Olet tässä: Etusivu > Kannanotot > Kannanotto
	Etusivu STKL Koulutus Tutkimus Julkaisut Kannanotot Lausunnot Tiedotteet Alueellinen toiminta Kansainvälinen toiminta Projektit Mitalit Yhteystiedot Sosiaali- ja terveysviesti Sosternet Palaute Ilmoittautuminen Intranet In English På svenska		Sosiaali- ja terveysjärjestöjen yhteistyöyhdistys YTY ry Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto ry Terveyden edistämisen keskus ry HALLITUSOHJELMAKANNANOTTO Sosiaali- ja terveysjärjestöjen yhteisenä kantana me allekirjoittaneet kolme keskusjärjestöä vetoamme, että hallitusohjelmaan sisällytetään seuraavat suomalaisten hyvinvoinnin ja terveyden kannalta olennaiset tavoitteet: 1. Arjen ympäristöjen on tuettava eri väestöryhmien hyvinvointia ja terveyttä. • Hyvinvointi on yhteydessä voimaantumiseen, jolla tarkoitetaan ihmisten omaehtoista itsensä auttamista ja mahdollisuutta tehdä itseään koskevia päätöksiä. Voimaantuminen edellyttää, että varmistetaan kaikille mahdollisuus toimintaan ja itsensä kehittämiseen kuten työhön, kouluttautumiseen ja harrastuksiin sekä turvallisen tulevaisuuden odotukseen. • Terveys on tärkeä voimavara yksilön voimaantumisen mahdollistajana. Siksi on luotava olosuhteet, jotka auttavat yksilöä pitämään huolta omasta ja elinympäristönsä terveydestä jo ennen mahdollisten ongelmien ja sairauksien syntyä. Terveyttä edistävät olosuhteet tarkoittavat esimerkiksi mahdollisuuksia liikkumiseen, terveelliseen ravintoon ja sosiaaliseen kanssakäymiseen sekä riittävään lepoon. • Yksilöiden ja yhteisöjen hyvinvointi ja terveys rakentuvat tai jäävät rakentumatta arjessa. Siksi hyvinvointi ja terveys on huomioitava kaikissa suunnittelu- ja päätöksentekoprosesseissa yhteiskunnan eri aloilla ja tasoilla. Päätöksenteon hyvinvointi- ja terveysvaikutusten (ihmisiin kohdistuvien vaikutusten) ennakkoarviointi on yksi esimerkki siihen liittyvistä käytännön keinoista, joiden toteutumista on edistettävä ja tuettava. • Työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista on kehitettävä. Se on merkittävä keino lisätä lapsiperheiden ja siten sekä nykyisten että tulevien työikäisten hyvinvointia ja terveyttä (työssä jaksamista). • Perhetaustaltaan erilaisten lasten ja nuorten tervettä kasvua ja kehitystä tukeva ympäristö on turvattava nostamalla alkoholiveroa. Lisäksi on turvattava päivähoidon ja koulujen toiminnan kokonaisvaltainen kehittäminen ja riittävä resursointi. Terveyden ja sosiaalisen tasa-arvon kannalta juuri päiväkoti- ja kouluympäristöt ovat keskeisiä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen sekä syrjäytymisen ehkäisyn areenoita. 2. Seuraavan hallitusohjelman painopisteiksi on valittava hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen sekä köyhyyden ja syrjäytymisen ehkäisy. Köyhyyskierteet on katkaistava määrätietoisesti. • Merkittävimmiksi tavoitteiksi on asetettava sosioekonomisten terveyserojen kaventaminen. Nämä erot ovat viime vuosina vain kasvaneet. Kansanterveyttä edistetään tehokkaimmin vaikuttamalla terveyden taustatekijöihin ja kohdentamalla toiminta parantamaan niiden väestöryhmien terveyttä, joihin terveysongelmat kasautuvat. • Toimeentuloturvaa, etenkin vähimmäistoimeentuloturvaa, on parannettava niin, että sillä voi tulla toimeen. Samalla on selvitettävä kansalaisen perustulon toteuttamisen edellytykset ja merkitys. Toimeentuloturvan jälkeenjääneisyys reaaliansioiden kehitykseen verrattuna on korjattava. • Resursseja on suunnattava syrjäytymisen ehkäisyyn ja varhaiseen tukeen. Erityisesti on ehkäistävä