 |
  |
|||||
 |
 |
|||||
  |
 |
|||||
 |
||||||
 |
||||||
| Olet tässä: Etusivu > Kannanotot > Kannanotto |
 |
|||||
 |
||||||
 |
  Etusivu STKLKoulutusTutkimusJulkaisut KannanototLausunnotTiedotteetAlueellinen
toimintaKansainvälinen
toimintaProjektitMitalitYhteystiedot Sosiaali-
ja terveysviesti SosternetPalauteIlmoittautuminenIntranet In
English På
svenska |
 |
Sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton kommentit Hyvinvointi 2015 -ohjelman luonnokseen Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto pitää hyvänä ja tärkeänä sitä, että Hyvinvointi 2015-ohjelma on luonnosvaiheessa. Sen linjauksia tarvitaan ja on jo odotettu. Lähtökohdiltaan Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto pitää Hyvinvointi 2015-ohjelman luonnosta hyvänä. Myönteistä on elämänkaarinäkökulman ottaminen lähtökohdaksi. Erityisen onnistunut ja moniulotteinen on aktiivisen ja inhimillisen vanhuuden turvaamiseen liittyvä osuus. Toivottavaa on, että jatkotyössä ohjelmassa otetaan vielä rohkeampi ote ja ennakoidaan myös sellaisia muutoksia, jotka eivät ole vielä nyt nähtävissä. Yhdessä Stakesin työryhmän raportin ”Oikeus ja kohtuus” Hyvinvointi 2015-ohjelma muodostavat hyvän tulevaisuuden haasteisiin vastaamiseksi liittyvän kokonaisuuden. Sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton näkökulmasta on tärkeää, että jatkotyössä terävöitetään seuraavien näkökulmien tarkastelua ja huomioon ottamista: 1. Ehkäisevän työn ja varhaisen puuttumisen näkökulmaa korostetaan, mutta toimenpiteiden tasolla se näkyy liian vähän Sosiaalisten ja terveysongelmien ehkäisy on ehdottoman tärkeä näkökulma Hyvinvointi 2015- ohjelman kaltaisessa linjauspaperissa. Ehkäisevä työ ja varhainen puuttuminen näkyvät työn tässä vaiheessa vahvemmin terveyden edistämisessä, mutta ei siinäkään riittävästi. Ehkäisevän työn ja laajan, eri hallinnonalojen hyvinvointivastuun näkökulmaa, siihen liittyviä toimenpiteitä ja resursseja tulee jakotyössä oleellisesti vahvistaa. Tähän liittyen on nykyistä vahvemmin otettava huomioon myös järjestöjen tekemä ehkäisevä työ ja työ varhaisen puuttumisen alueella. 2. Huono-osaisten ihmisten näkökulma ja heidän tarpeisiinsa vastaaminen puuttuu lähes kokonaan Sosiaalialan pitkän aikavälin tavoitteita ei voi keskusliiton näkemyksen mukaan asettaa ilman, että vakava huomio kiinnitetään huono-osaisten ihmisten tarpeisiin, köyhyyteen ja syrjäytymiseen. Elämänkaaritarkastelu helposti hävittää tämän näkökulman. Hyvinvointi 2015 ohjelma ei voi lähteä vain siitä, että suurten väestöryhmien palveluista ja muista tarpeista huolehditaan, mikäli se on sosiaalialan linjaus. Jos sosiaalialan pitkän aikavälin tavoitteeksi ei aseteta syrjäytymiskierteiden katkaisua ja köyhyyden vähentämistä, sitä ei aseta tavoitteeksi mikään muukaan ohjelma. Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto pitää välttämättömänä, että Hyvinvointi 2015 -ohjelmaa täydennetään siten, että se pitää sisällään myös syrjäytymiskierteiden katkaisemisen tavoitteen ja köyhyyden vähentämisen sekä siihen liittyvät toimenpiteet. Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto on keväällä 2006 esittänyt sosiaalitakuuta huono-osaisten ihmisten palveluiden piiriin pääsyn varmistamiseksi ja pidämme sitä yhtenä välttämättömänä toimenpiteenä tulevaisuutta ajatellen. 3. Hyvinvointi 2015 tarkastelee erityisesti palveluita, sosiaaliturvaetuuksien tarkastelu lähes puuttuu Sosiaalialan tulevaisuuden haasteisiin vastaamisen kannalta sosiaaliturvaetuuksiin liittyvien pulmien ratkaisemista ei voi jättää tarkastelun ulkopuolelle. Niihin on viitattu mm. perheen ja työelämän yhteen sovittamisen yhteydessä. Ensisijaisten etuuksien liian alhaiset tasot, sen heijastuminen toimeentulotuen pitkäaikaiseen tarpeeseen, viimesijaisten etuuksien jälkeenjääneisyys ansiotulojen kehitykseen verrattuna, eri sosiaaliturvaetuuksien piiristä toisen etuuden piiriin siirtymisen pulmat sekä sosiaaliturvaetuuksien ja palkkatulojen yhteensovittamisen pulmat ovat pitkään tiedossa olleita asioita. Ne odottavat edelleen ratkaisuaan. Hyvinvointi 2015 -ohjelman ei Sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton näkemyksen mukaan ole uskottava sosiaalialan linjausasiakirja, jos edellä mainittu kokonaisuus sivuutetaan, kuten luonnoksessa on tehty. Linjaukset etuusjärjestelmään liittyen ovat välttämättömiä. Monia myönteisiä ja lupaavia avauksia sisältyy Stakesin” Oikeus ja kohtuus” raporttiin ja keskusliitto toivoo, että jatkotyössä ne otetaan vakavaan tarkasteluun myös tässä asiakirjassa. 