

Sosiaali- ja terveysalan osaamisen ja osaavien työntekijöiden saannin varmistaminen ovat suuri tulevaisuuden haaste. Keskusliitto pitää välttämättömänä, että kunta- ja palvelurakenneuudistustyössä vahvistetaan kehittämistoiminnan edellytyksiä. Kehittämistoiminnan kautta voidaan synnyttää uusia toiminta- ja työtapoja. Sosiaalialan osaamiskeskukset on rakennettu vastaamaan yhtäältä sosiaalialan kehittämisen haasteisiin. Sosiaalialan osaamiskeskukset ovat tärkeitä uudistuksen näkökulmasta ja niiden riittävät toimintaedellytykset tulee turvata.

Kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa on hyvin syvässä mielessä kysymys siitä, mitä perustuslain lähtökohta julkisen vastuu riittävistä sosiaali- ja terveyspalveluista asuinpaikasta riippumatta käytännössä tarkoittaa. Tämä määrittelytyö ja hyvinvointipolitiikan tulevan suunnan poliittinen määrittely tulee olla osa tätä uudistustyötä.

Edellinen sivu | Sivun alkuun | Tulosta tämä sivu