Eduskunnan suurelle valiokunnalle

SOSIAALISEN EUROOPAN KEHITTÄMISESTÄ EI TULE LUOPUA


Lissabonin strategian tärkeä ydin on talous- ja sosiaalipolitiikan sekä ympäristöpolitiikan keskinäinen riippuvuus. Lissabonin strategia on yksi EU:n tärkeimmistä Eurooppaneuvoston päättämistä ohjelmista, joita on tehty talous- ja sosiaalipolitiikan ja niiden suhteiden kehittämisestä. Lissabonin strategiassa unionin kehityksen tavoitetaso asetettiin myös hyvin korkealle. Strategia tähtäsi myös koheesiopolitiikan parantamiseen, jonka vuoksi se oli sosiaalipolitiikan kannalta toiveita herättävä. Lissabonin strategia sisältää monia niistä keskeisistä yhteiskuntapolitiikan elementeistä, joiden varaan suomalaista/pohjoismaista hyvinvointiyhteiskuntaa on rakennettu ja joissa keskeistä on ollut se, että sosiaalipolitiikka nähdään aktiivisena taloudellista kasvua ja kansalaisten hyvinvointia ja omatoimisuutta edistävänä tekijänä.

Ohjelmakauden puolivälissä on käynyt selväksi, että optimismi oli turha ja että strategiassa asetettu tavoite oli epärealistinen. Talouden kilpailukykyindikaattorit kertovat EU:n jääneen jälkeen ”kilpailijoistaan”. Koheesioon, talous- ja sosiaalipolitiikan tasapainoisempaan soveltamiseen, teknologiseen kehitykseen ja koulutukseen asetetut tavoitteet eivät ole saaneet kovin suurta painoarvoa EU:n eivätkä Suomenkaan politiikassa. Tämä pettymys on ilmaistu komission teettämissä selvityksissä ja sen ilmaisi myös komission puheenjohtaja José Manuel Barroso 9.2.2005 Euroopan Unionin parlamentissa Strasbourgissa pitämässään puheessa. Barroso kertoi myös puheessaan, että komissio on tullut siihen tulokseen, että tarvitaan uusi alku Lissabonin strategian toteuttamiseksi, jossa on keskityttävä taloudelliseen kasvuun ja työpaikkojen luomiseen, jotta haasteet voidaan toteuttaa. Asiaa käsiteltäessä ensi viikon Eurooppaneuvoston kokouksessa.

Mikäli Barroson ehdottama prioriteetti päätetään toteuttaa se voi merkitä huomattavaa taka-askelta sosiaalipolitiikan kehittämisen alueella. On aiheellista pelätä, että laajentuneen EU:n tilanteessa sosiaalisen Euroopan kehittämisestä ollaan luopumassa ”talouden kehittämisen vuoksi”. Tästä huolestuneina eurooppalaiset sosiaalialan kansalaisjärjestöt ovat käynnistäneet SOS-kampanjan, jonka tavoite on ”pelastaa sosiaalisen Eurooppa” (Save Our Social Europa).

Pelkän talouden intressin nostaminen politiikan keskiöön voi johtaa taloudellisten ja sosiaalisten tekijöiden vastakkaisuuksien korostamiseen ja tarkoittaa Lissabonin strategiasta luopumista. Pohjoismainen kokemus osoittaa, että toimiva sosiaalipolitiikka ei ole taloudellisen kasvun rajoite: Suomen menestyminen kansainvälisissä kilpailukykyvertaisluissa antaa tästä selkeän esimerkin koko Euroopalle. Sosiaalipolitiikan kannalta huolestuttavaa on myös se, että kestävän kehityksen tavoitteita ollaan työntämässä sivummalle.

Barroson ehdotuksen toteuttaminen tarkoittaa, ettei hyväksyttävänä olevaa perustuslaillista sopimusta aiota seurata unionille näinkin keskeisessä hankkeessa. Perustuslaillisen sopimusluonnoksen III-117 artiklassa unioni lupaa ottaa sosiaaliset tavoitteet huomioon kaikessa toiminnassaan: unioni ottaa ”politiikkansa ja toimintansa määrittelyssä ja toteuttamisessa huomioon korkean työllisyystason edistämiseen, riittävän sosiaalisen suojelun takaamiseen, sosiaalisen syrjäytymisen torjumiseen sekä korkeatasoiseen koulutukseen ja ihmisten terveyden korkeatasoiseen suojeluun liittyvät vaatimukset.”

Vetoamme Teihin, eduskunnan Suuren valiokunnan jäsenet, että omalta osaltanne toimisitte siten, että Lissabonin strategian ja EU:n perustuslakiin kirjattujen sosiaalipoliittisten tavoitteiden säilyttämiseksi talouspolitiikan tavoitteiden rinnalla ja aktiivisena osana EU:n kehittämisen poliittista. Uskomme, että Suomen edustajilla on mahdollisuus vaikuttaa asiasta Eurooppaneuvostossa tehtäviin päätöksiin.


Sosiaalipolitiikan maailmanneuvoston (Suomen International Council on Social Welfare)
Suomen toimikunta

Puheenjohtaja, professori Mikko Mäntysaari

Pääsihteeri Leif Rönnberg


Lisätietoja:
ICSW:n pääsihteeri Leif Rönnberg, puh. 050 63 664

Edellinen sivu | Sivun alkuun | Tulosta tämä sivu

Kts. myös
Sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton tiedote