Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto






	Olet tässä: Etusivu > Kannanotot

Etusivu STKL Koulutus Tutkimus Julkaisut Kannanotot Lausunnot Tiedotteet Alueellinen toiminta Kansainvälinen toiminta Projektit Mitalit Yhteystiedot Sosiaali- ja terveysviesti Sosternet Palaute Ilmoittautuminen Intranet In English På svenska	Eduskuntaryhmien tapaaminen 14.11.2007 Järjestöbarometri 2007:sta STKL:n toiminnanjohtaja Riitta Särkelä ja järjestöpäällikkö Marja Vuorinen tapasivat 14.11. eduskuntaryhmien edustajat ja kiinnittivät huomiota Järjestöbarometri 2007:n pohjalta esiin nousseisiin näkökohtiin: 1. Kansalaisjärjestöjen monimuotoisen toiminnan toimintaedellytykset on turvattava Kansalaisjärjestöjen toiminta on Suomessa vireää ja monimuotoista. Sen toimintaedellytykset tulee tulevaisuudessa turvata. Tämä merkitsee ensinnäkin Raha-automaattiyhdistyksen monopoliaseman säilymistä ja sitä, että nyt veteraanikuntoutukseen suunnatut varat palautuvat niiden vapautuessa täysimääräisesti sosiaali- ja terveysjärjestöjen toiminnan tueksi. Toiseksi paikallistoiminnan rahoitusta tulee vahvistaa ja tukea sitä, että kunnat suuntaisivat paikallisyhdistyksille toiminta-avustuksia. 2. Sosiaali- ja terveysjärjestöt tekevät laajasti ehkäisevää työtä, mikä on viisasta ottaa huomioon Paras-hankkeessa Suurin osa sosiaali- ja terveysjärjestöistä tekee ehkäisevää työtä. Käytännössä ehkäisevä työ niiden toiminnassa tarkoittaa erilaista neuvontaa, ohjausta, tiedonvälitystä ja erilaista vertaistukea. Myös kansansairauksien ja syrjäytymisen ehkäisyssä sosiaali- ja terveysjärjestöt ovat merkittävä toimijataho. Paikallisyhdistysten monimuotoinen virkistys- ja vapaa-ajantoiminta on merkittävä ehkäisevän työn muoto, vaikka paikalliset toimijat eivät käytäkään siitä tätä viranomaistermiä. Paikallistoiminnalle ei kuitenkaan osata antaa riittävää arvoa, vaan se leimataan helposti puuhasteluksi. On syytä huomata, että sosiaali- ja terveysjärjestöt tavoittavat laajasti vaikeissa tilanteissa ja syrjäytymisuhassa eläviä ihmisiä, joita muut tahot eivät tavoita. Yksinäisyys, eristäytyneisyys ja yhteisöjen puute ovat tärkeä sairauksien taustatekijä ja voi johtaa äärimmillään myös hyvin vakaviin ongelmiin. Ehkäisevä työ ja hyvinvoinnin edistäminen eri muodoissaan tulee ottaa nykyistä paremmin huomioon kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa. Se tarkoittaa käytännössä myös sitä, että vahvistetaan jo olemassa olevien yhteisöjen toimintaa ja ihmisten arjessa selviytymisen toimintaedellytyksiä. 3. Sosiaalipalvelut markkinoistuvat ja riskinä on ilman palvelua jäävien ihmisten määrän ja kustannusten nousu sekä uusien valvontamekanismien tarve Sekä julkisten että järjestömuotoisten palvelujen osuus kaikista sosiaalipalveluista pienenee, kun taas yritysmuotoisten sosiaalipalvelujen määrä kasvaa voimakkaasti. Järjestöt tuottavat nykyisin noin 17 % ja yritykset noin 8 % sosiaalipalveluista. Erityisen merkittävä järjestöjen rooli on päihdepalveluiden, ensi- ja turvakotitoiminnan sekä lastensuojelun alueella. Vahvinta markkinoistuminen ja yritysmuotoisen toiminnan kasvu on ollut viime vuosina kotipalveluiden ja lastensuojelun alueilla. Näillä alueilla järjestöjen rooli on selkeästi vähentynyt. Riskinä on, että julkisten ja järjestöllisten palveluiden vähentyessä kasvava joukko ihmisiä jää palveluiden ulkopuolelle. Erityisesti haavoittuvissa tilanteissa eläville ihmisille voidaan joutua kehittämään nykyistä vahvempia