lasten ja nuorten syrjäytymistä ja opintojen keskeyttämistä sekä eri ikäryhmien päihdehaittoja. • Syrjäytymiskierteet on katkaistava määrätietoisesti eri hallinnonalojen ja toimijoiden yhteistyönä. On kehitettävä uusia räätälöityjä toimintatapoja ja suunnattava työhön uusia resursseja. • Pitkäaikaistyöttömille, vajaakuntoisille ja ikääntyville on kehitettävä työ- ja toimintamahdollisuuksia. • Lapsiköyhyys on poistettava hallituskauden aikana. • Lääkekuluissa sekä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuissa on otettava käyttöön yksi yhtenäinen maksukatto ja siten ehkäistävä syrjäytymistä. 3. Hyvinvointipalvelujen saatavuus ja riittävyys on turvattava maan eri osissa sekä eri ikä- ja väestöryhmille tasapuolisesti. • Sosiaali-, terveys-, opetus-, liikunta-, nuoriso- ja kulttuuritoimi vastaavat keskeisistä hyvinvointipalveluista. Niiden järjestämis- ja rahoitusvastuun on oltava edelleen julkisella sektorilla eli valtiolla ja kunnilla. • Hyvinvointipalvelujen tuottamisessa on selkiytettävä julkisen sektorin, järjestöjen ja yritysten roolit ja vastuunjaot. Lisäksi on varmistettava edellytykset niiden kumppanuuden kehittymiselle. • Hyvinvointipalveluissa kilpailuttamista on toteutettava maltillisesti niiden erityisluonteen takia. Kilpailutuksen vaikutuksia palvelujen laatuun ja niiden käyttäjiin, kustannuksiin sekä eri palveluntuottajatahoihin on seurattava tutkimusten avulla. • Palvelujärjestelmän rahoituksen kestävyys on varmistettava. 4. Yleishyödyllisten yhteisöjen, erityisesti järjestöjen, asema ja pitkäjänteiset toimintaedellytykset on edelleen turvattava. • Kansalaistoiminnalle – ja järjestöille sen merkittävänä konkreettisena ilmentymänä – on annettava riittävät toimintaedellytykset, sillä se vahvistaa kansalaisten mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristön kehittämiseen ja päätöksentekoon. Samalla vahvistetaan ihmisten osallisuutta, luottamusta ja niiden myötä myös sosiaalista pääomaa. • Yleishyödyllisten yhteisöjen asemaa on selkiytettävä ja tunnustettava järjestöjen toiminnan yleishyödyllinen luonne. • Rahapelimonopolien asema ja keskeinen rooli suomalaisen hyvinvoinnin tukijana ja järjestöjen toiminnan tärkeimpänä rahoittajana on turvattava. Samalla on varmistettava järjestöjen toimintaedellytysten, erityisesti rahoituksen, pitkäjänteisyys. • Järjestöjen toiminnalla sekä järjestöjen ja kuntien kumppanuudella on Suomessa vahva perinne. Julkisen vallan ja järjestöjen vuoropuhelua ja kumppanuutta on vahvistettava luomalla niille pysyviä käytäntöjä ja foorumeja valtakunnallisesti, alueellisesti ja paikallisesti. • Suomen on asetettava Euroopan Unionissa (EU) tavoitteeksi, että EU huomio kansalaisjärjestöjen monipuolisen toiminnan ja tunnustaa niiden yleishyödyllisen merkityksen ja luo tältä pohjalta niille toimintaedellytykset. Lisäksi pidämme tärkeänä, että edelleen toteutetaan eri hallinnonalojen yhteistyötä edistäviä politiikkaohjelmia, joista yksi voisi tulevalla hallituskaudella keskittyä hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen sekä sosiaalisten ongelmien ja suurten kansansairauksien ehkäisyyn. Helsingissä 28.3.2006 SOSIAALI- JA TERVEYSJÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖYHDISTYS YTY ry Raimo Lindberg, puheenjohtaja Jouko Vasama, pääsihteeri SOSIAALI- JA TERVEYSTURVAN KESKUSLIITTO ry Elli Aaltonen, puheenjohtaja Riitta Särkelä, toiminnanjohtaja TERVEYDEN EDISTÄMISEN KESKUS ry Mikael Fogelholm, puheenjohtaja Mika Pyykkö, toiminnanjohtaja Edellinen sivu | Sivun alkuun | Tulosta tämä sivu