|
|
![]() |
|||||
![]() |
![]() |
|||||
![]() |
|
|||||
|
|
||||||
|
|
||||||
| Olet tässä: Etusivu > Kannanotot > Kannanotto |
|
|||||
|
|
||||||
|
|
|
|
Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto ry:n liittohallitus
12.4.2005 TOIMEENTULOTURVAN BYROKRATIALOUKUT PURETTAVA Monenlaisissa pulmissa olevien, huono-osaisten ihmisten tilanteen korjaamiseen tarvitaan sekä palveluita että riittäviä sosiaaliturvaetuuksia. Sosiaalibarometri 2005:n mukaan näiden molempien toimivuudessa on huono-osaisten kannalta suuria ongelmia. Kansallisen politiikan tavoitteena on ollut ihmisten aktivointi. Ensisijaisten etuuksien riittämättömyys ajaa ihmisiä pitkäaikaisesti toimeentulotuen piiriin. Myös eri etuuksien ja palkkatyön yhteensovittaminen tuottaa kohtuuttomia pulmia niille ihmisille, jotka yrittävät aktiivisesti saada aikaan parannusta omaan tilanteeseensa. Yhteensovittamisen ongelmat johtavat pahimmillaan siihen, ettei eri etuuksien varassa olevien ihmisten ole järkevää ottaa vastaan lyhytaikaisia tai tilapäisiä töitä, koska käytännössä se ei paranna, vaan heikentää oleellisesti taloudellista tilannetta. Tämä tarkoittaa myös sitä, että hallitusohjelmassa asetetuille työttömien aktivointi- ja työllistämistavoitteille sekä aktiivisen sosiaalipolitiikan tavoitteille syntyy etuusjärjestelmän toiminnan pulmista johtuva rakenteellinen este. Sitä ei voi sälyttää ihmisten itsensä kannettavaksi. Sosiaalibarometri 2005:n tulosten valossa Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto ry vaatii, että 1) Toimeentulotuen laskennallisen osan siirto Kelan hoidettavaksi tulee toteuttaa Toimeentulotuen laskennallisen osan siirtoa Kelan hoidettavaksi kokeiltiin 1990-luvulla ja saadut tulokset olivat erittäin myönteisiä. Alan toimijat kannattivat siirtoa laajasti. Sitä ei ole kuitenkaan toteutettu. Kela-siirrolla on Sosiaalibarometrin mukaan edelleen vahva kannatus toimeenpanijoiden keskuudessa. Se on yksi tärkeä askel ongelmien ratkaisussa ja helpottaa tilapäisen työn vastaanottamista. Se tukee ihmisten aktiivista toimintaa tilanteensa parantamiseksi. Se palauttaa myös muun toimeentulotuen sosiaalityön välineeksi. Sosiaalityön kehittyminen muutostyötä tukevaksi voimavaraksi kunnissa on välttämätöntä. Sosiaalityön roolin tulee säilyä ja vahvistua nykyisestään kunnissa, vaikka Kela-siirto toteutetaan. Sosiaalityöstä säästäminen on kunnilta lyhytnäköinen teko ja tuottaa pitkällä aikavälillä mittavia kustannuksia sosiaali- ja terveystoimelle. Siirron toteuttaminen vaatii myös Kelalle lisää henkilöstöresursseja ja riittävää valmisteluaikaa. 2) Sosiaalityön osaamista ja sosiaalityön resurssointia kunnissa tulee vahvistaa Työvoiman palvelukeskukset ovat uusi lupaava mahdollisuus monenlaisissa pulmissa olevien ihmisten kannalta ja ne tulee saada koko maata kattavaksi. Niiden kehittyminen todelliseksi vaihtoehdoksi edellyttää sitä, että sosiaalityön osaaminen ja resurssit vahvistuvat nykyisestään kunnissa. Tällä hetkellä osassa kuntia ei ole ainoataan pätevää sosiaalityöntekijää. Sosiaalibarometrin mukaan palvelujärjestelmä itsekin arvioi olevansa pulmissa ja pystyvänsä vastaamaan riittämättömästi huono-osaisten ihmisten tarpeisiin. Kun näin on, on toivo muutoksesta ihmisten kannalta vähäinen. Palvelujärjestelmä tarvitsee pitkäjänteisen ja tavoitteellisen valtakunnallisen ohjelman huono-osaisten ihmisten tilanteen parantamiseksi. Se ei onnistu ilman valtion taloudellisten voimavarojen tuntuvaa suuntaamista myös vaikeimmassa asemassa olevien tueksi. Sosiaalityön kehittyminen muutostyötä tukevaksi voimavaraksi ja eri toimijoiden sitoutuminen yhteisiin ponnisteluihin ovat välttämättömiä. 3) Tarvitaan vahvaa kansallista poliittista sitoutumista ja julkisen toimijoiden ja järjestöjen laajaa yhteistyötä huono-osaisuuden poistamiseksi Sosiaalibarometrin tulokset osoittavat ihmisten arjen ja poliittisten tavoitteiden kärjekkään ristiriidan. Köyhyyden poistaminen vuoteen 2015 mennessä näyttää olevan myös Suomessa vain kaunis korulause, jolla ei ole vastinetta todellisuudessa. Sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton näkemyksen mukaan yhteiskunnalla ei ole taloudellisesti, eettisesti eikä moraalisesti varaa antaa nykyisen tilanteen jatkua. Pääministeri Vanhasen hallituksen hallitusohjelmassa on köyhyyden ja syrjäytymisen ehkäiseminen nostettu sosiaali- ja terveyspolitiikan alueella yhdeksi tärkeäksi kokonaisuudeksi. Nyt tarvitaan konkreettisia toimia tilanteen muuttamiseksi. Köyhyyden ja syrjäytymisen vastainen työ, heikoimmilla olevien tukeminen, edellyttää todellista poliittista sitoutumista valtakunnallisella tasolla ja julkisten toimijoiden ja järjestöjen tiivistä yhteistyötä toiminnan kaikilla tasoilla. Järjestöt tarjoavat osallistumisen ja liittymisen mahdollisuuksia sekä helposti saavutettavaa tukea vaikeuksissa oleville ihmisille. Tämä resurssi on syytä tunnistaa ja sitä vahvistaa kunnissa. ----------- Katso myös Sosiaalibarometrin tuloksista kertova lehdistötiedote Edellinen sivu | Sivun alkuun | Tulosta tämä sivu |
|
|
|
![]() |
||||||
|
|
||||||