etukäteis- ja jälkikäteisvalvonnan muotoja. Tilaaja-tuottajamallin vahva käyttöönotto voi entisestään vaikeuttaa monien ihmisryhmien tilannetta ja järjestöjen palvelujen tuottamismahdollisuuksia. Esittelyn tukena olivat Järjestöbarometrin keskeiset tulokset Järjestöbarometri 2007:n mukaan: Sosiaali- ja terveysjärjestöt tarjoavat sosiaalisia kontakteja ja mielekästä tekemistä yli viidesosalle suomalaisia Uuden Järjestöbarometrin mukaan perinteinen kansalaisjärjestötoiminta on yhä vahvemmassa roolissa sosiaali- ja terveysjärjestöissä. Toimintaan osallistuu paikallistasolla satoja tuhansia suomalaisia. Sen sijaan järjestömuotoisten sosiaalipalvelujen kasvu on taittunut. Sosiaali- ja terveysalan yhdistysten toiminta on vireää ja monimuotoista. 44 %:ssa alan yhdistyksistä jäsenmäärä on kasvanut ja 26 %:ssa pysynyt ennallaan. Toimintaan osallistuvien määrä on noussut 40 %:ssa yhdistyksiä ja yhtä monessa yhdistyksessä säilynyt ennallaan. Vapaaehtoistyöhön osallistuvia on aiempaa enemmän 28 %:ssa yhdistyksiä ja heidän määränsä on entisellään joka toisessa yhdistyksessä. Järjestöbarometri kartoitti ensimmäistä kertaa myös toimintaan osallistuvien suomalaisten määrää. Viimeisen vuoden kuluessa sosiaali- ja terveysalan yhdistysten koulutus-, retki- ja harrastustoimintaan on osallistunut 21 % suomalaisista eli 900 000 henkilöä. Vapaaehtoistyötä yhdistyksissä on tehnyt 500 000 ihmistä (13 %) ja vertaistoiminnassa on ollut mukana 250 000 ihmistä (6 %). Yhdistysten luottamushenkilöinä on toiminut 166 000 suomalaista (4 %). Uusia sosiaali- ja terveysyhdistyksiä perustetaan vuosittain tasaista tahtia ja kenttä uudistuu koko ajan. Viime vuonna rekisteröitiin 158 uutta yhdistystä, kuten mielenterveys- ja päihdeyhdistyksiä sekä kansainvälistä auttamistyötä tekeviä yhdistyksiä. Sosiaali- ja terveysjärjestöjä ja yhdistyksiä on rekisteröity yhteensä 13 000. Vapaaehtoistoiminta tarkoittaa käytännössä esimerkiksi avustajana, tukihenkilönä tai ystäväpalvelussa toimimista, vertaisryhmän vetovastuuta tai koulutus-, retki- ja harrastustoiminnan organisointia. Lähes joka toisella paikallisyhdistyksellä on liikuntatoimintaa ja noin 40 %:lla kulttuuri- ja taidetoimintaa. Yhdistyksissä voi opiskella myös esimerkiksi kieliä, ruuanlaittoa ja tietotekniikkaa. Ihmiset kokevat suurimmiksi hyvinvointiongelmikseen yksinäisyyden ja sosiaalisten kontaktien vähäisyyden. Sosiaali- ja terveysyhdistykset tekevät tärkeää syrjäytymistä ehkäisevää työtä, sillä ne tavoittavat erityisesti niitä ihmisiä, joita on muuten vaikea tavoittaa, kuten mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsiviä. Alan järjestöjen kyky tarjota liittymismahdollisuuksia ja tukea vaikeissa elämäntilanteissa olevien arkea on ainutlaatuinen. Tämä yhdistysten arkityö on osa sitä ehkäisevää työtä, jota nyt sosiaali- ja terveyspolitiikan toimintaohjelmissa ja strategioissa tavoitellaan. Kaksi kolmasosaa valtakunnallisten järjestöjen johtajista katsoo myös, että ehkäisevän toiminnan merkitys on suuri oman järjestön toiminnassa. Järjestöt tekevät ehkäisevää työtä paitsi tarjoamalla toimintamahdollisuuksia ja vertaistukea, myös jakamalla tietoa, neuvomalla ja ohjaamalla. Sosiaalipalvelut markkinoistuvat Järjestöjen tuottamien sosiaalipalvelujen vuosia jatkunut kasvu on taittunut. Sekä julkisten että järjestömuotoisten palvelujen osuus kaikista sosiaalipalveluista pienenee, kun taas yritysmuotoisten sosiaalipalvelujen määrä kasvaa voimakkaasti. Järjestöt