 |
  |
|||||
 |
 |
|||||
  |
 |
|||||
 |
||||||
 |
||||||
| Olet tässä: Etusivu > Kannanotot > Kannanotto |
 |
|||||
 |
||||||
 |
  Etusivu STKLKoulutusTutkimusJulkaisut KannanototLausunnotTiedotteetAlueellinen
toimintaKansainvälinen
toimintaProjektitMitalitYhteystiedot Sosiaali-
ja terveysviesti SosternetPalauteIlmoittautuminenIntranet In
English På
svenska |
 |
Sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton kannanotto valtion talousarvioon Sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton näkemyksen mukaan valtion talousarvio vuodelle 2007 ei ratkaise vaikeimmassa tilanteessa olevien ihmisten kannalta perusongelmia, vaikka tarjoaakin sinänsä perusteltuja täsmäratkaisuja. Keskusliitto vetoaa, että alla oleviin asioihin saataisiin muutokset valtion talousarvion eduskuntakäsittelyssä. 1. On varmistettava, että kuntien saamat lisäresurssit käytännössä ohjautuvat sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämiseen Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto pitää myönteisenä sitä, että kunnille on suunnattu budjettiesityksessä lisää määrärahoja valtionosuuden ja verotulojen lisäyksellä sekä alan pitkäjänteisen kehittämisen turvaamisella. Kuntien resurssien vahvistuminen ei ole tähän saakka käytännössä riittävästi näkynyt sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuudessa ja tasossa. Erityisesti puutteet vanhustenhuollon laitos- ja kotihoidossa tulee saada korjattua. Haasteena on koko sosiaali- ja terveydenhuollon ohjausjärjestelmän uudistaminen siten, että sosiaali- ja terveydenhuoltoon kohdennetut valtionosuuden korotukset tosiasiassa kohdistuvat sosiaali- ja terveyspalvelujen parantamiseen. 2. Budjettiesitys on riittämätön köyhyydessä ja eri tukien varassa elävien ihmisten kannalta Hallituksen esitys vuoden 2007 talousarvioksi ei sisältänyt työmarkkinatuen ja työttömyyden aikaisen peruspäivärahan korottamista, eikä parannusta opiskelijoiden toimeentuloon. Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto katsoo, että sosiaaliturvaetuuksien polttavin kysymys on ensisijaisten etuuksien liian alhainen taso. Kiireellisin keskusliiton näkemyksen mukaan on työttömyyden aikaisen peruspäivärahan korottaminen. Nykyinen alhainen peruspäiväraha kasvattaa toimeentulotukimenoja ja on usein verotuksen ja todellisten vuokrakulujen jälkeen kansalaiselle alhaisempi kuin viimesijaisen toimeentulotuen perusosa ja asumisosa. Toinen välttämätön asia on opiskelijoiden opintorahan korottaminen. Opiskelijoiden ateriatuen nosto ei paranna opiskelijoiden taloudellista asemaa eikä koske toisen asteen opiskelijoita lainkaan. Kun aterioiden enimmäishinta samalla nousee, ateriatuen korotus estää vain tilanteen heikkenemisen. Vasta opintorahan korotuksella on todellista merkitystä opiskelijoiden toimeentulolle. Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto vetoaa eduskuntaan, että työttömyysturvan peruspäivärahan ja opintorahan korotus otettaisiin mukaan valtion budjettiin 2007. 3. Alkoholin verotusta tulee korottaa ja monista kunnista lähes puuttuvat päihdepalvelut tulee turvata erillisellä määrärahalla Päihdehaittojen kasvu on selvää ja tarvitaan alkoholiveron korotus kiireellisesti. Jo nyt päihdeongelmat ovat vaikeutuneet ja vakavoituneet. Samanaikaisesti päihdehuollon palveluita on hyvin puutteellisesti saatavana. Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto katsoo, että päihdepalveluiden nykyistä parempi saatavuus on turvattava erillisellä määrärahalla. 4. Kansalaisjärjestöjen toimintatila ja toimintaedellytykset tulee turvata ja varata määrärahat kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunnan toiminnalle Kansalaisjärjestötoiminnalla on Suomessa ollut vankka ja tärkeänä pidetty asema. Myös hyvinvointipalvelujen tuottamiseen tarvitaan järjestöjä vahvan julkisen sektorin rinnalla. Järjestöjen palvelutoimintaa on perinteisesti pidetty yleishyödyllisenä, niiden sääntöjen ja tarkoituspykälän mukaisena perustoimintana. Monet toimintaympäristön muutokset – mm. verohallinnon tulkinnat ja sisämarkkinasääntely – haastavat järjestöjen toimintaa. Sitä pyritään rinnastamaan yritystoimintaan ja elinkeinotoimintaan ja järjestöjen toimintatila ja edellytykset uhkaavat kaventua. Oikeusministeriössä toimi kevään 2006 työryhmä, jonka tehtävänä oli tehdä kokonaisarvio kansalaisyhteiskunnan toimintaan vaikuttavista muutoksista sekä tehdä ehdotuksia järjestöjen tilanteen vahvistamiseksi. Yksi keskeisistä ehdotuksista oli se, että järjestöjen yleishyödyllisen aseman turvaamiseksi ja asemaan liittyvien muutosten seuraamiseksi valtioneuvosto asettaa laaja-alaisen kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunnan, jonka tehtävänä on seurata ja arvioida toimintaympäristön muutosten vaikutuksia järjestöihin ja tehdä tarvittavia korjausehdotuksia. Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto pitää välttämättömänä, että valtion talousarviossa varataan määrärahat kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunnalle ja että sille suunnataan myös työntekijäresurssit. Järjestöjen kannalta oikeusministeriön ja kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelman hyvän työn jatkaminen on välttämätöntä, koska työryhmän työ oli vasta pitkän ja laaja-alaisen työn ensimmäinen vaihe. Jos neuvottelukuntaa pysyvänä rakenteena ei mahdollisteta, se on kansalaisjärjestöille vakava viesti siitä, että huolimatta hallituksen ilmaisemasta vahvasta poliittisesta tahdosta turvata järjestöjen toimintatila, käytännössä siitä ei huolehdita. Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto ry Elli Aaltonen liittohallituksen puheenjohtaja Riitta Särkelä toiminnanjohtaja |
 |
 |
 |
 |
||||||
 |
||||||
