Olet tässä: Etusivu > Kannanotot > Kannanotto
	Etusivu STKL Koulutus Tutkimus Julkaisut Kannanotot Lausunnot Tiedotteet Alueellinen toiminta Kansainvälinen toiminta Projektit Mitalit Yhteystiedot Sosiaali- ja terveysviesti Sosternet Palaute Ilmoittautuminen Intranet In English På svenska		Sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton liittokokous 15.3.2006 Ihmisen ja yhteiskunnan hyvinvointi on taloudellisenkin menestyksen tae Sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton liittokokous korostaa, että suomalaisen yhteiskunnan tärkein tulevaisuuden menestystekijä ovat hyvinvoivat ihmiset. Hyvinvointiyhteiskunta on osoittanut olevansa niin sosiaalisesti, inhimillisesti kuin taloudellisestikin kestävä. Hyvinvointipalvelut ja sosiaaliturva ovat toimineet takeena kilpailukyvylle, joka on tehnyt Suomesta yhden maailman menestyneimmistä maista. Tätä perustaa tulee vahvistaa edelleen tulevaisuuden menestyksen takeena ja osaamista levittää vientivalttina. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen näkökulman tulee olla kaikessa päätöksenteossa mukana. Meillä ei ole varaa antaa kenenkään syrjäytyä. Päihdehaitat kasvavat hälyttävää vauhtia. Kehityssuunta on saatava kääntymään. Syrjäytymisriski voidaan havaita jo varhaislapsuudessa ja siihen on puututtava. Esimerkiksi äitien raskaudenaikaiselle päihteidenkäytölle altistuneet  lapset saavuttavat normaalin kehitystason ja mahdollisuudet normaaliin kasvuun, kun äidit ja vauvat saavat intensiivistä hoitoa niin äidin päihdeongelmaan kuin äidin ja vauvan vuorovaikutuksen kehittymiseenkin. Myös opiskelun keskeyttäminen sekä koulupudokkuus ovat estettävissä riittävän nopealla väliintulolla ja määrätietoisella tuella. Tämä edellyttää kouluissa nykyistä kokonaisvaltaisempaa vastuuta oppilaiden hyvinvoinnista ja kehityksestä. Esimerkiksi nykyinen luokkakokojen kasvattaminen heikentää kaikkien opiskelussa mukana pitämisen mahdollisuutta. Pitkäaikaistyöttömien mukana oleminen yhteiskunnassa omien voimavarojensa mukaisesti vaatii heidän tilanteidensa yksilöllistä arviointia sekä muutostyön tekemistä pitkäjänteisesti ja räätälöidysti yhdessä heidän kanssaan. Tätä ei voida jättää vain työ-hallinnon, sosiaali- ja terveystoimen ja järjestöjen tehtäväksi. Myös työelämän ja yritysten kulttuurien on muututtava näkemään ja hyödyntämään erilaisten ja eri-ikäisten ihmisten osaamista. Ikäihmiset ovat osaamis- ja kokemusresurssi suomalaiselle yhteiskunnalle. Ihmisten omatoimista selviytymistä on mahdollista tukea myös teknisillä apuvälineillä ja toimivalla yhdyskuntasuunnittelulla. Hyvinkin arkisten ratkaisujen merkitys on ratkaiseva. Esimerkiksi ikäihmiset päätyvät laitoshoitoon hissitaloista neljä vuotta hissittömiä taloja myöhemmin. Esteetön ympäristö pitää myös eri tavalla vammaiset ihmiset täysivaltaisina yhteisönsä jäseninä. Työstä saatu toimeentulo on perustavanlaatuista turvaa. Syrjäytymisen lisääntymiseen, yhteiskunnan polarisaatioon, tuloerojen kasvuun ja väestön ikärakenteen haasteeseen ei ole puututtu riittävän määrätietoisesti. Kaikkein huono-osaisimpien ihmisten elämisen edellytyksiä ei ole turvattu niin, että heillä olisi mahdollisuus ihmisarvoiseen elämään. Tulevaisuuden menestyksen kannalta merkittävimmät sosiaali- ja terveyspoliittiset valinnat tehdään nyt kansallisesti ja kansainvälisesti. Lyhytnäköisiin säästöihin ei ole varaa. On luotava pitkän aikavälin hyvinvointipolitiikkaa ja työskenneltävä pitkäjänteisesti kohti tulevaisuutta. Muutoin edessä on nykyistä eriarvoisempi ja turvattomampi yhteiskunta. Se on kehityssuunta, jota suomalaisten ihmisten enemmistö ei tahdo. Nykyistä parempi tasapaino sosiaalisen kehityksen ja taloudellisen kilpailukyvyn tavoitteiden välillä on kaikkien, myös elinkeinoelämän ja yritysten etu. Suomalaisen hyvinvoinnin turvaaminen ja kehittäminen on mahdollista vain eri tahojen yhteisten ponnistelujen tuloksena. Perustana on ihminen itse ja hänen pyrkimyksensä rakentaa omaa elämäänsä. Jos ihminen saa tarvitsemansa tuen oikeaan aikaan, hän pystyy rakentamaan menestyksellisesti omaa elämäänsä ja samalla osallistumaan myös yhteiskunnan rakentamiseen omien voimavarojensa mukaan. Ihmisten omien ponnistelujen rinnalla tarvitaan vahvaa julkista vastuuta sekä järjestöjen ja yritysten toimintaa. Tämä tuottaa yhteistä hyvinvointia ja mahdollisuuksia kilpailukykyisen yhteiskunnan kestävään kasvuun sekä toimii sosiaalisen koheesion ja turvallisuuden takeena. Sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton liittokokous vaatii, että päätöksentekijät ottavat vakavasti huomioon ihmisten hyvinvoinnin ylläpitämisen ja parantamisen. Osa nykyisten ongelmien ratkaisuista ja toimenpiteistä vaatii taloudellisia kertaponnistuksia, mutta ne maksavat itsensä pitkällä aikavälillä moninkertaisesti takaisin. Onko Suomella varaa olla käyttämättä tätä mahdollisuutta? Sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton liittokokouksen mielestä EI! SOSIAALI- JA TERVEYSTURVAN KESKUSLIITON LIITTOKOKOUS 15.3.2006 Edellinen sivu | Sivun alkuun | Tulosta tämä sivu