tuottavat nykyisin noin 17 % ja yritykset noin 8 % sosiaalipalveluista. Viime vuonna yritysten toimipaikkojen määrä ohitti selvästi järjestöjen toimipaikkojen määrän sosiaalipalveluissa. Eniten kasvoivat yritysmuotoiset lastensuojelu-, koti- ja asumispalvelut. Yrityksillä oli yli kaksinkertainen määrä lastensuojeluasiakkaita ja yhtä paljon kotipalveluasiakkaita kuin järjestöillä. Asumispalveluasiakkaita järjestöillä oli yhä lähes kaksi kertaa niin paljon kuin yrityksillä, vaikka järjestöjen ylläpitämien palvelutalojen määrä vähenikin. Muutosta selittävät sekä uusien yrittäjien tulo markkinoille että järjestöjen palvelujen yhtiöittäminen. On kuitenkin myös alueita, joilla järjestöt kantavat lähes koko vastuun palveluista. Päihdehuollon avopalveluissa, työtoiminnassa ja työhön kuntoutuksessa yritystoimintaa ei ole käytännössä lainkaan. Järjestöt tuottavat myös 80 % ensi- ja turvakotipalveluista. Lisäksi järjestöt ovat käytännössä ainoa kuntoutuksen tuottaja yli 65-vuotiaille ja monille muillekin työelämän ulkopuolella oleville ryhmille, jotka eivät ole oikeutettuja lakisääteiseen kuntoutukseen. Järjestöjen mukaan kuntoutusta vaille jäävät liian usein paitsi ikäihmiset, myös työ- ja toimintarajoitteiset työikäiset sekä omaishoitajat. Yritysten rooli näyttää vahvistuvan myös alueilla, joilla puututaan ihmisten perusoikeuksiin. Tämä kehitys edellyttää huomion kiinnittämistä erityisesti haavoittuvien ihmisryhmien palvelujen laatuun ja jatkuvuuteen. Se saattaa myös merkitä tarvetta nykyistä tarkempaan etukäteisvalvontaan ja tiiviimpään tarkastustoimintaan. Palvelujen markkinoistumisen seurauksista asiakkaille tai niiden taloudellisista vaikutuksista ei vielä ole juuri tietoa. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen johtajat ovat huolissaan kilpailuttamisen vaikutuksista palvelujen laatuun ja mm. asiakkaiden palveluketjun jatkuvuuteen. Järjestöjohtajien mukaan yhteistyö kuntien kanssa on jo muuttunut, ja uhkana on, että palvelutuotanto keskittyy isoille tuottajille ja ostopalveluissa päähuomio siirtyy palvelujen kehittämisestä kustannustehokkuuteen. Lisätietoja Toiminnanjohtaja Riitta Särkelä, Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto ry, puh. (09) 7747 2200, 050 63 663, riitta.sarkela@stkl.fi Järjestöpäällikkö Marja Vuorinen, Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto, puh. (09) 7747 2215, 050 412 1913, marja.vuorinen@stkl.fi Järjestöbarometri 2007 on toinen sosiaali- ja terveysjärjestöjen nykytilaa ja toimintaa kattavasti kuvaava tutkimus, joka perustuu valtakunnallisten järjestöjen johtajille, aluetyöntekijöille ja paikallisyhdistyksille tehtyyn kyselyyn ja tuoreisiin tilastoihin. Kyselyyn vastasi 111 järjestöjohtajaa, 44 kuntoutusjohtajaa, 141 aluetyöntekijää ja 1016 paikallisyhdistystä. Lisäksi Taloustutkimus haastatteli 1039 suomalaista heidän osallistumisestaan alan järjestöjen toimintaan. STKL julkisti ensimmäisen Järjestöbarometrin viime vuonna. Järjestöbarometria tutkimassa eduskuntaryhmien edustajat Håkan Nordman (r), Johanna Karimäki (vihr), Pekka Ravi (kok), Hannakaisa Heikkinen (kesk), Tarja Tallqvist (kd), Jyrki Yrttiaho (vas), Anneli Kiljunen (sd) ja Raimo Vistbacka (ps). Edellinen sivu \| Sivun alkuun \| Tulosta tämä sivu	Kts. kuva tilaisuudesta Kuvassa vasemmalta Håkan Nordman (r), Johanna Karimäki (vihr), Pekka Ravi (kok), Hannakaisa Heikkinen (kesk), Tarja Tallqvist (kd), Jyrki Yrttiaho (vas), Anneli Kiljunen (sd) ja Raimo Vistbacka (ps).