4. Kumppanuus - ajattelu kantava periaate? Luonnoksessa todetaan, että kumppanuus-periaate on sosiaalialan tulevaisuuden linjauksiin liittyen kantava periaate. Se on hyvä ja kannatettava periaatteellinen linjaus keskusliiton näkemyksen mukaan. Kumppanuus- periaatetta ja –ajattelua tulee jatkotyössä huomattavasti avata ja myös linjata siihen liittyviä toimenpiteitä. Kumppanuuksien vahvistamisen tavoite merkitsee nykyiseen kehitykseen verrattuna suunnan muuttamisen tavoitetta; nyt kilpailuttaminen ja eri tahojen omat tavoitteet päinvastoin luovat raja-aitoja, eivät vahvista kumppanuutta. Samaan suuntaan vie myös kunta- ja palvelurakenneuudistuksen yhdeksi keskeiseksi välineeksi otettu tilaaja- tuottaja -malli. 5. Järjestöjen rooli osana hyvinvoinnin infrastruktuuria tunnustettava ja tehtävä näkyväksi Sosiaali- ja terveysjärjestöjen rooli osana suomalaista hyvinvoinnin infrastruktuuria näkyy erittäin heikosti ja kapea-alaisesti Hyvinvointi 2015 -ohjelmassa vanhuuteen liittyvää osuutta lukuun ottamatta. Oikeus ja kohtuus –raportti sisältää sen sijaan monipuolisen analyysin ja kuvauksen järjestöjen roolista. Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto pitää välttämättömänä sitä, että sosiaalialan tulevissa linjauksissa selkeästi tunnustetaan ja annetaan arvo sosiaali- ja terveysalan järjestöille osana hyvinvoinnin infrastruktuuria niin osallisuuteen, ehkäisevään työhön ja varhaiseen puuttumiseen ja myös erityisosaamista vaativien palveluiden tuottamiseen liittyen. Hyvinvointi 2015 -ohjelmassa tulee jatkotyössä näkyä myös vahvasti oikeusministeriön järjestöjen toimintaedellytyksiin liittyvän työryhmän linjaukset. Oleellista on myös nostaa Raha-automaattiyhdistyksen monopolin tärkeys sosiaalialan tavoitteiden toteuttamisen kannalta. Järjestöjen roolin ja aseman tunnustaminen ei ole näkemyksemme mukaan ristiriidassa hoivayritysten tärkeän tulevaisuuden merkityksen kanssa. Tarvittaessa keskusliitto on valmis tuottamaan aineistoa ja tekstiä järjestöjen rooliin liittyen työryhmän käyttöön. 6. Markkinaistaminen ja yleishyödylliset palvelut Hyvinvointi 2015 -ohjelmassa on jonkin verran viittauksia kansainvälistymiseen ja EU:n vaikutuksiin. Siihen liittyvät osuudet ovat kuitenkin vielä tässä vaiheessa liian vähäisen tarkastelun kohteena. Palveluiden markkinaistamisella ja sisämarkkinoiden kehittämisellä on kiistattomia vaikutuksia sosiaalialan ja sosiaalipalveluiden kannalta. Jatkotyössä on keskusliiton näkemyksen mukaan myös tarpeen linjata yleishyödyllisiin palveluihin ja erityisesti yleishyödyllisiin sosiaalipalveluihin liittyviä asioita. Tämä merkitsee myös sitä, että jatkotyössä on tarpeen nykyistä luonnosta laajemmin tarkastella eri tahojen vastuuta. Erityisen tärkeäksi tulee julkisen vastuu. 7. Ihmisten valinnanvapaus ja osallisuus Ohjelmaluonnoksessa korostetaan sitä, että ihmisten valinnanvapaus ja osallisuus vahvistuvat sosiaalialalla merkittävästi. Osallisuus ja sitä tukevat ratkaisut eivät kuitenkaan synny itsestään, koska kyse on koko hallintokulttuurin muutoksesta. Hyvinvointi 2015- ohjelman jatkotyössä tulee tarkastella tarkemmin sitä, mitä osallisuus sosiaalialalla tavoitteena merkitsee ja millaisin keinoin sille luodaan edellytyksiä. Muuten osallisuus- tematiikka jää tyhjäksi lauseeksi. 8. Muita jatkotarkastelussa huomioon otettavia näkökulmia Edellä mainittujen näkökulmien lisäksi keskusliitto pitää tärkeänä sitä, että sosiaalialan tiedon tuotantoon, sen ajantasaisuuteen sekä toiminnan arviointiin kiinnitetään luonnosta enemmän huomiota. Käsitteiden käyttö edellyttää jatkossa myös kirkastamista esim. miten nähdään hyvinvoinnin ja terveyden suhde. Keskusliiton näkemyksen mukaan hyvinvointi on yläkäsite, jonka yksi osatekijä on terveys - tekstissä käsitteellisesti lähdetään välillä toisin päin. Sosiaalialan ohjausta ja johtamista ei tarkastella juuri lainkaan vielä ja siihen liittyvät linjaukset ovat oleellisia sosiaalialan tulevaisuuden kannalta. Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto on omalta osaltaan valmis osallistumaan Hyvinvointi 2015 ohjelman jatkokehittelyyn sekä siihen liittyvän dialogin rakentamiseen. Helsingissä 8. lokakuuta 2006 Riitta Särkelä toiminnanjohtaja Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto ry |
 |
 |
 |
 |
||||||
 |
||||||
