Suomalainen hyvinvointimalli on vedenjakajalla: oikeudenmukaisuutta on vahvistettava
ja julkisen vallan kannettava vastuunsa

Suurin osa suomalaisista pitää oikeudenmukaisuutta ja tasa-arvoa tärkeinä, mutta niiden nähdään toteutuvan riittämättömästi. Eri mittareilla arvioituna noin puoli miljoonaa suomalaista kokee hyvinvoinnissaan olevan pulmia. Heillä on vaikeuksia selviytyä taloudellisesti ja tähän kietoutuu usein myös sosiaalisen hyvinvoinnin ja terveyden ongelmia. Yli puolella avun tarpeessa olevista kotitalouksista on ollut vaikeuksia saada apua. Hälyttävää on se, että mitä useampia tuen tarpeita on, sitä vaikeampaa on myös avun saanti. Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto pitää välttämättömänä sitä, että oikeudenmukaisuus nostetaan yhteiskunnallista päätöksentekoa ohjaavaksi arvoksi. Köyhyyttä tulee määrätietoisesti vähentää ja vaikeuksissa olevista ihmisistä on pidettävä nykyistä parempaa huolta.

Suomalaiset kantavat vastuuta itsestään ja läheisistään. Lähiyhteisön tuella on tärkeä merkitys. Sosiaali- ja terveysjärjestöt ovat merkittäviä tuen ja palvelujen tuottajia. Julkisilla palveluilla laajasti ja erityisesti julkisilla sosiaali- ja terveyspalveluilla on vankka kansalaisten tuki. Niiden merkitys korostuu hyvinvoinnin edellytystekijänä tuen tarpeiden kasvaessa. Suomalaiset vastustavat palveluiden markkinaistamista ja haluavat saada palvelunsa läheltä. Kolme miljoonaa suomalaista arvioi sosiaaliturva-etuuksien tason liian matalaksi ja sen tulee STKL:n näkemyksen mukaan näkyä SATA-komitean ratkaisuissa. Perusturvan tasoa tulee korottaa niin, että sillä tulee toimeen.

Sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton näkemyksen mukaan suomalainen hyvinvointimalli on vedenjakajalla. Entistä enemmän on alettu korostaa yksilön omaa vastuuta, liikkuvuutta ja palveluiden markkinaistamisen tuomia etuja kaiken yli menevinä periaatteina. On nähtävissä, että palveluita halutaan muuttaa ihmisille annettavaksi rahaksi myös silloin kun se ei ole käyttäjille realistinen ja mahdollinen vaihtoehto. STKL:n näkemyksen mukaan on suuri riski, että kuntien vastuulla olevat palvelut hajoavat ja julkinen järjestämisvastuu palveluista katoaa.

Pohjoismaisen hyvinvointivaltion on todettu kansainvälisissä vertailuissa pystyvän yhdistämään kilpailukyvyn ja kattavan hyvinvoinnin. STKL:n näkemyksen mukaan käynnissä oleva kehitys on ristiriidassa suomalaisen hyvinvointimallin perusteiden universaalien, kaikille tarjolla olevien palveluiden turvaamisen ja julkisen vahvan vastuun kanssa. Mikäli julkisen vastuu muuttuu toissijaiseksi ja ihmisten itse sekä markkinoiden uskotaan huolehtivan palvelutarpeista, häviäviä ovat ennen kaikkea heikoilla olevat ja omia oikeuksiaan puolustamaan heikosti kykenevät ihmisryhmät. Tämä merkitsee myös nykyistä syvempää yhteiskunnallista kahtiajakoa. Jos kahtiajaon annetaan tapahtua, viime kädessä häviäjiä ovat kaikki: yhteisöllisyys ohenee, yhteiskunnallinen kiinteys ja turvallisuus vähenevät. Vastakohtaisuuksien tasoittamisen keinoksi tulevat silloin kasvavat kontrollitoimet ja valtion rooli kaventuu valvonnaksi.

Keskusliitto on vakavasti huolissaan, että ihmisten tärkeänä pitämät asiat ja päätöksenteon valta-virta menevät eri suuntiin. Se näkyy jo ihmisten luottamuksen puutteena päätöksentekoon valtakunnallisesti ja kunnissa. Ihmisillä olevalle osallistumis- ja vaikuttamishalulle on luotava uusia kanavia.

STKL pitää välttämättömänä sitä, että julkinen vastuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja niiden rahoituksesta säilyy, sen sisältö määritellään ja että oikeudenmukaisuuden, tasa-arvon ja kaikista huolen pitämisen periaatteet kantavat edelleen. Tämä on poliittisen päätöksentekijöiden vastuu.

Edellinen sivu | Sivun alkuun | Tulosta tämä sivu