|
|
![]() |
|||||
![]() |
![]() |
|||||
![]() |
|
|||||
|
|
||||||
|
|
||||||
| Olet tässä: Etusivu > Tiedotteet > Tiedote |
|
|||||
|
|
||||||
|
|
|
|
Kansalaisvaikuttajien kirje 14.4.2004
pääministeri Matti Vanhaselle Arvoisa pääministeri, EU:n perustuslaissa tulee juridisesti sitovalla tavalla varmistaa jäsenvaltioiden mahdollisuus edelleen päättää kansallisesti hyvinvointipolitiikasta. Perustuslaissa hyvinvointipolitiikkaa ei saa alistaa kauppapoliittiselle päätöksenteolle eikä sisämarkkinalainsäädännölle. Vetoamme hallitukseen, että Suomi ei tyydy julkilausumaan, vaan varmistaa kansallisen päätösvallan säilymisen: ESITYS 1: Lisäys artiklaan 111-6 "Perustuslaki ei saa millään muotoa vahingoittaa tai haitata jäsenvaltioiden vastuuta kantaa velvoitteitaan terveys-, sosiaali-, koulutus-, kulttuuri- ja audiovisuaalisten palvelujen politiikan tavoitteiden määrittämisessä ja toteutuksessa, rahoituksen, hallinnon ja organisaation sekä tuottamisen osalta." ESITYS 2: Uusi muotoilu artiklaan 11I-217(4} "Kauppaan ja investointeihin liittyvät päätökset terveyden ja sairaanhoidon-, sosiaali-, koulutus-, kulttuuri- ja audiovisuaalisten sektorien palveluihin liittyen tehdään näiden sektorien politiikan pohjalta ja osana jäsenvaltioiden vastaavaa kompetenssia. Jäsenvaltioiden tulee neuvotella ja tehdä kaikki näihin sektoreihin liittyvät päätökset yhdessä unionin kanssa." Lisäksi Suomen tulee edellyttää artiklan 1-12(2) tarkistamista vastaamaan Suomen ja muiden EU-maiden julkilausuttua poliittista tahtoa sekä vallitsevaa oikeuskäytäntöä siten, ettei artiklan muotoilu vaaranna edellä esitettyjen artiklojen tarkoitusta. Suomen hyvinvointipolitiikka on rakentunut kansallisille tarpeille ja erityispiirteille. Sen tavoitteet ja ratkaisut ovat osoittautuneet onnistuneiksi. Kansainvälisissä vertailuissa Suomen hyvinvointikehitys on ollut ainutlaatuinen menestystarina. Suomessa vallitsee laaja yksimielisyys siitä, että jatkossakin tulee mahdollistaa hyvinvointipolitiikan kansalliset valinnat. Tästä on osoituksena myös se, että hallitusohjelmassa ja eduskunnan linjauksissa on johdonmukaisesti pyritty turvaamaan hyvinvointipoliittisen toimi- ja päätösvallan säilyminen kansallisella tasolla uudistuvassa EU:ssa. Suomessa tällä politiikalla on vahva kansalaisten tuki. Kansalaiset arvioivat kansallisen EU-politiikan onnistumista paljolti hyvinvointipalveluiden pohjalta. Suomi ei ole asiassa yksin, vaan Suomen kannat ovat saaneet lisääntyvää tukea muiden maiden hallituksilta. Kansalais- ja ammattijärjestöt ovat Euroopan laajuisesti tukeneet Suomen linjaa. Kunnioittaen Elli Aaltonen, puheenjohtaja |
|
|
|
![]() |
||||||
|
|
||||||