|
|
![]() |
|||||
![]() |
![]() |
|||||
![]() |
|
|||||
|
|
||||||
|
|
||||||
| Olet tässä: Etusivu > Kannanotot > Kannanotto |
|
|||||
|
|
||||||
|
|
|
|
KANNANOTTO SUBJEKTIIVISESTA OIKEUDESTA PÄIVÄHOITOON JA
PÄIVÄHOIDON KEHITTÄMISESTÄ Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre Peruspalveluministeri Liisa Hyssälä ASIA: Subjektiivinen oikeus päivähoitoon ja päivähoidon kehittäminen Viime viikkoina on käyty julkista keskustelua päivähoidon subjektiivisen oikeuden rajoittamisesta. Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto ry esittää näkemyksinään subjektiivisesta oikeudesta päivähoitoon ja päivähoidon kehittämisestä seuraavaa: 1. Subjektiivinen oikeus päivähoitoon on universaalin hyvinvointimallin perusjalka Sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton näkemyksen mukaan eräs merkittävimpiä sosiaalipoliittisia uudistuksia on ollut subjektiivisen oikeuden ulottaminen koskemaan lasten päivähoitoa. Nyt käynnissä oleva keskustelu, mikäli se johtaa toimenpiteisiin, uhkaa keskusliiton näkemyksen mukaan paitsi päivähoitoa, myös koko universaalia hyvinvointimallia. Lasten subjektiivinen oikeus päivähoitoon on eräs merkittävimpiä yksittäisiä suomalaisten naisten työssäkäyntiä ja tasa-arvoa tukevia tekijöitä. Oikeus mahdollistaa useissa tilanteissa tasa-arvoisen työssäkäynnin naisille ja miehille ja turvaa yksinhuoltajien mahdollisuudet osallistua työmarkkinoille. Lisäksi sen merkitys on erittäin tärkeä myös tehokkaan opiskelun ja työttömyyden kohdatessa työnhaun mahdollistajana. Subjektiivisen päivähoito-oikeuden syrjäytymistä ehkäisevät vaikutukset ovat kiistattomat. Erilaisista lähtökohdista tulevien lasten kasvaminen yhdessä tukee varhaisvaiheen kasvua niin osallisuuden kuin sosiaalistumisenkin näkökulmista. Pahimmissa tapauksissa syrjäytymisen ensiaskeleet otetaan jo varhaislapsuudessa, jonka estämiseksi päivähoito on erittäin tehokas ja edullinen väline. 2. Subjektiivisesta oikeudesta luopumisen sijaan on kehitettävä vaihtoehtoisia päivähoito- ja kerhomalleja sekä arvioitava päivähoitomaksujen porrastusta Subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajoittamista koskevan keskustelun sijaan, Sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton näkemyksen mukaan pitäisi nostaa entistä enemmän tarkasteluun vaihtoehtoisten mallien kehittämisen sekä käyttöönoton näkökulmia. Keskusliiton mielestä päivähoidossa tulee entisestään kehittää erilaiset elämäntilanteet paremmin huomioon ottavia päivähoitomalleja. Nyt usein tilanne on se, että tarjolla olevat vaihtoehdot sanelevat myös rajat liikkumiselle. Jos toimivia vaihtoehtoja kokopäivähoidolle ei ole tarjolla, on asiakas pakkovalinnan edessä ja päätyy kokopäivähoitoon, vaikkei sitä täysimääräisesti tarvitsisikaan. Vaikka subjektiivisen päivähoito-oikeuden peruslähtökohtana onkin oltava oikeus kokopäivähoitoon, on sen rinnalle pyrittävä luomaan todellisia osapäivähoidon vaihtoehtoja. Nämä mahdollisuudet ovat erityisen tärkeitä muun muassa niille perheille, joista toinen vanhemmista on kotona. Yksi esimerkki hyvin toimivasta vanhempien kasvatustyötä tukevasta sekä lasten kehitystä ja kasvua edistävästä päivähoitomuodosta on avoin päiväkoti. Avoin päiväkoti on tarkoitettu nimenomaan kotonaan lasta hoitaville perheille. Käytännön tasolla kunnissa tällä hetkellä suurin ongelma ja kehittämishaaste on osapäivähoidon ja muiden vastaavien vaihtoehtojen puute. Jotta osapäivähoito olisi todellinen vaihtoehto, tulee myös arvioida sen maksujen suhdetta kokopäivähoidon maksuihin. Osapäivähoidon kehittämistä arvioitaessa tulee vaihtoehtojen joukkoon nostaa entistä vahvemmin myös iltapäivä- ja muun kerhotoiminnan mahdollisuudet. Paitsi osapäivähoidon osalta, tulee päivähoidon maksuluokkia tarkastella myös kokopäivähoidon osalta. Nykyisessä mallissa enin osa päivähoidon asiakkaista maksaa saman päivähoitomaksun, jonka katto tulee myös usein nopeasti vastaan. Pienituloinen yksinhuoltaja täyttää tulotasoltaan usein liian helposti saman täyden maksuluokan kriteerit, kuin esimerkiksi kahden hyvätuloisen palkansaajan taloudet. On syytä muistaa, että universaalissa mallissamme päivähoito on yksi niistä asioista, joista muut EU- maat ovat olleet hyvin kiinnostuneita, koska vastaava järjestelmä monista maista puuttuu. Se on nähty myös talouden kehittymisen kannalta tärkeänä asiana. Helsingissä 13. syyskuuta 2005 Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto ry Elli Aaltonen liittohallituksen puheenjohtaja Riitta Särkelä toiminnanjohtaja Edellinen sivu | Sivun alkuun | Tulosta tämä sivu |
|
|
|
![]() |
||||||
|
|
||||||