Olet tässä: Etusivu > Kannanotot > Kannanotto
	Etusivu STKL Koulutus Tutkimus Julkaisut Kannanotot Lausunnot Tiedotteet Alueellinen toiminta Kansainvälinen toiminta Projektit Mitalit Yhteystiedot Sosiaali- ja terveysviesti Sosternet Palaute Ilmoittautuminen Intranet In English På svenska		Sosiaali- ja terveysjärjestöjen yhteistyöyhdistys YTY ry Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto ry Terveyden edistämisen keskus ry KUNTA- JA PALVELURAKENNEUUDISTUKSEN TUETTAVA MONIPUOLISESTI IHMISTEN HYVINVOINTIA JA TERVEYTTÄ 5.10.2005 Sosiaali- ja terveysjärjestöjen yhteistyöyhdistys YTY ry, Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto ry (STKL) sekä Terveyden edistämisen keskus ry (Tekry) jäsenjärjestöineen korostavat seuraavien näkökulmien tärkeyttä kunta- ja palvelurakenneuudistushankkeen toteuttamisessa: • Lähtökohtana on oltava ennen kaikkea ihminen sekä hänen hyvinvointinsa ja terveytensä (eivät organisaatiot/hallintorakenteet) - uudistuksen myötä pystyttävä luomaan huomattavasti nykyistä paremmin ja kestävämmällä tavalla olosuhteet, jotka nimenomaisesti tukevat ja lisäävät ihmisten hyvinvointia ja terveyttä sekä sillä tavoin kaventavat vallitsevia hyvinvointi- ja terveyseroja - eri väestöryhmien hyvinvointi- ja terveyserot kasvaneet viime vuosien aikana - kuntien mahdollisuudet vaikuttaa edellä mainittujen erojen kasvamiseen eriytyneet - kunnan tai vastaavan tehtävänä on oltava ennen kaikkea kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen (elinkeinopolitiikka ei saa olla itseisarvo) - hyvinvointi on enemmän kuin rahassa tai muutoin liiketaloudellisin perustein mitattava tuote - perustuslakiin perustuvat ihmisen perusoikeudet ja kunnallinen itsemääräämisoikeus eivät saa olla ristiriidassa keskenään. • Järjestöille ja muulle vapaalle kansalaistoiminnalle varmistettava elin-/toimintatila sekä sellaisten rakenteiden/areenoiden olemassa oleminen, jotka mahdollistavat järjestöjen/erityisryhmien yms. sekä kunta- tms. organisaation edustajien säännöllisen vuorovaikutuksen - sosiaali- ja terveysjärjestöillä paikallisyhdistyksineen on keskeinen rooli osallistumisen ja liittymisen mahdollisuuksien tarjoajina erilaisissa elämäntilanteissa oleville ihmisille sekä syrjäytymisen ehkäisyssä. Osallistumismahdollisuudet, ihmisten keskinäinen vertaistuki sekä asiantuntevan tiedon saaminen ovat järjestöjen paikallisen yhdistystoiminnan merkittävintä antia. Ne ovat osa sosiaalisen pääoman ja luottamuksen rakentamista. Sen lisäksi järjestöt tuottavat virallisten tilastojen mukaan 17 prosenttia sosiaalipalveluista ja 5 prosenttia terveyspalveluista. Todellisuudessa järjestöjen rooli erilaisen tuen tarjoajana ihmisille on näitä lukuja suurempi, koska tilastointi ei tunnista laajaa arjen selviytymisen tukea eri muodoissaan - huomattava, että järjestöjen toimintalogiikka erilainen kuin julkishallinnon ja yritysten toimintalogiikat - Sosiaalibarometrin tulokset ovat jo usean vuoden ajan nostaneet esiin sen, että kuntien sosiaali- ja terveysjohto, Kansaneläkelaitoksen paikallistoimistot ja työvoimatoimisto pitävät sosiaali- ja terveysjärjestöjen merkitystä tärkeänä ja odottavat niiden kantavan tulevaisuudessa nykyistä laajempaa vastuuta ihmisten hyvinvoinnista paikallistasolla - Terveysbarometrin tulokset vahvistavat omalta osaltaan kunnan johtavien viranhaltijoiden ja luottamushenkilöjohdon käsitystä järjestöjen toiminnan merkityksestä terveyden edistämiseen osalta - sosiaalisen pääoman kertyminen edellyttää lähidemokratiaa, kiinteää yhteisöä ja yksilöiden luottamuksellista vuorovaikutusta. • Uudistuksen on saatava eri hallintokunnat (esimerkiksi sosiaali- ja terveys-, opetus-, liikunta-, nuoriso-, kulttuuri-, työhallinto-, elinkeino- ja kaavoitusviranomaiset) ymmärtämään ja sitoutumaan laajaan hyvinvointivastuuseen - tavoitteena erilaisia ihmisiä elämän eri vaiheissa tukeva kokonaisuus, joka sisältää hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen, sairauksien ja sosiaalisten ongelmien ehkäisyn, hoidon ja kuntoutuksen sekä toiminnan kaikkiin osa-alueisiin liittyvän monimuotoisen tuen - lähestymistapa on äärimmäisen tärkeä ongelmia ehkäisevän ja palvelutarpeita vähentävän työn kannalta, sillä se luo edellytyksiä ihmisten omien voimavarojen käyttöönotolle ja itsenäiselle selviytymiselle - perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon keskinäinen yhteistyö, niiden yhteistyö muiden sektoreiden kanssa sekä muu poikkihallinnollinen yhteistyö tukee ehkäisevää työotetta, joka on monissa kunnissa tällä hetkellä vähemmän kehittynyttä - yhteistyölähtöiselle käytännön toiminnalle ja sen kehittämiselle tarvitaan selkeät rakenteet ja yhteinen käsitys vastuunjaosta/johtajuudesta sekä riittävä resursointi toiminnan kaikilla osa-alueilla; kysymys ei siis ole pelkästään sosiaali- ja terveyspalveluista vaan laajasti kaikkia hallinnonaloja vastuuttavasta kokonaisuudesta - paljon esillä ollut tilaaja-tuottaja –malli sellaisenaan ohjaa erittäin vahvasti rakenteiden ja toiminnan kehittämisen nimenomaan palveluiden tuottamisen näkökulmasta ja on siksi voimakkaasti ristiriidassa edellä mainitun eri hallintokuntien (ja muiden toimijoiden) laajan hyvinvointivastuu –ajattelun kanssa; kuntalainen on nähtävä nimenomaan kuntalaisena eikä asiakkaana. • Palveluita kehitettäessä huomioitava eri väestöryhmien erilaiset tarpeet - erityistä huomiota kiinnitettävä syrjäytyneisiin tai syrjäytymisvaarassa oleviin ryhmiin - tarvitaan lähipalveluita; monille yksilöille/ryhmille on täysin mahdotonta hakea palveluita kovinkaan kaukaa asuinpaikastaan (vrt. esim. päihdehuolto). • Kehittämistyössä kokonaisuudessaan on huomioitava alueelliset erityispiirteet. • Sosiaali- ja terveysalan järjestöt ovat valmiita tuomaan oman asiantuntemuksensa ja osaamisensa kunta- ja palvelurakenneuudistushankkeen käyttöön siihen liittyvissä alueellisissa (ja kansallisissa) valmisteluryhmissä koko prosessin ajan. Lisätietoja YTY/pääsihteeri Jouko Vasama, puh. 040 590 7744 STKL/toiminnanjohtaja Riitta Särkelä, puh. 050 63 663 Tekry/toiminnanjohtaja Mika Pyykkö, puh. 0400 841 662 Edellinen sivu | Sivun alkuun | Tulosta tämä sivu